Enskan sarvissa

Yleistä keskustelua enduroista

Valvojat: Jukka, Moderaattorit

Avatar
Happi
Viestit: 2869
Liittynyt: Ti Syys 28, 2004 7:42 am
Pyörä: 690ER, 800XCA
Paikkakunta: Pori

Viesti Kirjoittaja Happi »

Tämmöstä tämä on, kun itse ei pysty neuvoja antaan, niin pitää kuittailla toisten kirjoituksia. Muutenkin kuittailu täällä on helpompaa, kun ei tarvitse pelätä mahdollista fyysistä uhkaa.

Happi
jyrki
Viestit: 470
Liittynyt: Ma Loka 04, 2004 1:14 am

Viesti Kirjoittaja jyrki »

Happi kirjoitti:Tämmöstä tämä on, kun itse ei pysty neuvoja antaan, niin pitää kuittailla toisten kirjoituksia. Muutenkin kuittailu täällä on helpompaa, kun ei tarvitse pelätä mahdollista fyysistä uhkaa.
Mutta mehän toivottavasti tapaamme tänäkin vuonna :twisted: ja heitämme yhtä huonoa läppää kasvokkain.:D
Huono tie, parempi mieli.
Avatar
Mika TA-91
Viestit: 1465
Liittynyt: Ti Syys 28, 2004 1:22 pm
Pyörä: 790 Adventure R, EXC-F 250
Paikkakunta: Kirkkonummi

Viesti Kirjoittaja Mika TA-91 »

Anteeksi heti alkuun täysin aiheesta eksyminen, mutta syytän täysin Harri ja Jyrkiä...(+useampaa kaljaa)...
Happi kirjoitti:Tämmöstä tämä on, kun itse ei pysty neuvoja antaan, niin pitää kuittailla toisten kirjoituksia. Muutenkin kuittailu täällä on helpompaa, kun ei tarvitse pelätä mahdollista fyysistä uhkaa. Happi
Harri ei pelkoa, lupaan olla mukana tuomassa keskusteluun massaa, kun olet itse niin pieni ja huonokuntoinen :wink:
jyrki kirjoitti: Mutta mehän toivottavasti tapaamme tänäkin vuonna :twisted: ja heitämme yhtä huonoa läppää kasvokkain.:D


Tottakai tänäkin vuonna ainakin jossain nähdään ja jos hyvin käy niin useamminkin kerran. Voiko porukan jolle yhdessä ajaessa meinaa käydä onnettemuus huoltoaseman vessassa tämän parempaa juttua odottaa (ja jottei tästä tule ongelmaa, niin onnettomuus meinasi tällä kertaa käydä Honda miehelle).

Se mikä häiritsee on ettei noista oransseista vehkeistä pääse maataloustöissä millää eroon (vaikka Jyrki onkin kohtelias ja ajaa mustalla), ohessa todistusaineistoa oranssista voimasta laudan teossa, niin ja onneksi sentään tämän kertainen oranssi on Japanilainen:

Kuva

Kuva

Terveisin
Liitteet
DSC08006.JPG
Oranssia voimaa
(63.67 KiB) Tiedosto ladattu 38 kertaa
DSC08026.JPG
Oranssi liikkuu metsäisessä maisemassa
(204.79 KiB) Tiedosto ladattu 58 kertaa
Mika TA-91
Avatar
Jukka
Site Admin
Viestit: 2797
Liittynyt: Pe Syys 24, 2004 1:26 am
Pyörä: CFMoto 800 mtx
Paikkakunta: Tornio
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Jukka »

Mieki vasta opettelen tätä touhua, mutta tuon nilkoilla puristamisen
olen omaksunu seisaaltaan ajaessa. Ja mie tykkään ajaa seisaallaan
melko paljon.

Tapeilla seison melkeen varpaillaan ja puristan nilkkoja runkoon,
näin ei tarvi roikkua käsillä läheskään samalla voimalla.

