Iskareiden simmittämisen salat

[skuikka]

Pönttö toimii, tuo Foxi ei ole minulla ollessaan ikinä ollut täysin sihinätön, paitsi nyt.
Suoritustekniikkaa pitää vielä jalostaa. Kuplaa tulee kuin kiljupöntöstä ja sen mukana tulee öljyä, eli pelkkä "keppi täyteen, ilmausreikä ylöspäin ja imua"- menetelmä ei toimi. "Keppi täyteen, varren ympärille sisuskumin pätkä ja siihen öljyä niin, että ilmausreikä on sentin verran pinnan alla ja sen jälkeen imua" taas toimii. Voi olla hyödyksi päästellä välillä paineita takaisin pönttöön, jolloin saadaan välillä kuplaa ulos ja välillä öljyä sisään, ehkä.
Kyllä tuolla alle tuntiin rauhassa tekemällä iskarin ilmaa, ammattikäyttöön varmasti hidas, mutta voi siinä sivussa puuhastella muuta kun odottaa että kuplat tulee pois. Eiköhän tuohon suoritustekniikkaan vielä parannuksia tule, kuin myös laitteeseen.

[Tase]

http://www.ktm950.info/how/Suspension%2 ... n_pro.html

Oheisen linkin lopussa on kuva keulan puristuspakasta. Minun pyörästä on joku poistanut noista kuudesta 24 mm shimmeistä kaksi, muuten pakka on samanlainen. Vaimennus on ilmeisestikin vähentynyt mutta kuinka paljon ja missä tilanteessa? Osaisiko joku kertoa jotain teoreettista taikka käytännön lisätietoa.

[skuikka]

Hankala sanoa vähentymisen määrää. Saatan muistaa, että Shiverissä olisi hitaan vaimennuksen ruuvin säätöalue mennyt laidasta toiseen kahdella isolla shimmillä. Eli kun keula sukelsi täysjarruissa assulla 10mm pohjauksesta ruuvi auki, sukelsi se yhtä paljon kahden shimmin poiston jälkeen ruuvi kiinni. Ehkä. Muistivihko ei ole koskaan mukana silloin kun pitäisi kirjata jotain ylös, eikä muisti ole koskaan paikalla kun vihko on.
Vaikuttaa kuitenkin koko vaimennusalueeseen. Eli ne isot lätkäthän taipuu aina kun pakka raottuu. Eli onpi herkempi, mutta myös pohjaa herkemmin.

[meikä]

Jos pakka todella on kuvan kaltainen, määrää käytöksen piirteet tuo 18mm "backer". Muut määräävät vain koska tuohon pohjimmaiseen tavataan ja paljonko koko alueella on vaimennusta.

Ohessa vertailu 6vs4 shimmiä. Kotarissa tuskin on männässä puristusvaimennusta (ainakaan pienemmissä ei ole) joten tuo on kaikki mitä siitä löytyy. Oheisessa esimerkissä männänvarsi on 14mm. Backer alkaa vaikuttaa jossain 3m/s tienoilla, ilman sitä profiili laskisi koko matkan.

6vs4

e: kuvaajassa siis vaimennuksen määrä jaettuna nopeudella

[Tase]

http://husaberg.org/wiki/index.php?titl ... suspension

Oheisessa linkissä valaistaan WP keulojen sielunelämää.

Meikä: Männässäkin on puristusvaimennus eli ilmeisestikin MID valve (tai pelkkä check valve). Siinä on neljä kappaletta 24x8x0.1 shimmejä. Se kuten reb valvekin vaikuttaa vakiolta. Keula on 4860 mxma.

EDIT: Korjattu linkki kun järjestelivät Husa-wikiä uudelleen

[meikä]

Olen koittanut pähkäillä DCC:n eli takaiskarin venttiilin elämää. Nopean säädön esijännitys tuottaa ylimääräistä ongelmaa sitä kun on vaikea mallintaa mitenkään pitävästi. Ei olisi kovin vaikeaa rakentaa "testidynoa" josta saisi vähän referenssiä, siitä kun ei mene läpi kuin luokkaa litra sekinnossa kovissakaan tälleissä, eikä paineetkaan ole mahdottomat. En kyllä rupea sellaista tekemään, mutta jossain voisi olla dataa saatavilla? Samalla periaatteellahan toimii öhlinsit sun muut joissa on erilliset venttiilit ja niitä luulisi ajeltava jossain dynossa jatkuvasti.

