Vastaohjaushavaintoja...
Valvojat: Jukka, Moderaattorit
Okei, mietin jo ....
Vastaohjaus sinällänsä on vain termi ?
Pelkällä vastaohjauksella ei pääse pitkälle ?
Vastaohjaus on tapa "aloittaa" joku juttu mutta se pitää myös hallita ?
Jos minä tökkään, käännän nopeasti ohjausta vasemmalle, ruumiini (iso ja painava) jatkaa kinetiikan sääntöjen mukaan suoraan(oikeahkolle).
Mitä tulee tehdä nyt ?
Vastaohjauksen vastaohjaus jotta saadaan kurvi hallintaan ?
Eli katupyörämaisesti "tipahdan" hieman kurvin sisään ja alan kuitenkin ohjata pyörää ja siis takaisin oikealle?
Liukkaalla eli soralla tai etc. vastaohjaus on kuin sladin ohjausta ?
Eli kun takapyörä lähtee luisuun, etupyörä moottoripyörän suunnassa osoittaa eri suuntaan kuin olemme sladileimassa ?
Onko tämä vastaohjausta ?
Olenko tehnyt vastaohjauksen kun olen väistänyt rospuutto kaudella aukkoa tiessä siten että pyörä on sen kiertänyt jommaltakummalta puolelta mutta minä (ruumiini) meni siitä päältä (melkein) ?
Huhuh, anallyyssiä. Oltaspa saunassa ja ois kaljaa....
Vastaohjaus sinällänsä on vain termi ?
Pelkällä vastaohjauksella ei pääse pitkälle ?
Vastaohjaus on tapa "aloittaa" joku juttu mutta se pitää myös hallita ?
Jos minä tökkään, käännän nopeasti ohjausta vasemmalle, ruumiini (iso ja painava) jatkaa kinetiikan sääntöjen mukaan suoraan(oikeahkolle).
Mitä tulee tehdä nyt ?
Vastaohjauksen vastaohjaus jotta saadaan kurvi hallintaan ?
Eli katupyörämaisesti "tipahdan" hieman kurvin sisään ja alan kuitenkin ohjata pyörää ja siis takaisin oikealle?
Liukkaalla eli soralla tai etc. vastaohjaus on kuin sladin ohjausta ?
Eli kun takapyörä lähtee luisuun, etupyörä moottoripyörän suunnassa osoittaa eri suuntaan kuin olemme sladileimassa ?
Onko tämä vastaohjausta ?
Olenko tehnyt vastaohjauksen kun olen väistänyt rospuutto kaudella aukkoa tiessä siten että pyörä on sen kiertänyt jommaltakummalta puolelta mutta minä (ruumiini) meni siitä päältä (melkein) ?
Huhuh, anallyyssiä. Oltaspa saunassa ja ois kaljaa....
- Mika TA-91
- Viestit: 1465
- Liittynyt: Ti Syys 28, 2004 1:22 pm
- Pyörä: 790 Adventure R, EXC-F 250
- Paikkakunta: Kirkkonummi
Tuossa on aika hyvää ja käytännön läheistä teoriaa vastaohjauksesta:
http://www.bajahill.net/mpohjaus.html
Terveisin
http://www.bajahill.net/mpohjaus.html
Terveisin
Mika TA-91
Eipä tarvi tehdä oikeastaan mitään muuta kuin rentoutua. Pyörän ajogeometria pitää huolen siitä, että jos et haraa vastaan, etupyörä asettuu itse kaarteen suuntaiseksi. Kun kaarre alkaa olla lopuillaan, ohjataan lisää kaarteen suuntaan ja mopo nousee kanttauksesta pystyyn. Vastaavasti kaarteesta suoralle tullessa kaasun lisäys nostaa tuota pyörää kallistuksesta ylös.FinMoto kirjoitti:Okei, mietin jo ....![]()
Vastaohjaus sinällänsä on vain termi ?
Pelkällä vastaohjauksella ei pääse pitkälle ?
Vastaohjaus on tapa "aloittaa" joku juttu mutta se pitää myös hallita ?
Jos minä tökkään, käännän nopeasti ohjausta vasemmalle, ruumiini (iso ja painava) jatkaa kinetiikan sääntöjen mukaan suoraan(oikeahkolle).
Mitä tulee tehdä nyt ?
