Kokemuksia F800GS:stä

[Å]

Nyt lienee löytynyt eka heikko kohta bemusta - alkuperäiset ketjut. Mitkä rojut lienevät. Olen voidellut noita ketjuja todella hartaasti eikä mun ajotyyli ole mitään räppäämistä, kun en sitä lajia osaa. Silti ketjut venyyyyy... - ei uskalla kovin kauas kotoa lähteä, kun on alkanut pelätä niiden katkeamista ja sopivan liittimen koosta ei ole tietoa (mikä lie akselin halkaisija). Pitänee heittää ne ..skat mäjelle ja laittaa jotkin oikeat ketjut tilalle.

Paljoko olet ajanut? Kyllä Tennarissakin ketjut on venynyt parin kiristysverran edestä ja tehot on murto osa 800:seen verrattuna. Mulla Tennarissa reilu pari tonnia mittarissa ja kun otetaan huomioon 800:sen huomattavasti isompi teho, niin kyllähän ne venyy. Varsinkin alussa.

Hiukan päälle 4000 on tullu ja siitä se n. 1500 tuli ajeltua sitä sisäänajoa eli kesyn vaihtelevasti - ja muutenkin ajo on pääosin ollu melko hellävaraista ketjuille. No - kai mulla on sitten jokin outo kuva kestävistä ketjuista, kun AT:n alta vaihdettiin alkuperäiset ketjut pois n. 60000 km ajon jälkeen. Ei Bemun ketju tuu kestämään noin pitkään tällä menolla. Täytyy tosin myöntää, että ekaa kertaa mulla on tuliterät ketjut alla vuosikymmeniin, mutta ihan noin rankkaa alkukulumista en kyllä muista - etenkin kun ketjutkin tuli ton sisäänajon myötä varmasti ajettua sisään.

Kai ne ketjut mitoitetaan laiteen voimavarojen mukaan - kuten teollisuudessa?

Oikeastaan kyse ei ole pelkästä venymisestä vaan siitä, että antavat sivuttain "nitkuteltaessa" periksi aika reilusti.

[Pasi]

Kai ne ketjut mitoitetaan laiteen voimavarojen mukaan - kuten teollisuudessa?.

Ketjun koko niinkin mutta monasti (varsinkin halvemmissa pyörissä) ketju on tyyppiä "hinnat alkaen". Esim:

Dertsissä mulla meni eka ketju vaihtoon 6000 kohdalla ja SEssä eka ketjua on tarvinu kiristää kerran alussa. Nyt sillä on menty 10000 ja kohra saatan joutua kiristämään. Dertsiin ostin toiseksi merkkituotteen hinnaston yläpäästä ja se alkoi kestämään moitteetta.

[Rapakko]

Tässä uudessa Tennarissa on ohje, että kun pyörä seisoo sivutuella ilman painoa, niin kettingin löysä liike pitää olla 50-60mm. Helevatun vaikia löytää se oikia kireys, koska tuolla löysällä se jo heiluu haarukkaan asti ja sitten kun istuu painon kanssa päälle, niin se onkin silti heleposti liian kiriällä. Eikös se niin mene, että kun istuu pyörän päällä, niin kettingissä pitääs olla, noin 20mm löysää? löysimmästä kohtaa.

[Å]

Tässä uudessa Tennarissa on ohje, että kun pyörä seisoo sivutuella ilman painoa, niin kettingin löysä liike pitää olla 50-60mm. Helevatun vaikia löytää se oikia kireys, koska tuolla löysällä se jo heiluu haarukkaan asti ja sitten kun istuu painon kanssa päälle, niin se onkin silti heleposti liian kiriällä. Eikös se niin mene, että kun istuu pyörän päällä, niin kettingissä pitääs olla, noin 20mm löysää? löysimmästä kohtaa.

Joo, tää tuntuu olevan ikuisuusprobleema. Kasissa tuo "mitataan" samaan tapaan eli sivutuella omalla massalla ja siinä ketjun vapaa liike 35...40 mm. Aikani ähräsin mitan kanssa ja sitten huomasin sopivan tavan mitata asia ilman mittaa - noin niinku jatkoa ajatellen. Kun pyörä seisoo sivutuella, niin sormella painaa ketjun alapuolen ketjulaaharin loppukohdassa laaharia vasten ja kun se menee siihen ilman suurta pakottamista yhden lenkin matkalta, kireys tuntuisi olevan sopiva. Samantyyppinen manööveri mulla oli ATssakin. Lieneekö muilla ollu vielä tarvetta kiristelyyn (ei siis hampaiden vaan ketjun ) ja jos, niin millaisia tapoja olette kehitelleet?

Mielummin kuitenkin mittaisin homman siten, että sen pystyy tekemään itsekseen, joten kaivahan tennarista sen g-piste kireyden tarkistamiseen. Ja mielummin hieman liian löysä kuin liian kireä, jotta laakerivaurioilta vältyy.

[AnttiL]

kun AT:n alta vaihdettiin alkuperäiset ketjut pois n. 60000 km ajon jälkeen.