Äkkiseltään pähkäilin ettei takapäätä saa kavitoimaan oikeastaan mitenkään, mutta silti ihmetyttää miksi kotareissa on hitaan vaimennuksen säätöruuvin avautuma niin pieni? Se aukeaa vain alle puolet neulan mitasta. Neulan voisi sorvata lyhyemmäksi ja tylpemmäksi ja vaikka kokonaan uusiksi ja suurentaa reikää paljon, jolloin säätöalue laajenisi niin että venttiilin vaimennus käytännössä häviäisi. Kaikki tuohan on tuttua keulasta, mutta keulassa ei olekaan toistakymmentä baaria painetta jolloin kavitointi on vaikea hallita.

Nopean vaimennuksen säädön jousi joka lautasen kautta tekee esijännitystä alimpiin shimmeihin säätyy kotareissa välillä 1.2kg - 5.7kg mutta sen vaikutus on vähän mysteeri.

Männässäkin on puristusvaimennus eli ilmeisestikin MID valve (tai pelkkä check valve). Siinä on neljä kappaletta 24x8x0.1 shimmejä. Se kuten reb valvekin vaikuttaa vakiolta. Keula on 4860 mxma.

Juu todennäköisesti noissa shimmeissä on "floattia" melkoisesti, eli ovat pelkän sen jousen varassa ja avautuvat aivan riittävän auki jolloin eivät vastusta lainkaan.

[THA]

Rupeet oleen jäljillä, mutta ennen kun teet sille karalle mitään, niin laskeskeleppa vähän litroja ja virtauspoikkipinta-aloja. Jos haluat, että eka viiden naksun jälkeen ei ole mitään väliä mitä pakka tekee, niin siitä vaan... ja kun olet saanut jo noin oikean näköisiä simulointikäppyröitä aikaan, niin syötäppä malliisi myös se patruuna - oleellistahan on, että patruunan ja männän simmitykset toimii samalla alueella likimain samalla tavalla. Jos patruuna ja mäntä on eriparia, joko naksut ei tunnu vaikuttavan mitään tai lisäsäiliö alkaa kuumeta pahasti. Tuon kuumenemisen huomaa ajossa säätöjen muuttumisena, keppi toimii kuin olisit tunkenut sisään jotain superhuonoa öljyä.

[meikä]

Jonkinlaisena ajatuksena olisi nimenomaan tehdä männästä ja venttiilistä eriparit, jolloin säätöaluetta saisi laajemmaksi. En tiedä sivuvaikutuksista ja oletan että lämpeäminen on aika lailla suoraan verrannollinen häviöihin jolloin tietenkin mitä enemmän vaimennusta sitä enemmän vastusta sitä enemmän lämpöä. Omasta mielestäni ongelmaksi tulee ettei noihin saa hitaan alueen vaimennusta riittävästi jos haluaisi pärjätä supermotot ja jääradat avaamatta keppiä. Siinä ei oikeastaan haittaisi lämpeneminenkään koska käyttö on huomattavasti inhimillisempää. Madallus onnnistuu ulkoisesti ja jos saisi tarpeeksi hidasta vaimennusta niin voisi ajella samalla iskarilla (vaikkei se tarpeen olisikaan). Venttiiliin siis jäykempi jousi jolla säätöalue laajenisi ja neulan ja jousen yhdistelmillä saisi kaikkea kivaa tehtyä ainakin teoriassa. Lämpeneminen on varmaan yksi syy miksei noin tehdä, mutta jääradalla ja supermotossa ei ole patikkoa joten saattaisi ehkä toimiakin. Harmi ettei PDS:ään oikein sovi takaiskuventtiili mäntään yhdessä pds-neulan kanssa.