Vastaohjauksen vastaohjaus jotta saadaan kurvi hallintaan ?
Eli katupyörämaisesti "tipahdan" hieman kurvin sisään ja alan kuitenkin ohjata pyörää ja siis takaisin oikealle?
Tuo on 'ohjaamista luiston suuntaan'. Kun mennään sladissa, se mopon ajogeometria ei käännäkään etupyörää luiston suuntaan, vaan se täytyy tehdä itse. Vastakkaiseen suuntaan ohjaamista, mutta ei siis samasta syystä kuin kaarteen aloitusvaiheessaFinMoto kirjoitti: Liukkaalla eli soralla tai etc. vastaohjaus on kuin sladin ohjausta ?
Eli kun takapyörä lähtee luisuun, etupyörä moottoripyörän suunnassa osoittaa eri suuntaan kuin olemme sladileimassa ?
Onko tämä vastaohjausta ?
Mitä ilmeisemmin. Pyörän suuntaa ei saa nopeasti muutettua kuin vastaohjauksella.FinMoto kirjoitti:
Olenko tehnyt vastaohjauksen kun olen väistänyt rospuutto kaudella aukkoa tiessä siten että pyörä on sen kiertänyt jommaltakummalta puolelta mutta minä (ruumiini) meni siitä päältä (melkein) ?
Sanos muuta.FinMoto kirjoitti: Huhuh, anallyyssiä. Oltaspa saunassa ja ois kaljaa....
-Tero-
-
Sartre
- Viestit: 171
- Liittynyt: Ti Touko 30, 2006 11:34 pm
- Pyörä: BMW F650 GS Dakar
- Paikkakunta: Orivesi
Seuraavassa ohjeita ja vinkkejä ja yleistä turinaa vastaohjauksesta, mitkä itse uraani aloitellessa kävin läpi. Toki sora hieman sekoittaa palettia, joten ensin kannattaa hommaa kokeila päällystetyllä tiellä, missä renkaiden luisto ei pääse ylimääräistä muuttujaa yhtälöön lisäämään. Nykyään ei tuota vastaohjausta enää tule edes mietittyä ja se on tila, johon jokaisen kaksipyöräistä ajavan tulisi pyrkiä.
1. Ensiksi on hyvä iskostaa mieleen, että pyörä ei käytännössä käänny mihinkään ilman vastaohjausta. Painon siirrolla saadaan toki pyörää lievästi kallistettua, mutta jos fysiikalla lähdetään voimavektoreita laskemaan, tullaan siihen tulokseen, että elopainoa saa kovemmissa nopeuksissa olla jo aika reilunlaisesti, että sillä hyrrävoimat voittaisivat.
2. Hyrrävoimat pitävät pyörän normaaleissa ajonopeuksissa pystyssä, et sinä. Ken ei usko voi vetää motarilla 120km/h tauluun ja koittaa sitten heilumalla saada pyörää kaatumaan, samalla voi kokeilla kuinka hyvin pyörä ohjautuu ilman että koskee ohjaustankoon. Hitaassa ajossa toki tasapainollakin on merkityksensä.
3. Vastoin yleistä luuloa vastaohjaus toimii myös hitaissa nopeuksissa. Tätä voi kokeilla vaikka polkupyörällä ajaessa. Kevyt tönäisy tankoon aiheuttaa ensin kallistuksen vastakkaiseen suuntaan ja vasta sitten fillari lähtee ohjaamaan eturenkaan suuntaan. Kokeile jos et usko. Itse olen polkupyörää vastaohjaamalla välttänyt jo yhden törmäyksen auton kanssa.
4. Jos tangon tuuppiminen kauhistuttaa, voi tangosta myös vetää. Tällöin ohjausliike on rauhallisempi ja helpompi hallita. Itse ohjaan loivat kurvit vetämällä tangosta ja jyrkät kurvit sitten työntämällä. Toki kannattaa siis huomioida, että oikealle käännyttäessä vedetään siis ohjaustangon vasemmasta kahvasta ja työnnetään oikeasta kahvasta.
5. Töni tankoa suoralla leveällä tiellä, jossa ei ole muita tiellä liikkujia. Aloita rauhallisesti ja lisää voimaa pikkuhiljaa. Vinkkinä kerrottakoon, että en ole koskaan kuullut että kukaan olisi saanut pyörän nurin vastaohjauksella.