Siis ihan aikuisten oikeestiko, onko tossa oikea määrä nollia? nimimerkillä neljännet ketjut menossa ja kilometrejä taitaa olla joku 6000km, toki täysin ? erillaita käyttöä, hiekkaa ja vettä ja kuraa reilusti mutta silti, kuusikymmentätuhatta kilometriä

[Å]

kun AT:n alta vaihdettiin alkuperäiset ketjut pois n. 60000 km ajon jälkeen.

Siis ihan aikuisten oikeestiko, onko tossa oikea määrä nollia? nimimerkillä neljännet ketjut menossa ja kilometrejä taitaa olla joku 6000km, toki täysin ? erillaita käyttöä, hiekkaa ja vettä ja kuraa reilusti mutta silti, kuusikymmentätuhatta kilometriä

On nyt vähän off topic, mutta kyllä nollat on ihan oikein. Vielä ois ketjut ja takaratas hetken menneet, mutta eturatas oli jo ihan finaalissa, joten uusi omistaja vaihtoi koko paketin (kuten järkevää oli).

[Kratti]

Onko joku tutustunut tuon laitteen tankin ilmansaantiin. Itsellä se on tukossa. Ei siitä muuta haittaa ole kuin, että bensamittari näyttää kokoajan täyttä (ja bensa loppui keskelle ei-mitään) ja vetelee hiukan tankkia läjään. Kone käy näristi, joten jostain se saa ilmaa. Itse katsoin, että koneen takaa tuleva letku on auki satulan alle asti, mutta siellä olevasta liitoksesta tankkiin se on tukossa. Letku ei ainakaan näytä olevan pahasti puristuksissa tai mutkalla. Ei kai siellä ole jotain venttiiliä, joka olisi jäänyt ensihuollossa kiinni, tai jotain hienoa sähköventtiiliä, joka ei toimi? On se voinut vetää roskat koko letkun läpilin.

Terveisiä Kilpisjärveltä. Nyt olen sisämajoituksessa, mutta liki viikko yövytty tähän tyyliin. Kaupunkilaistollon nuotio savuttaa Vahtivuorella.

[jonkko]

Ei mitään kokemuksia bemareista mutt kyll katteeks käy ku kattoo toi kuva!!!
HIENOA!!!

[vkoivu]

Onko joku tutustunut tuon laitteen tankin ilmansaantiin. Itsellä se on tukossa. Ei siitä muuta haittaa ole kuin, että bensamittari näyttää kokoajan täyttä (ja bensa loppui keskelle ei-mitään) ja vetelee hiukan tankkia läjään. Kone käy näristi, joten jostain se saa ilmaa. Itse katsoin, että koneen takaa tuleva letku on auki satulan alle asti, mutta siellä olevasta liitoksesta tankkiin se on tukossa. Letku ei ainakaan näytä olevan pahasti puristuksissa tai mutkalla. Ei kai siellä ole jotain venttiiliä, joka olisi jäänyt ensihuollossa kiinni, tai jotain hienoa sähköventtiiliä, joka ei toimi? On se voinut vetää roskat koko letkun läpilin.

Terveisiä Kilpisjärveltä. Nyt olen sisämajoituksessa, mutta liki viikko yövytty tähän tyyliin. Kaupunkilaistollon nuotio savuttaa Vahtivuorella.

Ei ole kokemuksia kyseisestä moposta, mutta tankin päältä se korvausilma pakostikin otetaan.

Perinteisesti noissa ruiskupeleissä on tankissa bensapumppu joka käy kokoajan täysillä ja ylimääräinen (eli lähes kaikki) bensa palautuu takaisin tankkiin. Toimiakseen ruisku tarvitsee luokkaa 2-4bar paineen joka saadaan kun paluukierrossa oleva venttiili kuristaa bensavirtausta.

Mikäli sulla on korvausilmansaanti niin tukkeessa, että se bensapumppu pystyy vetämään tankin lommolle niin kannattaa pikimmiten tehdä jotain, muuten se bensapumppu on pian entinen. Jos et saa korvausilmansaantia toimimaan niin kannattaaa ainakin availla sitä tankinkorkkia vähän väliä, ajella ehkä jotain siirtymiä korkki raollaan tai postaa tankinkorkin tiiviste jos et muuta keksi.

[Å]

Onko joku tutustunut tuon laitteen tankin ilmansaantiin. Itsellä se on tukossa. Ei siitä muuta haittaa ole kuin, että bensamittari näyttää kokoajan täyttä (ja bensa loppui keskelle ei-mitään) ja vetelee hiukan tankkia läjään. Kone käy näristi, joten jostain se saa ilmaa. Itse katsoin, että koneen takaa tuleva letku on auki satulan alle asti, mutta siellä olevasta liitoksesta tankkiin se on tukossa. Letku ei ainakaan näytä olevan pahasti puristuksissa tai mutkalla. Ei kai siellä ole jotain venttiiliä, joka olisi jäänyt ensihuollossa kiinni, tai jotain hienoa sähköventtiiliä, joka ei toimi? On se voinut vetää roskat koko letkun läpilin.