Istualtaan taasen tahtoo, varsinki huonossa paikassa, ne jalat heilua ihan
missä sattuu; tasapainoa hakemassa, suonenvetoa oikomassa, hunningolla...
Avatar
Mika TA-91
Viestit: 1465
Liittynyt: Ti Syys 28, 2004 1:22 pm
Pyörä: 790 Adventure R, EXC-F 250
Paikkakunta: Kirkkonummi

Viesti Kirjoittaja Mika TA-91 »

Ja ihan asiallisesti vielä.

Usein yks asia tuntuu unohtuvan: laita alla kohtuulliset nappulat ja aja hiekkaa, itsellänni oli ensimmäisen kerran kunnolla huonompaa reittiä edessä ekalla ART:llä ja kun siellä oli pakko edetä huonommallakin pinnalla, niin oppi väkisin.

Eli eikun ajamaan pikku teitä ja polkuja, niin väkisin oppii!!!

Terveisin
Mika TA-91
Avatar
ramirin
Viestit: 1381
Liittynyt: Ti Tammi 15, 2008 10:18 pm
Pyörä: Ready To Push
Paikkakunta: Etelä-Pohjanmaa

Viesti Kirjoittaja ramirin »

Ja ennen kuin lähdet tutkimaan tutkimatonta, opettele kääntämään pyörä takaisin tulosuuntaan kapealla tiellä.. Ja kun opit kerro mu(i)llekin miten se tehdään..

Teille enemmän seisoville, miten painelette takajarrua? Pitäskö säätää jarru vipu niin ylös että voipi seisoksiltaan painella ilman ongelmia.. Ja vielä kuinka ajetaan tiukkaan mutkaan seisaaltaan, siis semmoseen missä tekee mieli laittaa toinen jalka etuviistoon kaiken varalta?
Kylän kohoralla komiasti, vaikka mettällä vähä kompuroottiski.
Avatar
Mika TA-91
Viestit: 1465
Liittynyt: Ti Syys 28, 2004 1:22 pm
Pyörä: 790 Adventure R, EXC-F 250
Paikkakunta: Kirkkonummi

Viesti Kirjoittaja Mika TA-91 »

ramirin kirjoitti: Ja vielä kuinka ajetaan tiukkaan mutkaan seisaaltaan, siis semmoseen missä tekee mieli laittaa toinen jalka etuviistoon kaiken varalta?
Jatko kysymys: Mitä hyötyä siitä jalasta on poissa tapilta (edes istuessa), muuta kuin että sen rikkoon jos vauhtia on yli 10km/h. Itse väittäisin, että tuosta jalan roikuttamisesta kannattaa opetella pois.

Terveisin
Mika TA-91
karmolis
Viestit: 1316
Liittynyt: Ma Touko 30, 2005 2:40 pm
Pyörä: Vespa
Paikkakunta: Porvoo

Viesti Kirjoittaja karmolis »

Testailin tossa viikonloppuna kaiken maailman tekniikoita kun soralla kieputtelin.

Tyhmältä varmaan näytti mutta onneks ei ollut ketään katsomassa.. No siis välillä tuntuu että menee hartiat lukkoon. Pyörittelin siis pienemmillä sorateillä kyynärpäitä lähes taukoamatta ja se kyllä auttoi. No en mutkissa tietenkään mutta ennen mutkaa ainakin. Tää vaan tuli jotenkin itsestään.

Sitten testailin sitä Kaizun lanseeraamaa sisäkurvin olkapäätä eteen -temppua. Tuon treenaamiseen on muuten selkäreppu helkkarin hyvä apuväline. Eli automaattisestihan se sisäolkapää menee eteen kun koittaa "heittää" reppua sisäkurvin puolelle. Mut minä ymmärsin että tuon kikan, samoin kuin kyynärpäiden pyörittelyni, tarkoitus on ehkäistä sitä hartialukkoa.

Pitkällisen testaamisen tuloksena itselle kyllä sopi tuo kyynärpääkikka paremmin ainakin pienemmillä teillä.
Avatar
ramirin
Viestit: 1381
Liittynyt: Ti Tammi 15, 2008 10:18 pm
Pyörä: Ready To Push
Paikkakunta: Etelä-Pohjanmaa

Viesti Kirjoittaja ramirin »

Mika TA-91 kirjoitti:
Jatko kysymys: Mitä hyötyä siitä jalasta on poissa tapilta (edes istuessa), muuta kuin että sen rikkoon jos vauhtia on yli 10km/h. Itse väittäisin, että tuosta jalan roikuttamisesta kannattaa opetella pois.

