Paluu harrastukseen. mutta millä?

[XL250R]

Onnittelut hankinnasta!
Laittamalla samankaltaiset kumit, kuin Svartpilenissa vakiona, saat todennakoisesti varsin maukkaan hiekka- ja asfalttitie pyoran.

[Jipe]

Onnittelut hankinnasta!
Laittamalla samankaltaiset kumit, kuin Svartpilenissa vakiona, saat todennakoisesti varsin maukkaan hiekka- ja asfalttitie pyoran.

Kiitos. Pienen totuttelun jälkeen, varmaan menee soratiet ihan ok. Ainakin abs jarrut vaikutti hyvältä hiekalla. Ei lähde heti eturengas alta, kun liukas rengas ja suht tehokas jarru. Melko räväkältä tuntuu viragon jäljiltä, kun ei hetkeen ajanut muilla pyörillä.

Mutkateillähän tuo on melko hauska, mutta nopeasti katse suuntautuu noille hiekka baanoille. No katsotaan, kuinka kauan intoa riittää tämä kanssa.

[XL250R]

Renkaissa sora-alustalla on sitten melkoiset erot, jopa samaan kayttotarkoitukseen myydyissa. Kannattaa surffailla muiden kokemuksia ja sitten kokeilla. Esim V-stromissa alkuperaisrengastus on erittain epamielyttava hiekalla ja Avon Trekrider todella hyva, vaikka kuvion karkeudessa ei ole kovinkaan suurta eroa.

[Jipe]

Reilu tonni kilometrejä takana tämän laitteen kanssa ja pääosin positiiviset ajatukset toistaiseksi. Suurin osa ajeluista on ollut asfaltilla ja pientä matka-ajoakin, mutta jonkin verran soraakin pyörä on nähnyt.

Plussaa pienestä kulutuksesta ja sopivasti tehoa pienemmille teille, mutta ei kyllä liikaa, mikä ei välttämättä ole huono asia. Tilasin italiasta tuommoisen pienehkön tuulisuojan, niin nyt voi pitää 100-110 km/h matkavauhtia vähän pidempään. Pyörässä ostaessa ollut ergo satula vaihtui alkuperäiseen, joka hieman kovempana, tuntuu itselle sopivan paremmin.

Miinuksena tulee keulan kovuus. Hiemankin epätasaisella alustalla, hakkaa melkoisesti käsille. Tähän pitää miettiä jotain ratkaisua.
Toisena, ajoasento hieman liikaa etunojassa. Tästä selvittänee tangon korotuksella ja ehkä jalkatappien vaihdolla.

Renkaat tuli eilen todettua erittäin sopimattomaksi, vähänkään pehmeämmälle alustalle, kun kävin katselemassa entisiä "enduro" ajopaikkoja.
Eli seuraavaksi rengaskauppaan ja jotain jolla ajelee hiekat ja asfaltit, jota suurin osa ajosta edelleen on. Pirelli scorpion rally str taitaa olla melko suosittu näissä ja lisäksi kohtuu hintainen.

Tässä hieman mietteitä pyörävalinnasta, vaikkei tällä foorumilla ehkä tämän pyörän kohderyhmää niin paljon olekkaan.

[XL250R]

Miinuksena tulee keulan kovuus. Hiemankin epätasaisella alustalla, hakkaa melkoisesti käsille. Tähän pitää miettiä jotain ratkaisua.
Toisena, ajoasento hieman liikaa etunojassa. Tästä selvittänee tangon korotuksella ja ehkä jalkatappien vaihdolla.

Monien peruspyörien jousituksessa on säästetty laittamalla mahdollisimman halvat ( löysät ) jouset, joita kompensoidaan kovalla puristusvaimennuksella. Lopputuloksena hiukan pintakova ja helpohkosti niiaava jousitus.

Kyseisissä tapauksissa parannusta saa jäykemmillä, mutta progressiivisilla jousilla ja ennen kaikkea nopeaa puristusvaimennusta pienentämällä.

