Mopolla Bergenin ja Stavangerin välin (160 km linnuntietä) voi ajaa
myös rannikkokylien kautta, oli matkailuautollekin turhan kapea ja
mutkainen. Aikaa tosin palaa 8 h, vaikka kuinka ahneesti ajaa kaikkine
lauttoineen. Haugesund-Stavanger-välille on suora lauttayhteyskin,
mutta varsinkin mopolla suosittelen pikkuteitä, vielä enemmän nähtävää.
Yleensäkin Norjassa vain pääteillä etenemisvauhti on hyvin ennustettavaa.
Meillähän tiekohtainen nopeusrajoitus tarkoittaa, että tien voi lähes kelissä
kuin kelissä ajaa kylttivauhtia, mutta Norjassa taas, että tiellä saattaa olla
hyvissä olosuhteissa osuuksia, joissa voi ajaa näinkin lujaa. Varsinkin
talvella lähes 180 asteen liukkaat äkkimutkat jossain kuuraisessa
jokivarressa 80 nopeusrajoitusalueella ovat "veretseisauttavia".
Onneksi mopolla ei tarvitse kuitenkaan pakitella kohtaamisissa. Paikalliset
ajavat melko räväkästi ja pitkät kuorma-autot joutuvat ajamaan jyrkissä
mutkissa etupään vastaantulevien kaistaa pitkin, pimeässä onneksi
keltainen vilkku varoittaa.
Haugesund on näkemisen arvoinen kaupunki, laivaväylä keskustan
läpi. Kerran menin yöksi Rica Maritim-hotelliin (Åsbyvägen 2, elokuva-
aiheinen sisustus, ihanteellinen yöpymispaikka Hollywood-friikeille) ja
ihmettelin, kuinka 4. kerroksen ikkunan ulkopuolella voi seinä liikkua,
laiva meni ohi. Mieleen jäi myös rantakapakka, jossa oli oikein
norjalainen seisovapöytä: 45 kruunulla paahtoleipää, majoneesia ja
päälle juuri merestä nostettuja katkarapuja, taskurapujen saksia sekä
savustettua silliä, palanpainikkeeksi Mack-olutta Tromssasta.
Niinkuin Hannes sanoikin niin hytter- sekä peti- ja puurokylttejä
näkee teiden varsilla usein, ei tosin ole kokemusta niistä, kun olen
pääasiassa matkailuautolla siellä liikkunut.
Kesähiihtopaikkaa kannattaa harkita, hyvää vaihtelua ajamiseen.
Aurinkoisella säällä voi laskea ilman paitaa ja kylmemmällä ajo-
kamppeet ovat oikein paikallaan. Vuokraamosta Telemark-sukset ja
vitikosta koivusauva käteen, jopas on erikoista hauskaa heinäkuussa...
Esim.
Strynefjellet, tosin yli 300 ajokilometriä Bergenistä koilliseen
Jöstedalsbreen-jäätikön pohjoislaidassa on upea paikka. Jos tulette
Åndalsnesistä peikkopolulta Bergeniin, niin paikkahan on matkan
varrella. Majoitusta Stryn-kylällä, myös camping noin 20 minuutin
ajomatkan päässä.
Pikkutie 258 hiihtopaikkaan on eteläpäästään varsinainen serpentiinitie.
Kaiteisiin ei ole luottamista, kun monin paikoin niitä ei ole; vain irtokiviä
ulkolaidassa, joiden jälkeen satojen metrien suora pudotus...
Tällä pätkällä saattaa vielä heinäkuullakin olla niin korkeita kinoksia,
että korkeamman ajoneuvon oikea yläkulma tökkää hankeen!
Lähellä on myös Geiranger, tie vuoren yli käy yli 1.000 m korkealla ja
koko korkeusero tosiaan ajetaan 15 km matkalla, kun tie laskeutuu
vuononrantaan. Kylä on upea vuononperukka, jossa voi testailla
kuninkaallisten lomailufiiliksiä, tosin vanhin hotelli saattaa olla melko tyyris...
Olen samaa mieltä Hanneksen kanssa E39/E18-reitistä, varmasti nopein
tie Stavangerista Osloon, mutta tylsä. En ole (vielä) ajanut, mutta
matkailuesitteissä kehutaan tietä 42 vuoriston yli. Talvella voi olla
hankala reitti, mutta ainakin Garmin-kartassa näkyy useita soratie-
pätkiäkin, joita olisi mielenkiintoista kokeilla kesällä. Tosin Norjassa
olosuhteista johtuen vuoriston soratiet voivat olla varsinkin keväällä,
siis kesäkuussakin vielä laadultaan aivan mitä vain, monet metsäautoteitä.
Mutta kurapyöräilyyn, ka mikäpä ettei!