Omien kokemuksien mukaan sillä jalalla on muutamia kertoja pidetty pyörä pystyssä kun eturengas on lähtenyt alta..

Jos satuit mm enduroa kattomaan niin kyl siinä jalassa jotain taikaa täytyy olla.. Eipä meinaan kovin moni tapeilta sladitellu mutkia läpi..
Kylän kohoralla komiasti, vaikka mettällä vähä kompuroottiski.
Avatar
JiiPee
Viestit: 119
Liittynyt: Ke Maalis 16, 2005 9:30 am
Pyörä: 790 Rreissuenduro
Paikkakunta: Tampere

Viesti Kirjoittaja JiiPee »

Ääni täältä rungon puristeluun polvilla ja nilkoilla.

Tapeiltakin sladissa ajeltaessa tulee vastaan yhtenään
niin isoja patteja/kiviä että toinen jalka irtoaa tapilta.

Kokeilkaa miten mopo kaartaa vain yhdeltä tapilta ajettaessa
ettei tule yllätyksenä kun ohjaamo on täynnä käsiä :)

Tapeilta ajo asfaltikurveissa on merkki ylikovasta satulasta
Jani M
Viestit: 2327
Liittynyt: Su Syys 30, 2007 8:28 pm
Pyörä: 690R -24 250 EXC-F -25 Gilera RC125 -90
Paikkakunta: Tampere

Viesti Kirjoittaja Jani M »

Mika TA-91 kirjoitti: Jatko kysymys: Mitä hyötyä siitä jalasta on poissa tapilta (edes istuessa), muuta kuin että sen rikkoon jos vauhtia on yli 10km/h. Itse väittäisin, että tuosta jalan roikuttamisesta kannattaa opetella pois.
Terveisin
Toinen jalka on sopusutaisella yksilöllä noin 25% kropan massasta. Kun istut satulan etuosassa ja sisäkurvin puoleinen jalka on sarven alla etuviistossa jalkaterä liki etupyörän vieressä, on se erinomaisen hyvä keino saada painoa etupyörälle mutka alkuosassa. Mutkan ulostulossa tai niin aikaisin kun kaasun saa kunnolla auki, voi jalan ottaa takaisin tapille, sillä tyhjää jauhava takapyörä varmistaa, että etupyörällä on tarpeeksi pitoa. Speedwaytyylinen jalan maassa raahaaminen läpi koko mutkan onnistuu mun kokemusten mukaan vain tasaisella soratiellä. Jäärata on toinen paikka, jossa jalkaa voi pitää "maassa" ja sielä se onnistuu jopa toiselle sadalle yltävissä vauhdeissa.
Eihän se olisi harrastus, jos siinä olisi jotain järkeä.
Ex: KTM 250 EXC Racing -04, 250 EXC-F -12, 250 EXC-F -15, 250 EXC-F -17, 250 EXC-F -20
Ex: KTM 690 Enduro R -14, 690 Enduro R -19
jyrki
Viestit: 470
Liittynyt: Ma Loka 04, 2004 1:14 am

Viesti Kirjoittaja jyrki »

Jani M kirjoitti: Toinen jalka on sopusutaisella yksilöllä noin 25% kropan massasta. Kun istut satulan etuosassa ja sisäkurvin puoleinen jalka on sarven alla etuviistossa jalkaterä liki etupyörän vieressä, on se erinomaisen hyvä keino saada painoa etupyörälle mutka alkuosassa. Mutkan ulostulossa tai niin aikaisin kun kaasun saa kunnolla auki, voi jalan ottaa takaisin tapille, sillä tyhjää jauhava takapyörä varmistaa, että etupyörällä on tarpeeksi pitoa.
Jalan massan merkitys on matkaenskassa paljon pienempi kuin kisapyörässä. Painoeroa pyörillä on helpostikin yli 100 kiloa. Moni matkaenska on lisäksi luonteeltaan keulapainoisempi kuin kisapyörä.
Huono tie, parempi mieli.
Avatar
JussiS
Viestit: 66
Liittynyt: La Huhti 07, 2007 10:13 pm
Pyörä: KTM 625 SXC
Paikkakunta: Tampere