Kyllä sieltä jonkinlainen ventiilirakennelma löytyy. Se on tossa kuvassa osa numero 2 eli se lätkä sisältää sen ventiilirakennelman.

EDIT: Kerran huomasin saman homman eli imaisi melko voimakkaasti ilmaa sisään, kun avasi tankkauskorkin. En vaan jaksa muistaa, tapahtuiko pitkän ajorupeaman jälkeen vai muuten. Ei ole toistunut.

[karmolis]

Tässä uudessa Tennarissa on ohje, että kun pyörä seisoo sivutuella ilman painoa, niin kettingin löysä liike pitää olla 50-60mm. Helevatun vaikia löytää se oikia kireys, koska tuolla löysällä se jo heiluu haarukkaan asti ja sitten kun istuu painon kanssa päälle, niin se onkin silti heleposti liian kiriällä. Eikös se niin mene, että kun istuu pyörän päällä, niin kettingissä pitääs olla, noin 20mm löysää? löysimmästä kohtaa.

Joo, tää tuntuu olevan ikuisuusprobleema. Kasissa tuo "mitataan" samaan tapaan eli sivutuella omalla massalla ja siinä ketjun vapaa liike 35...40 mm. Aikani ähräsin mitan kanssa ja sitten huomasin sopivan tavan mitata asia ilman mittaa - noin niinku jatkoa ajatellen. Kun pyörä seisoo sivutuella, niin sormella painaa ketjun alapuolen ketjulaaharin loppukohdassa laaharia vasten ja kun se menee siihen ilman suurta pakottamista yhden lenkin matkalta, kireys tuntuisi olevan sopiva. Samantyyppinen manööveri mulla oli ATssakin. Lieneekö muilla ollu vielä tarvetta kiristelyyn (ei siis hampaiden vaan ketjun ) ja jos, niin millaisia tapoja olette kehitelleet?

Mielummin kuitenkin mittaisin homman siten, että sen pystyy tekemään itsekseen, joten kaivahan tennarista sen g-piste kireyden tarkistamiseen. Ja mielummin hieman liian löysä kuin liian kireä, jotta laakerivaurioilta vältyy.

Oon pruukannu kiristää niin että ketju ei ihan osu takahaarukkaan alapuolelta. Kuulee sitten kun alkaa hakkaamaan että koskas pitäis viimeistään kiriä. Ohjekirjassa kyllä kehotetaan laittamaan paljon kireämmälle mutta kun tuppaa noi joustovarat oleen aika usein kokonaan käytössä..

[Kratti]

Kun saa tietokoneeseen sähköä, niin sitten se loppuu puhelimesta ja siihen oli vain 12V laturi. Kiitos tuosta tankinkorkin tiivisteen poisto vihjeestä. Olisihan se pitänyt itsekin tajuta, mutta en tajunnut. Ilman tiivistettä tultiin kotiin ja hyvin toimi. Suojaa yöksi päälle ettei mene vettä tankkiin.

Ei sinne tankkiin kauheata alipainetta synny. Korkki aukeaa aukeaa käsin helposti, mutta sihahdus siitä aina kuuluu. Tuolle kuvan venttiilille se letku tulee kahdessa pätkässä ja alempi on auki. Sitä en ole vielä tutkinut onko ylempi pätkä tukossa vai tuo venttiili. Ilmeisesti tuo alipaine ahdistaa bensamittarin anturia. Pitää hiukan tutkia tuota.

Lisävirtapistokkeesta ei saa sitten älyttömiä virtoja pihalle. Yritin pitää läppäriä hengissä siitä invertterin avulla, mutta pelleilyksihän se meni. Testasin minä sen kotona ja se latasi. Ylivirtasuoja laukesi sitten reisussa aina minuutin tai parhaimmillaan kymmenen minuutin jälkeen, joka ei paljoa sitten ladannutkaan.

[Å]

Stumppaa melko herkästi ton vekottimen, kun joutuu siellä kierrosten alapäässä vedättämään maastossa. Oli pari kertaa ton takia kaato lähellä . Oiskohan tohon jotain apuja? Toki kierrokset auttaa ja hillitön kytkimen luistattaminen, mutta kyseessä oli paikka, missä ei voinu takarenkaan antaa jauhaa tavaraa taivaalle.

[Kratti]

Letkun välistä vaahtomuovin alta löytyi tällainen venttiili, joka ei päästä ilmaa kumpaankaan suuntaan. Toisella puolella on virtaussuunnan nuoli, joten sen tarkoitus on kai estää polttoaineen valuminen ulos, jos pyörä kaatuu. Otin sen väliaikaisesti pois.

[Ylimatti]

Asiasta mitään tietämättä luulisi, että se on jousikuormitteinen vastaventtiili, eli yhteen suuntaan ei pitäisi päästää mitään mutta toiseen suuntaan kyllä, kunhan saa vähän painetta. Onkohan asennettu tehtaalla oikein päin? Tai sitten on liian jäykkä jousi?