männän välys

[Happi]

Löytyykö tpak sulta mitään manuaalia KMX:n? Olis tarvetta, samoin kuin räjäytyskuvillekin.

Sori, vähän ohi aiheesta.

Happi

[THä]

Tämähän menee mielenkiintoiseksi

Kannen laskusta yksistään on harvoin juurikaan iloa. Agressiivisemmalla aukotuksella ja tiukemmalla putkella koneeseen saadaan enemmän täyttöä, jolloin puristusten nostosta alkaa olemaan hyötyä.

Hitusen on oltava eri mieltä. Agressiivisemmalla aukotuksella saadaan saadaan kyllä yläkierroksille lisää täyttöä, mutta tuon takia lähinnä puristuksia pitäisi laskea. Tuo agressiivisempi aukotus taas aiheuttaa puristuksen laskua jota kompensoidaan nostamalla sitä kannesta höyläten tjsp. Puristusta kun on oikeastaan kolmen laista: ihan se mitattava ja laskettava eli staattinen puristussuhde. Sitten on aukotuksen aikaansaama dynaaminen ruttu, tämä laskee aukkoja peukaloimalla ja muutosta kompensoidaan nostamalla staattista ruttua. Pakoaukon säädin vaikuttaa tuohon. Sitten on vielä se todellinen puristussuhde jota ei voi mitata, eli kahden aikaisemman ja sylinterin täytön eli volumetrisen hyötysuhteen aikaansaama todellinen puristussuhde.

Itse tota kelkan konetta rempatessa mittasin sylinterit sekä kolmipistemikrolla että heittokellolla kolmelta eri korkeudelta kaikkiin ilman suuntiin ja vielä välilmansuuntiin ja koko homma kahteen sylinteriin ennen ja jälkeen hoonauksen. Hoonauksen vaikutus oli 0,01...0,015 mm.

Eihän mittaaminen pieleen koskaan mene, mutta tieto tosiaan lisää tuskaa Hoonaamalla yleensä tehdään se viimeinen silaus, eli sylinteri porataan sinnepäin mittaan ja hoonataan sitten halutuksi. Sitten jos hoonarille käy käpy ja yksi pytty on pari satkua ahtaampi kuin muut, niin kone sanoo narskis

Wisecon takomännät on siitä hauskat että ne on paitsi kartiot myös soikeat. Suositeltu käyntivälys oli 0,102 ja mulla sinne tuli pienimmilläänkin jonkin verran enemmän. Kaksitahtisissa käyntivalys mitataan helmasta pako-imuaukko suuntaan. Siitä se on pienimmillään. Männän yläpäästä männäntapin suuntaan välys oli liki puoli milliä! Eli takomännät vaativat todella isot välykset ja moottorikelkan kone erityisesti suurten lämpötilavaihteluiden takia. Kyseinen sylinterinhalkaisija on 76,5 mm.

Suositeltava minimi männän ja kannen välys riippuu voimakkasti sylinterin halkaisijasta ja ennen kaikkea palotilan muodosta.

Jos tosta nyt jotain pitäisi oppia, niin ei kantsi liikaa miettiä ite vaan uskoa sitä, joka sen on suunnitellut. Tai sitten saa miettiä oikein pohjien kautta. Kaikista hauskinta on tietysti tehdä vaan ja kattoa mitä seuraa Very Happy Ja kalleinta Razz

Mäntä on sellainen otus, että se on (suurinpiirtein) pyöreä vasta käyntilämpötilassaan. Siksi noita ei passaisi oikein sorvailla pienemmäksi niinkuin joskus tehdään. Tuo hankaloittaa noita mittailuja huomattavasti. Olikos tuo muuten fööni vai vesikone? Tuo kymppi on aika perusmitta takoselle, jotkut tekee 8 satkuunkin. Isommalle männälle sitten enempi välystä jne. Siksi isot dieselit kuulostavat kylmänä aika hurjilta

Tuota dekkivälystä en täysin ymmärrä. Meinaatko halkaisijariippuvuutta männän keikkumisen takia? Ite olen kyllä sitä mieltä että rojujen venyminen on määräävämpi kun eihän kukaan kylmää konetta kierrätä Palotilan muoto vaikuttaa vain siten, että toiset palotilat hyödyntävät pienen välin hyödyn paremmin kuin toiset.