Keulasta riippuen puristusvaimennusta säädetään shimmauksella tai oikein perinteisissä teleskoopeissa ns modulaattorin asennuksella keulaputken sisään.

Shimmaukset lähinnä iskaripajojen kautta, mutta modulaattorit säätöineen menee kotikonsteinkin.

Modulaattoreita on saatavilla mm YSS-merkkisinä noin satasen hintaluokassa ja joihinkin pyörämalleihin jouset sisältävien settien kera reilun 200 hintaan.

Stongaa on helppo korottaa ja/tai tuoda taaksepäin muutaman sentin pienillä siirtopalikoilla. Enempi siirtäminen voi vaatia muutoksia vaijereihin/letkuihin, joiden reittiä toki voi myös hiukan muuttaa lisäsenttien saamiseksi.

[Jipe]

Monien peruspyörien jousituksessa on säästetty laittamalla mahdollisimman halvat ( löysät ) jouset, joita kompensoidaan kovalla puristusvaimennuksella. Lopputuloksena hiukan pintakova ja helpohkosti niiaava jousitus.

Kyseisissä tapauksissa parannusta saa jäykemmillä, mutta progressiivisilla jousilla ja ennen kaikkea nopeaa puristusvaimennusta pienentämällä.

Keulasta riippuen puristusvaimennusta säädetään shimmauksella tai oikein perinteisissä teleskoopeissa ns modulaattorin asennuksella keulaputken sisään.

Shimmaukset lähinnä iskaripajojen kautta, mutta modulaattorit säätöineen menee kotikonsteinkin.

Modulaattoreita on saatavilla mm YSS-merkkisinä noin satasen hintaluokassa ja joihinkin pyörämalleihin jouset sisältävien settien kera reilun 200 hintaan.

Stongaa on helppo korottaa ja/tai tuoda taaksepäin muutaman sentin pienillä siirtopalikoilla. Enempi siirtäminen voi vaatia muutoksia vaijereihin/letkuihin, joiden reittiä toki voi myös hiukan muuttaa lisäsenttien saamiseksi.

Pitää perehtyä iskareihin enemmän varmaan talven aikana, jos tämä pyörä nyt jää pidemmäksi aikaa. Perus keulahuoltoja enempää ei ole näiden kanssa ropaamisesta kokemusta. Takaiskari menettelee säätämällä jäykyyttä, mutta ei sekään vaimennuksen osalta kummoinen ole, kun mennään huonomalle alustalle. Toki pitää muistaa, että kadulle tehty, halpa pyörähän tämä on, niin ei liikaa voi odottaa.

Tankoa hieman jo korotinkin, mutta kuten mainitsit, jarruletkut on mitoitettu alkuperäiselle korkeudelle aika tarkkaan. Hieman uudelleen reitittämällä, tuohon saa muutaman sentin löysää, joka varmaan auttaa.

[Jipe]

Lisää kokemuksia dukesta, jos näitä sattuu lukemaan. Nyt kilometrejä takana ~2500 ja kaikki toiminut niinkuin pitääkin. Renkaat vaihtuivat scorpion rally str:iin, joten sora- ja metsäteitä tullut koluttua viimeaikoina enemmän.

Miinukset edelleen samat kuin aiemmin, eli jousitus hieman kova suurempiin heittoihin ja ajoasento varsinkin seisaaltaan ajoon turhan kumara. Tankoa korotettu nyt n.20mm ja kovin paljoa enempää ei onnistu ilman suurempia muutoksia jarruletkuun ja kytkinvaijeriin.

Laukkuja, kahvalämppäriä ja jonkinlaista navia tullut asenneltua ja pyörää tuntuu ihan sopivalta pienille reissuille, mutta katsotaan jaksaako tällä vielä ensi kesän ajella.

Laitetaas vielä kuva tähän, toivottavasti näkyy.

[Jipe]

Vielä lyhyt video ajelusta https://www.youtube.com/watch?v=9i7zcRP8vC0
Tuolla myös muutama video viragolla kurvailuista. Samanlaisia teitä näillä tullut ajeltua, dukella vaan pääsee huomattavasti mukavammin.