Viesti Kirjoittaja JussiS »

jyrki kirjoitti:Moni matkaenska on lisäksi luonteeltaan keulapainoisempi kuin kisapyörä.
Löytyykö jostain akselipainoja eri pyörämalleille? Olisi mielenkiintoista vertailla.
Jani M
Viestit: 2327
Liittynyt: Su Syys 30, 2007 8:28 pm
Pyörä: 690R -24 250 EXC-F -25 Gilera RC125 -90
Paikkakunta: Tampere

Viesti Kirjoittaja Jani M »

jyrki kirjoitti:Jalan massan merkitys on matkaenskassa paljon pienempi kuin kisapyörässä. Painoeroa pyörillä on helpostikin yli 100 kiloa. Moni matkaenska on lisäksi luonteeltaan keulapainoisempi kuin kisapyörä.
Vastaavasti iso tankki monesti estää eteen menemisen mutkissa, jolloin pienestäkin lisästä voi olla apua. Ja jotain merkitystä on varmaan silläkin, painaako se kuski 60 vai 120 kiloa :)

Itsellä ei oikein kantti piisaa reilussa sladissa ajamiseen ilman että jalka roikkuu sivulla. Se ei juurikaan massa käy, mutta jollakin tavalla helpottaa tasapainon pitämistä. Varsinkin erittäin tiukoissa mutkissa minulle on aivan ehdotonta saada jalka liki suorana eteenpäin.

Kaikki tämä koskee luonnollisesti vain istuen ajamista. Seisten ajaessa pyrin pitämään molemmat jalat aina tapeilla.
Eihän se olisi harrastus, jos siinä olisi jotain järkeä.
Ex: KTM 250 EXC Racing -04, 250 EXC-F -12, 250 EXC-F -15, 250 EXC-F -17, 250 EXC-F -20
Ex: KTM 690 Enduro R -14, 690 Enduro R -19
Avatar
Mika TA-91
Viestit: 1465
Liittynyt: Ti Syys 28, 2004 1:22 pm
Pyörä: 790 Adventure R, EXC-F 250
Paikkakunta: Kirkkonummi

Viesti Kirjoittaja Mika TA-91 »

ramirin kirjoitti:
Mika TA-91 kirjoitti:
Jatko kysymys: Mitä hyötyä siitä jalasta on poissa tapilta (edes istuessa), muuta kuin että sen rikkoon jos vauhtia on yli 10km/h. Itse väittäisin, että tuosta jalan roikuttamisesta kannattaa opetella pois.

Omien kokemuksien mukaan sillä jalalla on muutamia kertoja pidetty pyörä pystyssä kun eturengas on lähtenyt alta..

Jos satuit mm enduroa kattomaan niin kyl siinä jalassa jotain taikaa täytyy olla.. Eipä meinaan kovin moni tapeilta sladitellu mutkia läpi..
Pakko vielä tähän puuttua. Eli jos vauhtia on tuo 10km/h tai alle niin voi pyörän jalla pitää pystyssä, muuta jos oikeasti on vauhtia niin saa aikamoiset voimat ja refleksi olla, että sillä jalla pidät 300 kg (pyörä + kuski varusteineen) eteenpäin menevässä liikeessä pystyssä, ilman ettei paikat revähtäneet. Väitän jopa että noissa tilanteissa pyörä olisi pysynyt pystyssä ilman tuo jalkaakin, esim sillä että satuit juuri sovasti avaamaan kaasua tms.

Ja vielä disklaimeri: tämä siis koskee päinavia pyöriä, eikä 100 kg kisatykkejä, joita ajetaankin hieman eri tavalla.

Terveisin
Mika TA-91
Vastaa Viestiin