Pohjolan Kurapyöräilijät

EVS:n suuntaan syvä maa/ otsakosketuskumarrus kaikkien maailman paskapolvisten puolesta. Kiitos. Ja toinen Pivot Pegz-pajalle. Ilman mainiota innovaatiotanne ei "liian" isokenkäinen pystyisi yhtä vaivattomasti selaamaan mopedin vaihdepetaalia.
EVS-polvituet, vaikka ovatkin tekonivelpintapolvelle lääkettä, ovat aika leveät just siitä mistä muut suojat eivät ole. Aiemmin normisuojilla ajoin tapeilta huomaamatta koko asiaa. Polvitukiin siirryttyäni ajoasennosta tuli jännittynyt ja epämukava, koska polvet painavat tauotta tankin muoveihin. Kyllä mun mielestäni tankin ja polvien välissä pitää olla pikkaisen ilmaa, eli pyörä pitää tuntua kapealta.
Nyt sain aikaiseksi säätää asentoa niin, että voi ajaa täysin suorin jaloin jälleen.
Rälläköin tankin tuuliohjaimista kaiken ylimääräisen pois. Nyt muovi on runkoputkessa kiinni tuollaisen metalliliuskan pakottamana.
Sitten levensin jalkatappeja.
Tämä remontti oli muutenkin ajankohtainen, taas, koska muuten niin mukavissa ja kestävissä Pivoteissa on heikkona kohtana sen laakerointi.
Siihen saa toki korjaus-settinä uudet kestorasvatut laakeriholkit, o-renkaat, keskitinjouset jne, mutta silti. En pidä minään. Turhan herkkiä pettämään, eli tiiveys pettää, pronssihokki syöpyy ja kolina alkaa.
Holkitin rauta rautaa-vasten tekniikalla tapit niin, että hiekassa kylpevää laakeripintaa tuli reilusti lisää. Sen se kestää minkä nämä aina ilman o-renkaita ja sen semmoisia hienouksia, eli jonkin aikaa.
Keskitinjousi, se mikä muutenkin huomaamatta katkeaa, jäi myös turhana pois.
Tämän nikkaroinnin päätteeksi halkaisin päätymutterin aivan siivuksi ja hitsasin sen parilla helmellä kiinni kierteen kärkeen.
Nyt on taas ihanan rento olo.

Tein kymmenisen vuotta vanhan takatankin tilalle uuden sillä samalla vanhalla muotilla, mutta uudella reseptillä.
Alkuperäinen kesti käyttöä hyvin, kunnes sai tarpeeksi terävän osuman kylkeensä.
Tässä on ulkokuorta koristavan hiilarin alunen kauttaaltaan kevlaria, hartsina epoksi ja lohkoja yhdistävänä liimamassana valmistajankin mukaan etanolibensaa kestävä tuote.
Entistä kevyempikin siitä tuli, mikäli alle kilon tyhjäpaino korkkeineen, hanoineen ja kiinnityksineen nyt jotakin merkitsisi

Toimii: https://www.youtube.com/watch?v=VFPHKmdKrCI

Hienon mainoksen olet tehnyt olutvalmistajalle!

" Miehille, jotka ajavat omia polkujaan - Saku!"

Olisin kaivannut rajoittajaan huudatuksen ennen sammutusta[FACE WITH TEARS OF JOY][FACE WITH TEARS OF JOY][FACE WITH TEARS OF JOY]

Lähetetty minun PAR-LX1 laitteesta Tapatalkilla

AKH kirjoitti:Olisin kaivannut rajoittajaan huudatuksen ennen sammutusta

Eihän semmoinen passaa.
En tehnyt niin, koska prosodia.
Painotus, rytmi ja intonaatio pitää äijäleffoissa ja yleensäkin äijäilyssä olla laskeva.
Kuminpoltto, pöllyytystä, tyytyväisenä kotitalliinpaluu, palkintopokaalin vastaanotto ja ähkäisy. Huomasitko, siinä oli myös juoni
Nouseva sävelkulku, eli nouseva intonaatio on neiteilyä.

kyllä tuo tämän olut mainoksen olisi voittanut https://www.youtube.com/watch?v=iz-WuLQz_ns