Tieto tosiaan lisää tuskaa rajusti ja kaikki johtaa lopulta siihen, ettei mitään tahdo saada ikinä valmiiksi asti Ikuinen kierre, mutta sitähän kaikki harrastaminen taitaa olla

[Jani M]

eli hoonaus söi sylinteristä 0,01-0,015mm ? no sit varmaan se b-mäntä käy, koska tiedän että kerran on hoonattu tuo kmx:än pytty.

Toi kelkan oli on nestejäähdytteinen kone valurautaputkilla. En osaa sanoa, onko hoonauksen vaikutus myös Nicasil pytyssä samaa luokkaa.

Mun Gileraan tuli noin 30tkm ajettuna mäntään halkeama, ja sen seurauksena se lämpöölaajeni muodottomaksi ja leikkasi kiinni. Paikallinen RR-velho putsas suolahapolla pinnoitteen päälle jääneet alumiinit pois, ja ajattelin että koska koneella oli jo tonkin verrran kilometrejä takana, vois tehdä koeesta timmimmän ja pistin koneeseen E männän D:n tilalle. Se narskahti alle 10tkm ajettuna niin lujaan kiinni, että pytty meni uusintapinnoitukseen. Pinnoitettiin muuten A-kokoon. En pysty varmaksi sanomaan, johtuiko jälkimmäinen kiinnileikkaus liian isosta männästä, mutta en ottaisi sitä riskiä toista kertaa. Toisekseen männänrenkaat sen koneen tiivistää, ei pieni käyntivälys.

[tpak]

Löytyykö tpak sulta mitään manuaalia KMX:n? Olis tarvetta, samoin kuin räjäytyskuvillekin.

Sori, vähän ohi aiheesta.

Happi

jotain manuskaa löytyy ja tuolla osoitteessa :

http://www.kmx-125.com/kmx/Werkstatt/KM ... lteile.htm

on räjäytyskuvia

[tpak]

pytyllä on ajettu 37000 ja kerran hoonattu niin ihme jos 0,01mm isompi mäntä ei käy ?

[Jani M]

Tämähän menee mielenkiintoiseksi

Hitusen on oltava eri mieltä. Agressiivisemmalla aukotuksella saadaan saadaan kyllä yläkierroksille lisää täyttöä, mutta tuon takia lähinnä puristuksia pitäisi laskea. Tuo agressiivisempi aukotus taas aiheuttaa puristuksen laskua jota kompensoidaan nostamalla sitä kannesta höyläten tjsp. Puristusta kun on oikeastaan kolmen laista: ihan se mitattava ja laskettava eli staattinen puristussuhde. Sitten on aukotuksen aikaansaama dynaaminen ruttu, tämä laskee aukkoja peukaloimalla ja muutosta kompensoidaan nostamalla staattista ruttua. Pakoaukon säädin vaikuttaa tuohon. Sitten on vielä se todellinen puristussuhde jota ei voi mitata, eli kahden aikaisemman ja sylinterin täytön eli volumetrisen hyötysuhteen aikaansaama todellinen puristussuhde.

Tuota dekkivälystä en täysin ymmärrä. Meinaatko halkaisijariippuvuutta männän keikkumisen takia? Ite olen kyllä sitä mieltä että rojujen venyminen on määräävämpi kun eihän kukaan kylmää konetta kierrätä Palotilan muoto vaikuttaa vain siten, että toiset palotilat hyödyntävät pienen välin hyödyn paremmin kuin toiset.

Joo kakstahtisen sielunelämään on tullut perehdyttyä vähän enemmän kun olisi ehkä järkevää

Olet ihan oikeassa tossa että tiukemmalla pakoputkella puristuksia pitää laskea, ettei se pakoputken sylinteriin ahtama alkupaine nosta todellista puristusta yli nakutusrajan. Ja kyllä miedomman aukotuksen tai laimeamman putken aikaansaamaa pienempää täytöstä voisi kompensoida lisäämällä puristussuhdetta. Lähinna hain tota mitä kirjoititkin, että varsinkin pakoaukkoa nostaessa lyhenee se matka jossa mäntä puristaa seosta, ja teoreettista puristussuhdetta pitää silloin lisätä. Paitsi, että se pakoputki ja pakoaukon säädin sotkee kaiken...