6. Aja tuttu mutkapätkä ainoastaan yhdellä kädellä ajaen. Tässä tuo tangosta vetäminen sitten konkretisoituu. Muista pitää vauhti inhimillisenä koska vetämiseen ei kädessä riitä yhtä paljon voimaa (= hitaampi ohjaus), kuin työntämiseen. Muista pitää toinen käsi saatavilla mahdollisia vaaratilanteita varten.
7. Kun töniminen ja vetäminen on hanskassa, etkä enää pelkää tuuppia tankoa kovallakaan voimalla, ala siksakkaamaan tien laidalta toiselle. Käytä voimakkaita vastaohjauksia ja pyri tekemään mahdollisimman tiukkoja käännöksiä. Vedä toisella kädellä ja työnnä toisella, tällä tavoin ohjaamiseen saa enemmän voimaa. Muista kuitenkin pitää järki päässä, jottet huomaa olevasi pöpelikön puolella. Yllätyt kuinka tiukkoja käännöksiä pyörällä voi tehdä ja kuinka vähän tilaa niihin itseasiassa tarvitaan.
8. Ennen kuin huomaatkaan, käytät vastaohjausta kaikkeen ohjaamiseen kaksipyöräisillä vehkeillä.
Suurimmalle osallehan nämä toivon mukaan ovat tuttuja, mutta jos jotain ylläolevaa ei ole vielä tullut kokeiltua niin kipinkapin kokeilemaan, kun kelejä vielä riittää. Ja muistakaa että harjoittelussakin on syytä pitää järki päässä ja pyörän käytöstä tarkkailla. Vastaohjauksella ohjaaminen on sen verran helppoa, että raja saattaa tulla vastaan, kuin varkain.
1. Ensiksi on hyvä iskostaa mieleen, että pyörä ei käytännössä käänny mihinkään ilman vastaohjausta. Painon siirrolla saadaan toki pyörää lievästi kallistettua, mutta jos fysiikalla lähdetään voimavektoreita laskemaan, tullaan siihen tulokseen, että elopainoa saa kovemmissa nopeuksissa olla jo aika reilunlaisesti, että sillä hyrrävoimat voittaisivat.
2. Hyrrävoimat pitävät pyörän normaaleissa ajonopeuksissa pystyssä, et sinä. Ken ei usko voi vetää motarilla 120km/h tauluun ja koittaa sitten heilumalla saada pyörää kaatumaan, samalla voi kokeilla kuinka hyvin pyörä ohjautuu ilman että koskee ohjaustankoon. Hitaassa ajossa toki tasapainollakin on merkityksensä.
3. Vastoin yleistä luuloa vastaohjaus toimii myös hitaissa nopeuksissa. Tätä voi kokeilla vaikka polkupyörällä ajaessa. Kevyt tönäisy tankoon aiheuttaa ensin kallistuksen vastakkaiseen suuntaan ja vasta sitten fillari lähtee ohjaamaan eturenkaan suuntaan. Kokeile jos et usko. Itse olen polkupyörää vastaohjaamalla välttänyt jo yhden törmäyksen auton kanssa.
4. Jos tangon tuuppiminen kauhistuttaa, voi tangosta myös vetää. Tällöin ohjausliike on rauhallisempi ja helpompi hallita. Itse ohjaan loivat kurvit vetämällä tangosta ja jyrkät kurvit sitten työntämällä. Toki kannattaa siis huomioida, että oikealle käännyttäessä vedetään siis ohjaustangon vasemmasta kahvasta ja työnnetään oikeasta kahvasta.
5. Töni tankoa suoralla leveällä tiellä, jossa ei ole muita tiellä liikkujia. Aloita rauhallisesti ja lisää voimaa pikkuhiljaa. Vinkkinä kerrottakoon, että en ole koskaan kuullut että kukaan olisi saanut pyörän nurin vastaohjauksella.
6. Aja tuttu mutkapätkä ainoastaan yhdellä kädellä ajaen. Tässä tuo tangosta vetäminen sitten konkretisoituu. Muista pitää vauhti inhimillisenä koska vetämiseen ei kädessä riitä yhtä paljon voimaa (= hitaampi ohjaus), kuin työntämiseen. Muista pitää toinen käsi saatavilla mahdollisia vaaratilanteita varten.