Hieno video
Komee talli ja toi teksti iskä on kiva lämmittää aina

Askartelukärpänen puraisi jälleen. Tai tarkemmin; levisi muutama viikko sitten visiiriin Święcicewojewództwomazowieckien kohdalla matkallani Varsovasta Berliiniin.
Liikenne oli hiljaista, aurinko ja ruska värjäsi puolalaiset metsät kaikilla keltaisen, punaisen ja vihreän sävyillä. Oli aikaa miettiä kaikkea mukavaa. Kuten entistä mukavampaa satulaa. Päätin tehdä sellaisen kunhan kotiudun.
Vanhakin on tosi hyvä, siinä kyllä viihtyy eikä perse puudu koska olen muokannut sen sopivaksi. Eli sopivasti korottanut ja kovettanut.
Mutta se on maastotouhuihin liian leveä ja edelleen liian matala. Piukan fyllingin takia painavakin. Nyt yritän tehdä kevyen yhden hengen enduropenkin.
Hioin uretaanimallin sellaiseksi, mikä on koko matkaltaan entistä korkeampi, etuosastaan mahdollisimman kapea lankku. Tapeilta ajaessakaan mikään ei saa tuntua runkoa leveämmältä.
"Lepo"asennossa ajaessa perseen sija onkin pikkaisen leveäpi ja pehmeämpi, jolloin siinä voi istuskella ihan normaalisti aamusta iltaan.
Sitten seuraaviin vaiheesiin.
Koska pehmusteesta tulee ohut, "sokkeli" voi olla aika korkea. Se putkahti jo teräsmuottiin hiilikuidusta ja lasikuidusta.
Sen alle tulee kevyt "apurunko", joka toimii samalla tavaratilana.
Mitoittelin kaiken kestämään kaikkea mahdollista. Siksi satulan pohjan kourupalkkimainen yläosa ja "apurunko" pitää saada laskeutumaan alustaan sopivasti koko matkaltaan.
Ja jotta projektissa olisi mahdollisimman paljon asiaan kuuluvaa bling blingiä, tein etukiinnikkeen tottakai titaanista

Tavaratilan suunnittelua.

Onko tuo jotain muottipursotusuretaania? Pahasti näyttää siltä että tarvitsee tyhjästä polkasta valokatteen tapaista,ja kaikenlaista mallineen teko ainetta tullee tarvitsemaan,styroksista alkaen...

Kyllä mä olen näissä ihan tavallista saumavaahtoa käyttänyt. En edes tiennyt, että on vaihtoehtoja. Kiitos vinkistä.
Tuosta marketti-PU:sta pursotettu malli on kieltämättä ensimmäisellä yrittämällä aina mitä sattuu. Sehän ei oikein siedä kerrasta paksuja kerroksia. Ja jos jää vajaaksi, niin sitten pitää täytellä lisää.
Ja tietysti kosteuden saaminen mukaan on oma temppunsa jos mallin muotissa on muovipintoja. Siihen olen ratkaisuksi teipannut käsipyyhepaperit jotka sumutan ennen uretaanin pursotusta kosteaksi tai jotain muuta vastaavaa.
Mutta halpaahan tuo on ja helppoa leikata appivaarin tekemällä villaveitsellä, eli mun mielestäni tarpeeksi hyvää kaikenlaiseen hahmotteluun.

0.75mm:n paskarauta onkin sitten varmasti kätevin muottimatsku. Ainakin harrastelijapuuhastelijan näkökulmasta katsottuna.
Tarpeeksi ryhdikästä, mutta silti helppoa käsitellä. Siitä tulee kerrasta siistiä jälkeä.
Kitattavaa tuli silti tuohonkin pikkaisen, koska ihan kaikkia kulmia en jaksa pellistä vääntää.

Tässä on pikkuhiljaa liimaantumassa lopulliseen asuunsa se satulan apurunko, eli tavaratila, eli kaljakellari.
Tein sen alumiinikomposiittilevystä.
Alumiinikomposittilevyn sisus on polyeteeniä ja pinnat molemmin puolin alumiinia.
Ajattelin, että vaikka tämä on erittäin kevyttä tavaraa on se pirun lujaa ja toivottavasti se kestää päittäistä kuormaa riittäävästi.
Kytännössä kuskin koko paino lepää tämän pöntön päällä.

Nykyään saa herkkukaupasta kaikenlaista namia valmiina. Kaikkea ei tarvitse itse tehdä. Tämmöistä komposiittikarpooniakin.
En silti millään osannut soveltaa enää tätä tähän jakkaraan vaikka NIIIN mieleni teki.
Ehkä seuraavaan sitten