Ei se männän halkaisija tosiaan mitenkään suoraan vaikuta tarvittavaan välykseen männän ja kannen välissä. Pidemmällä iskunpituudella ja sitä myötä pidemmällä kiertokangella niiden rojujen venymä on suurempi ja se vaatii isomman välyksen. Tosin menevät kohuullisessa määrin käsikädessä iskunpituus ja halkaisija.

Onkohan nyky-2T:ssä muuten enää mitään muuta kuin squishband-palotiloja eli semmoinen, jossa reunalla on paljealue ja varsinainen palotila on keskitetty tulpan ympärille?

Kiitokset hyvistä tarkennuksista ja oikaisuista!

[Jani M]

pytyllä on ajettu 37000 ja kerran hoonattu niin ihme jos 0,01mm isompi mäntä ei käy ?

No tottahan omaan koneeseen teet just niinko haluat

[THä]

Niin, kaikki kun vaikuttaa kaikkeen, niin siinä sitä saakin miettiä päänsä puhki. Helpompaa olisi kun ei vaan koskisi lainkaan mihinkään

Onkohan nyky-2T:ssä muuten enää mitään muuta kuin squishband-palotiloja eli semmoinen, jossa reunalla on paljealue ja varsinainen palotila on keskitetty tulpan ympärille?

Kiitokset hyvistä tarkennuksista ja oikaisuista!

Taitaa nuo 2-tahdit olla mennyt noihin palje-efektiä hyödyntäviin palotiloihin kun ei noissa päästöt vaakakupissa oikein paina. Tulppa ny kannattaa olla keskellä kun siitä on lyhyin matka joka reunaan. Joissain on jopa pitkä tulppa sellaisessa palotilaan tulevassa kyhmyssä, noin kun se saadaan vielä vähän lähemmäs keskustaa. Jos hitusen sekaannutaan nelareihin hetkeksi, niin noissahan on käytetty laajalti ns. pentroof palotiloja. Eli tavallaan harjakattoisia joissa reunoilla paljealueet. Uusin suuntaus taas taitaa olla noista pois, koska tietyissä oloissa nuo paljealueet nostavat päästöjä ja trendi on ny tämä puhtaus

Näistä on musta tosiaan mukava keskustella, kun monasti tulee aina jotain uusia juttuja ilmi joita ei itse ole tajunnut laisinkaan. Puhumattakaan, että on mukava tietää miten kaikki toimii Joskus oli veikeä kuunnella erään Sirosen juttuja isojen kaksitahtien härnäämisestä. Oli sitä mieltä, että viissatkusta saa enempi tehoa mitä voi hyödyntää edes jäällä. Oli tehny +100hv koneen kokeeksi, jonka sitten kesyttelivät noin 80 heppaan että pystyi ajamaankin Joskus vielä hommaan viissatkun itselle leikkikaluksi

[Jani M]

Kelkoissa alkaa jenkkien EPA-määräykset painamaan päälle todenteolla. Saa nahdä miten tulevat ratkaisemaan paljealueelle jäävän palamattoman polttoaineen ja sitä kautta kohonneet hiilivetypäästöt.

Tuolta mulle aukeni taivas 2T:n sielunelämästä:

http://www.viritetty.com/filuarkisto.php

Tota Tiittasen kirjaa tavasin jo teininä, muu oli enemmän tai vähemmän uutta. Harmi vaan että uusinkin kirjallisuus on 80-luvulta. Ei oikein enää päde monikaan suositelluista raja-arvoista. Mutta ei ne perusasiat ole mihinkään muuttuneet noista Yamahan insinöörien ja Bellin ajoista.

2T on siitä mielenkiintoinen vehje, että mekaanisesti se on yksinkertaisempi kuin 4T, mutta teoreettinen pohdiskelu on paljon haastavampaa. Karrikoiden 4T:ssä kun isontaa vaan kaikea, niin tehoa tulee lisää. 2T:ssä taas joka ikisen osa-alueen optimi määräytyy kaikkien muiden osa-aluiden mukaan.

