Aika se on tännekin jotain kirjoittaa, kun nordkappin reissu on takana päin. Kaikki virittelyt ja rakentelut kestivät hyvin 4000km ja rapiat ilman kummempaa nikottelua. TET reittejä pitkin reitti karkeasti Porvoo -> Mikkeli, Vehmersalmi, Kuusamonkylä, Kuusamo, tuntsan pubille, saariselkä, karigasniemi, leipovuono, nordkapp, leipovuono, enontekiö, ylitornio, oulu ja oulusta tuhatta sataa takaisin kotiin porvooseen.
Homma alkoi normaalisti pienellä totuttelulla ja ajettiin porvoosta TET reittejä mikkeliin. Alkupätkä oli melko kovapohjaista tietä mihin ajettu soraa/mursketta päälle joka osoittautui melko vittumaiseksi ajettavaksi. ko. kombo myöhemmin nimettiin vittusepeliksi. Otettiin kevyt startti hommaan ja yövyttiin mikkelissä kodassa.
Aamulla aikainen lähtö ja TET reittejä pitkin painettiin kuopion vehmersalmelle. Vaihtelevaa soratietä taas tarjolla, pyörä leijui sorapatjalla melkoisesti ja oli tosi uraherkkä. Vehmersalmen laavu oli kaikkinensa komea paikka, mutta ranta on vuorattu perkeleen terävillä ja liukkailla kivillä. Ajettavuus laitettiin viellä toistaiseksi korkealle pakattujen laukkujen piikkiin.
Jatkettiin eteenpäin hieman hampaita kiristellen kuusamonkylään jonka laavu oli reissun aatelia. Sorapätkä alkoi pikkuhiljaa vaihtumaan hiekkapohjaiseen, soralla pyörän leijuminen tosin jatkui. Hiekkapätkät olivat todellista herkkua alun soralla leijumisen jälkeen, pari hieman teknisempää enskapätkääkin päästiin ajamaan.
Kuusamonkylästä ajettiin kuusamoon ja käytiin tropiikissa lillumassa yksi päivä. Kuusamon alueen TET reitti oli myöskin todella herkullista, paikkapaikoin oli sepeliä ajettu teille joka ei ollut kummemin pakkautunut. Maisematkin alkoivat pikkuhiljaa muuttumaan
Kuusamosta matka jatkui tuntsan pubille jossa tehtiin vähän huoltohommia. Kiristin hieman uusia ketjuja ja samalla totesin taka-akselin olevan aavistuksen vinossa, en tiedä mikä inversio lie käynyt akselia kirittäessä. Oikaisin akselin jolloin suurimmaksi osaksi peräpään hakeminen loppui tyystin, melko pienestä oli kiinni. Matkasta toki jäi se tärkein eli painemittari eli tässä vaiheessa en viitsinyt fiiliksellä alkaa paineita laskemaan kun ei ollut vannelukkojakaan asennettu. Tuntsalla on perkeleen hyvä poropizza, kannattaa käydä kokeilemassa. Sauna myös helvetin hyvä, vieressä kulkee oikein virkistävän lämpöinen joki. Majoitus onnistuu, mutta hyvä soittaa ennakkoon.
Tuntsalta jatkettiin hieman ylös ja lokan tekojärven eteläpuolta saariselälle. Matkalla huiputettiin niekka jolle vievä tie oli melkoista louhikkoa

Lokan viertä saariselän tuntumaan kulkeva porotie oli mukavaa ajettavaa jossa pyörä toimi todella hyvin. Saariselällä oltiin majatalossa yötä.
Saariselältä jatkettiin pikitietä ylös inariin, vähän vitutti kun ei matkatankit koskaan saapuneet (Nippy Normanilta tilattu, eivät ole vieläkään lähteneet mitään ja kukaan ei vastaa kyselyihin. Annan homman luottokunnan hoidettavaksi ensi viikolla.

) joten paikkapaikoin TET reittiä joutui oikaisemaan ettei bensa lopu. Inarista käännettiin angeliin ja ajettiin rajajokea ylös karigasniemeen. Matkalla kannattaa ehdottomasti pysähtyä pahtuskoskella. Aivan perkeleen komea paikka. Norjassa posotettiin ylös leipovuonen alapuolelle, yötä oltiin Stabbursdalenin mökeissä leipovuonon eteläpuolella.
Kevennettiin pyörien varustusta hieman ja käytiin nordkapissa pyörähtämässä. Perkeleen komeat oli maisemat, mutta pikitien rummuttaminen nappularenkailla oli melkoista paskaa. Takaisin mökeille saavuttaessa oli naapuriin ilmestynyt haminasta herrasmiehet prätkien kanssa joilta sain painemittaria lainaan. Renkaiden paineet oli jotain aivan muuta mitä piti, kiitos hinnat alkaen ilmapistoolin. Tiputin paineita takarenkaalle 1.7 ja eteen 1.5.
Nordkapp itsessään oli melkoinen antikliimaksi, olisi pitänyt maksaa 30€ pääsylippu että pääsee ostamaan magneetin jääkaappiin. Käytiin sylkäisemässä jäämereen ja käännettiin kannat paluumatkalle.
Norjasta jatkettiin kautokeinon kautta enontekiölle pikitietä,josta pudoteltiin alas johonkin sonkamuotkan tuntumille laavulle. Alueella oli yöpymiskielto, mutta paikallinen kyläyhdistyksen mummeli antoi erityisluvan yöpyä, kun oikein kauniisti kysyttiin
Laavuyön jälkeen painettiin alas ylitornioon, tuolla välillä mielestäni oli reissun parhaimmat pätkät. Paineiden pudotuksen jälkeen alkoi pyörä perkaamaan pohjaa kuin pohjaa ja paikkapaikoin saattoi vähän lähteä nopeudet kirjoittamaan omia lukujaan. Sateen poraamat tukkitiet oli herkkua syöttää. Ylitorniossa oltiin yötä taas kodassa/kammissa josta aamulla matka jatkui iloisessa vesisateessa kohti oulua.
Ensi vuonna varmaan ajettava tuo länsirajan reitti ja tässä syksyllä käydä imatralla pyörähtämässä. Hieman parantelujakin varmaan joutuu tekemään;
- Giantloopin laukkua vietävä taaksepäin jotta kuskin tilaa saa isommaksi
- Stongia hieman säätää kun lisää tilaa saatu
- Vilkut hankittava paremmat (XLMoton vilkuista toinen sanoi itsensä irti starttiaamuna ja toinen pimeni oulu-porvoo välillä)
- Parempi ja näkyvämpi takalyhty.
Äärimmäisen hyvä reissu oli ja yamppi toimi kuin buikki. Tarkkasilmäinen varmasti näkee ettei pyörä tullut reissulla kovin paskaiseksi, siitä oli vastuussa luontoäiti joka tarjoili käytännössä koko reissun ajan priimaa +20-25c keliä startti ja lopetuspäivän vesisateita lukuunottamatta. Samasta syystä ei reissulla tavattu juurikaan pörriäisiä, hyttysiä tai muitakaan pieniä lintusia jotka purevat niin saatanan lujaa.