Seuraavaksi kiinan kameran päivitystä.

[Pata]

Ite ollut ilman pyörää vuosikaudet ja nyt tuli jostain "vanhat muistot" mieleen ja tarve ostaa kurapyötä. Itsellä ollut aikanaan monia erityyppisiä mopottimia; enskoja, smotoa, katupyörää ja kyllä se veri on aina vetänyt nappularenkaisen puoleen. Nyt kun tässä tuli aprikoitua millaiseen käyttöön ja mitä pyörältä odottaa niin vaihtoehtoja ei ihan hirveästi ollut. Tärkeitä asioita itselle oli 1)luotettavuus 2)käyttökulut 3)hinta 4)paino 5)teho
Ennenkaikkea halusin sellaisen pyörän jolla voi keskittyä ajamiseen, eikä jatkuvaan osien vaihtoon ja rassailuun. Perheessä on muitakin kulkuvälineitä sen verran, että tähän ei jaksa ylimääräistä remontointiaikaa tuhlata
Lopulta huutokaupat komiin tuli myyntiin Hondan CRF250L vuosimallia 2019 ja kohtuu vähän ajettu. Se oli se, mikä täytti kaikki kriteerit sopivissa määrin. Ainoa miinus on vaatimaton teho, tolla ei soraa kyllä lennätetä kuten esim Kotarin 690. FunFactor sitä kautta vähän alhaalla Hondassa. Mutta uskon, että kunhan pitää huolen moottorin jakoketjunkiristäjän kunnosta niin tolla päästelee pitkään! Kulutus on ollut sitä 3L luokkaa mikä on ihan kiva asia.
Yksi vanha vaihtoehto oli Suizan DR350, mutta niitä ei ollut oikein saatavilla... Svartpilen olis ollut kiva, mutta hinta meni vähän yli tällä kierroksella.

[Jipe]

Reilu vuosi ja ~7000km myöhemmin, duke siirtyi uudelle omistajalle, joten ensimmäisen viestin teksti taas ajankohtainen.

Dukessa riitti tehot omiin ajoihin ja painoakaan ei ollut yhtään liikaa. Huonoa oli liian "sporttinen" ajoasento ja joustoa olisi saanut olla enemmän. Ajot suuntautuivat viimeaikoina 50/50 suhteella sora/asfalttiteille ja toisenlaisella pyörällä, sorateiden osuus olisi varmaan ollut suurempi. Ehkä rengaskoko aiheutti vähän epävarmuuttaa huonommalla alustalla.

Lisäksi kesällä tullut muutamia n.300km/päivä reissuja kestopäällysteellä, joita varmaan jatkossakin olisi tarkoitus suorittaa.

Pituutta ei ole ihme kyllä tullut lisää ja ei tuo kuntokaan niin merkittävästi parantunut, joten kohtuu painoista ja kokoista jokapaikan kulkijaa pitäisi yrittää etsiä. Rahaakaan ei ole säästöön liikoja jäänyt, joten budjetti tällä kertaa 3000-4000€ paikkeille.

Yamaha xt 600/660, Aprilia pegaso, Honda/kawa 250 jne. Näitä nyt ainakin pyöritellyt mielessä, mutta mielelläni kuuntelen ajatuksia muilta, jos sellaisia löytyy. Myös omasta mielestä sopivaa pyörää voi tarjota, jos ylimääräisenä.

[Viuh]

Nyt olisi varmaan uudelle pyörälle ostajan markkinat, vielä jopa `22 pyöriä saattaa olla saatavana uusia. Mikään ei voita iskutilavuutta, vanha sanonta mutta toimiva.

[Jipe]

Nyt olisi varmaan uudelle pyörälle ostajan markkinat, vielä jopa `22 pyöriä saattaa olla saatavana uusia. Mikään ei voita iskutilavuutta, vanha sanonta mutta toimiva.