[tpak]

tässä on nyt sellainen ongelma kun tuossa vanhassa männässä ei ole kokomerkintää, niin hatusta on vedettävä

[tpak]

jos laittaa uuden männän ja jo valmiiksi renkaat kilisee eikä ole poikki niin eikö se kerro että välystä on liikaa ?

[Jani M]

jos laittaa uuden männän ja jo valmiiksi renkaat kilisee eikä ole poikki niin eikö se kerro että välystä on liikaa ?

Mitä tarkoitat renkaiden kilinällä? Kilistää käydessä? Kilistää magneetosta käsin pyöritellessä?

[THä]

Kelkoissa alkaa jenkkien EPA-määräykset painamaan päälle todenteolla. Saa nahdä miten tulevat ratkaisemaan paljealueelle jäävän palamattoman polttoaineen ja sitä kautta kohonneet hiilivetypäästöt.

Tuolta mulle aukeni taivas 2T:n sielunelämästä:

http://www.viritetty.com/filuarkisto.php

Tota Tiittasen kirjaa tavasin jo teininä, muu oli enemmän tai vähemmän uutta. Harmi vaan että uusinkin kirjallisuus on 80-luvulta. Ei oikein enää päde monikaan suositelluista raja-arvoista. Mutta ei ne perusasiat ole mihinkään muuttuneet noista Yamahan insinöörien ja Bellin ajoista.

2T on siitä mielenkiintoinen vehje, että mekaanisesti se on yksinkertaisempi kuin 4T, mutta teoreettinen pohdiskelu on paljon haastavampaa. Karrikoiden 4T:ssä kun isontaa vaan kaikea, niin tehoa tulee lisää. 2T:ssä taas joka ikisen osa-alueen optimi määräytyy kaikkien muiden osa-aluiden mukaan.

Ei ole näemmä tullut oikein seurailtua tarkemmin. Luulin, että vain perämoottoreissa päästöjä vahdittaisiin ja niissä ny temput on helpot. Onko muuten tietoa siitä olikos se evinrudella vai mercuryllä niitä puhtaita spesiaali kaksitahteja? Joskus lueskelin, muttei enää muista miten ne oli tehty

Kiitokset linkistä! AG Bellin nelarikirja mulla onkin ihan hyllyssä, mutta tuolla näyttäisi olevan melkoisen paljon kaikkea mielenkiintoista. Tässähän tuli iltalukemista oikein urakalla

Nelareissakin on herätty siihen, ettei enää isompi ole välttämättä parempi. Juttua noista on esimerkiksi Mototunen sivuilla. Kyllähän niitäkin tosin tehdään, että mahdollisimman isot venat (joista sylinterin seinämä peittää puolet), sitten imukanavat isonnetaan maksimiin ja kauhean isot kaasarit

tässä on nyt sellainen ongelma kun tuossa vanhassa männässä ei ole kokomerkintää, niin hatusta on vedettävä Sad

jos laittaa uuden männän ja jo valmiiksi renkaat kilisee eikä ole poikki niin eikö se kerro että välystä on liikaa ?

Putsailit männän laen huolella eikä mitään löydy? Sylinterissäkään ei missään?

Eihän ole jäänyt imukurkku huonosti tai jotain ja käy siksi laihalla ja kilisee? Ilmanputsari paikallaan? Onko uusi mäntä samanlainen mitä vanha? Kilisee tyhjäkäynnillä vai veto päällä?

[niffestone]

Johnssonilla ja Evinrudella on E-Tec mallimerkinnällä nimetty tuoteperhe, joka on kaksitahtinen. Ohessa tarinaa nettiveneen artikkelissa. Tutulla on tuollainen. Loistava peli...

[Roiske]

Tuo E-TEC systeemi tulee myös ensi talveksi muutamiin Bombardierin moottorikelkka malleihin ja lupailevat bensan ja öljyn kulutukseen reilua pienennystä.

Melkoinen teoria keskustelu on lähteny pelkästä männän välyksestä
Eipä sikäli, tärkeä asia jonka ajattelu johtaa helposti moneen muuhun virittelyssä esille tulevaan asiaan jotka aiheuttaa usein iltaisin unettomuutta. (kokemusta on)