Mutta saapi tämän poistaa, jos aiheuttaa pahaa verta. : )
Kävin keskiviikkona verenluovutuksessa. Ryhmäni veri (A-)oli kuulemma vähissä,
oikein puhelimitse kutsuttiin luovuttamaan. Minä kuuliaisena tyttönä menin,
joskus kutsuttu kortillakin, mutta soitto tuntuu ainakin miun kohdalla olevan
tehokas tapa. Luovutuskertoja taitaa miulla olla 14.
Tuli siellä makoillessa mieleen, että kun olisi joku samanhenkinen kaveri, joka
sillon tällön asiasta muistuttaisi, niin tulis käytyä useammin. Toimistotöissä
Joen kaupungissa ollessa käytiin luovuttamassa työkavereiden kanssa, joku aina muisti
että eikös käytäs. Naiset saa luovuttaa 3 kk:n välein, ja miehet 2 kk:n.
Aloin käymään läpi tuttavapiiriä, eikä mieleen tullut KETÄÄN luovuttajaksi sopivaa:
aneemisia, lääkittyjä, liian vanhoja tai liian nuoria, tai sitten piikkikammoisia.
Sitten tuli mieleen Pohjolan raavaat Kurapyöräilijät! : ) Siinäpä oiva sakki vereviä
prihoja!
Itse olen ollut kaksi kertaa leikkauksessa. Olis kai toisessa luiskahtanu henki
ilman niitä veripussukoita, joita ihmiset on vapaaehtoisesti täyttäny.
Ja siellähän ne leikkelee koko ajan lääkärit, ja uutta on jonossa. Kursiihan hyö
kokoon meitäkin motoristeja.
Veripalvelun täti kyseli siinä pistäessään, että sattuuko. Sanoin että vähän, mutta
että varmasti vähemmän kuin sitä, joka tätä verta saa.
Ei kaikki halua, eikä pysty luovuttamaan, ja se on ihan okei, tietenkin. Mutta koska
tälle palstalle kirjottavia, ja tätä lukevia on aikamoinen joukko, niin haastaisin nyt teidät
veritalkoisiin. : ) Käykää luovuttamassa.
Se ei satu, kestää noin 20 minuuttia, ja sen jälkeen on tosi hyvä mieli!
Ja sitten siellä tarjotaan kahvit. Veripalvelun täti sanoi, että se ois oiva treffauspaikka:
Miks mennä kahvilaan, kun SPR tarjoaa ilmaiset kahvit. Tosin tietyin ehdoin.
Mie ihan häkellyin, kun sieltä soitettiin. Harvoin tuntee itsensä niin tarpeelliseksi.
http://www.veripalvelu.fi/