7. Kun töniminen ja vetäminen on hanskassa, etkä enää pelkää tuuppia tankoa kovallakaan voimalla, ala siksakkaamaan tien laidalta toiselle. Käytä voimakkaita vastaohjauksia ja pyri tekemään mahdollisimman tiukkoja käännöksiä. Vedä toisella kädellä ja työnnä toisella, tällä tavoin ohjaamiseen saa enemmän voimaa. Muista kuitenkin pitää järki päässä, jottet huomaa olevasi pöpelikön puolella. Yllätyt kuinka tiukkoja käännöksiä pyörällä voi tehdä ja kuinka vähän tilaa niihin itseasiassa tarvitaan.
8. Ennen kuin huomaatkaan, käytät vastaohjausta kaikkeen ohjaamiseen kaksipyöräisillä vehkeillä.
Suurimmalle osallehan nämä toivon mukaan ovat tuttuja, mutta jos jotain ylläolevaa ei ole vielä tullut kokeiltua niin kipinkapin kokeilemaan, kun kelejä vielä riittää. Ja muistakaa että harjoittelussakin on syytä pitää järki päässä ja pyörän käytöstä tarkkailla. Vastaohjauksella ohjaaminen on sen verran helppoa, että raja saattaa tulla vastaan, kuin varkain.
moi
Noista hyrrävoima ajatuksista heräsi ajatus:koska mopo pysyy pystyssä soralla kovaa ajettaessa hyrrävoimilla ja mopo ikäänkuin leijuu soran päällä niin ei kai se mopo tiedä onko alla lunta, jäätä vai soraa joten eikun talvellakin leijuman, ainosataan ohjaus taitaa kärsiä ja kurvit herkemmin suoristua?? ja tietty jos on paljon lunta niin se tuppaa ohjaamaan. (nämä on siis noviisi kommentteja!!)
Hyvää matkaa
- Lakupilotti
- Viestit: 1560
- Liittynyt: Ke Tammi 12, 2005 7:36 pm
- Pyörä: Laku
- Paikkakunta: Päntäne
MOron,
Mulla on tästä vastaohjauksesta sellainen teoreettinen ja kokemusperäinen käsitys, että 2-pyöräistä ohjatessa sitä käytetään AINA, oli kyseessä sitten polkupyörä tai MP, vauhti hidas tai nopea, tai alusta mikä hyvänsä. Eri asia sitten on, että miten tietoista toiminta on. Vastaohjausta kannattaa opetella käyttämään tietoisesti, jolloin ollaan askelen pidemmällä ajoneuvon hallinnassa. Mulla tämä opiskelu tosin on alkuvaiheessa.
Hyrrävoimat eivät mopoa pidä pystyssä, mutta ne aiheuttavat hitausvoimia pyörän ja ohjaustangon asennonmuutoksiin ja siten vakauttavat menoa. Ne siis vain vastustavat liiketilan muutoksia, eivät kampea pyörää mihinkään suuntaan (pystyyn tai kumolleen). Tasapainotila saavutetaan ohjausliikkeillä ja painonsiirroilla, ja hyrrävoimat hidastavat tasapainotilan järkkymistä tai saavuttamista.
Make & Laku
Mulla on tästä vastaohjauksesta sellainen teoreettinen ja kokemusperäinen käsitys, että 2-pyöräistä ohjatessa sitä käytetään AINA, oli kyseessä sitten polkupyörä tai MP, vauhti hidas tai nopea, tai alusta mikä hyvänsä. Eri asia sitten on, että miten tietoista toiminta on. Vastaohjausta kannattaa opetella käyttämään tietoisesti, jolloin ollaan askelen pidemmällä ajoneuvon hallinnassa. Mulla tämä opiskelu tosin on alkuvaiheessa.
Hyrrävoimat eivät mopoa pidä pystyssä, mutta ne aiheuttavat hitausvoimia pyörän ja ohjaustangon asennonmuutoksiin ja siten vakauttavat menoa. Ne siis vain vastustavat liiketilan muutoksia, eivät kampea pyörää mihinkään suuntaan (pystyyn tai kumolleen). Tasapainotila saavutetaan ohjausliikkeillä ja painonsiirroilla, ja hyrrävoimat hidastavat tasapainotilan järkkymistä tai saavuttamista.
Make & Laku