Täytyisi väsätä exceliin laskuri jolla voisi vähän havainnollistaa takapään korkeutta ajossa. Sehän riippuu iskun pituudesta ja taajuudesta, mutta vaiheessa kun mopo lähtee lentoon niin ettei sitä voi loputtomiin lisätä. Jousittamaton massa, jousivoimat, vaimennus,

[THA]

Ei se toimi noin, siitä männästä menee ohi tasan se rengastilavuus ja sieltä patruunasta tasan se varren vastaava. Jos jompi kumpi ahistaa liikaa, se myös määrää tahdin ja jos meinaat vain sitä varren tilavuutta kontrollaimalla hoitaa vaimennuksen niin se öljy lämpenee todella pahasti patruunan läpi mennessään ja kyllä sulla silloin on iso ongelma. Ihan jo siksi, että öljy menee ihan kuseksi siellä virtausvastuksessa vaikkei lisäsäiliö vielä edes polttaisi kättä. Mutta ainahan sitä voi kokeilla ensin, sen jälkeen laskea ja todeta laskeneensa väärin jos tulos heittää pahasti. Tai sit laskee ensin, kannattaako edes kokeilla. Palataan vuoden päästä asiaan kun oot jättäny nää haaveet ja hankkinu toisen iskari toista lajia varten

[meikä]

Tein takapumpun säätöjen vertailua sen verran. Teidä sitten missä määrin on kohdallaan mutta suuntaa antaa. Kuvassa paksuilla nopean vaimennuksen ruuvi käännettynä auki ja kiinni (perus wp:ssä se 17mm kanta 2.5 kierrosta). Katkoviivoilla vastaavasti hitaan vaimennuksen ruuvi ääriasennoissa.

Virtaus on noin 15% männästä ja vaimennus luokkaa 10-30%. Eli sopivasti jos männän shimmittää saa tuollakin jotain säädettyä kuten varmaan jokainen on huomannut. Vaimennusvoiman suhdettahan voisi muuttaa jos haluaisi venttiilin säätöjen vaikutusta laajentaa tai pienentää, mutta kuten THA sanoi voi siinä lämpö tulla vastaan jos venttiilistä tekee liian tiukan (laaja säätövara, suuri osuus kokonaisvaimennuksesta).

[THA]

Urpo mikä urpo muttei yllä typeryydessä vielä lähellekään mun tyhmimpiä kokeiluja

[meikä]

Mitä tai minkälaisia suuttimia käytetään männässä ohivirtauksessa? Haluaisin laittaa jonkun paremman ratkaisun kuin pelkän poratun bleed-reiän. Vaatimuksena että suutin on melko pieni ulkohalkaisijaltaan, korkeintaan 5mm ja reiän kokoja olisi luokassa 1-2mm. Pitäisi varmaan mallailla jotain keihinin ilmasuuttimia tms.?

[THA]

Yleensä tuo on huono idea... mutta jos haluaa välttämättä tehdä ohivirtausreiällä saman mitä paluun säätö tekee (tai männän varren päässä vena, joka estää puristussuuntaisen vapaa-virtauksen), niin helpointa on porata joku esim. 3,2 mm reikä, johon niitti ja sitten poraa niittiin reikää 0,25mm kerrallaan isommaksi. Ihan alumiininiitinkin reikä kestää kymmeniä tunteja ennen kuin on kulunut seuraavaan porakokoon ja sopivan löydyttyä sitten teräsniitti tilalle. Joskin omat kokeiluni aikanaan päättyivät siihen teräsniittiin ilman reikää ja männänvarteen ilman venttiiliä. On todella vaikea löytää paluun säätöjä enskaan tuon ohivirtausreiän kanssa, laskemat vahvisti tuntemuksen kahdesta rinnakkaisesta ohivirtausreiästä, tuntui kuin paluun säätö ei toimisi tai puristus tekisi mitä sattuu, simmityksiä kokeilin varmaan kymmentä erilaista.

[meikä]

Tuo niittihän hyvä idea, joskin ei ihan mitä hain mutta toimiihan sekin. Takaiskarissa on check-valve joten ohivirtaus on pakollinen. Eniten siitä lienee apua ratalajeissa, mutta kyllä aion enskassakin kokeilla, ihannetilannehan olisi että hitaan vaimennuksen ruuvista saisi säädettyä kulloisellekin ajolle ja pidolle sopivan, nämä vehkeet kun ovat niin surkeita menemään suoraan että pakko on iskunvaimennuksella hallita perän liikkeitä vedossa kun ei muulla voi. Vaan onhan se makeaa kun saa vetää pienilläkin vaihteilla tehoalueelle vaikka pito kärsiikin

[meikä]

Alan jo epäillä ettei nuo "iskarigurut" oikeasti käytä mitään simulointia tai tiedonkeruuta vaan ihan ns. perstuntumalla mennään.