Totta. Muutaman vuoden vanhojen hinnoissa tosi pieni ero uusiin ja hyviä tarjouksia varmaan saisi. Budjetti vaan melko tiukka, niin käytetyillä mennään.

Tässä nyt pohditaan vanhemman dual-sportin ja uudemman 250 klx/crfl:n välillä. Toisessa säästyy rahaa ja ajettavuutta isommalle tielle, mutta miinuksena paino. Toisessa tulisi keveys sekä uudempi vuosimalli/tekniikka, mutta myynnissä olevat melko hinnakkaita.

Katsotaan kauanko malttaa taas odottaa, ennen kuin pitää lähteä joku pyörä hakemaan. Tämän vuoden osalta, ei ajokausi ainakaan pitene odotellessa.

[Joukahainen]

Tässä viestiketjussa on paljon hyviä kommentteja ja näkökohtia, mutta itse kiinnittäisin huomiota pyörän korkeuteen.
Eräällä tutulla oli aikanaan 2 hänen pituudelleen täysin sopimatonta pyörää. Viimeisin oli Suzukin DR Big 750. Liikkeellelähtö ja liikennevalot olivat yhtä myrkkyä, kun jalkojen pituus ei yksinkertaisesti riittänyt.
Nykyinen pyöräni (Tenere 700) sopisi muuten varmaan käyttötarkoituksiisi, mutta tuossa on sama ongelma - jalat loppuvat todennäköisesti kesken. Ja aina et voi pysähtyä optimaaliseen paikkaan. Edellinen pyöräni oli BMW Funduro 650 ja se oli huomattavasti matalampi, mutta teho riitti mainiosti muun liikenteen rytmissä pysymiseen. Niitä näkyy olevan nyt myynnissä alle 3000€:n. Umpimetsään tai suolle en sillä koskaan ajanut, mutta esim. kaikki mökkitiet ja muut hiekkatiet se selvitti vaivattomasti. Heidenaun K 60 renkaat sopivat kaikille alustoille. Niin että jos sellainen löytyy lähistöltä, niin käy koeistumassa.

[skuikka]

Yhdyn tuohon korkeusnäkemykseen. Sitten kun on ajotekniikka kunnossa, ei sitä jalkaa niin paljon tarvitse saada maahan mutta jos hyvää rutiinia ei vielä ole, pyörän pitää olla niin matala että kuskia ei jännitä turhaan. Tuommoinen Funduro tuli viime keväänä puolitoistametriselle ajokouluttajakaverille, osaa se toki ajaakkin mutta näkyy myös jalat yltävän maahan, eikä ole kovin raskaan oloinen mopo käsitellä. Pegaso on aika pitkälti sama pyörä, koneessa ylimääräinen imuvena ja jotain muuta pikku eroa.
DRZ400:n saattaisi mennä vähän samaan lokeroon noiden 250 Hondan ja Kwaakun kanssa mutta olen liian pitkä sanomaan mitään niiden korkeudesta.

[Jipe]

pituushan on "aina" ollut sama ja tämän tyylin pyörät korkeita. Jotenkin nuorempana ei tuo korkeus haitannut, lienee tasapaino ollut parempi, eikä juuri itsesuojeluvaistoa. Nykyään olisi kiva saada edes toinen jalka maahan. Lähinnä korkeuden huomaa, kun alkaa väsymään ja voimat loppumaan, jo ihan tiellä ajaessakin.

Kaiken pähkäilyn jälkeen tullut siihen lopputulokseen, että katselen jotain vanhempaa, tyyliin xt, nx, pegaso jne. Näissä usein matalampi istuinkorkeus ja kuitenkin tuo rakentelu ja korjaaminen iso osa harrastusta, jota ei näillä uudemmilla ole niin paljon tarvinnut suorittaa. Katsoo sitten keväällä, millaista pyörää kesän ajoihin haluaa hankkia.

Viikonloppuna tarkoitus käydä muutamaa ehdokasta katsomassa, katsotaan jääkö mitään matkaan.

Kiitos hyvistä kommenteista aiheeseen.