TomiKoo kirjoitti:
Niin mulla männän välyksen optimi on aika kaukana, välys taitaa olla yli 3mm. Mainitsemallasi 0,7mm (tai sitä luokkaa) välyksellä palorintama ei pääse männä päälle. Minun tapauksessa ei mene noin, vaan koko männän pää on "tulessa". En nyt sitten enää tiedä, miten tuo vaikuttaa elämään männän päällä.
Joskus olen tuosta männän puristuskorkeuden kasvattamisesta jutellut appiukon kanssa ja ongelmana taisi olla männän korkean yläpään taipumus kaatua puolelle tai toiselle. Kuluttaako sitten sylinteriä vai mitä tekee, en tiedä. Männän löytäminen voi olla yksi konstikas juttu, kylläkin neljän mittatilausmännän hinta ei ollut loppuviimein kauhea...
Mulla oleva mäntä on laen muotoilultaan huono ja hieman erikoinen muutenkin. Patin ulkopuolinen osa on hieman alempana, kuin tasapäisen vakiomännän laki. Nähtävästi Wisecolla on yritetty laskea puristusta tuolla tavalla. Älytöntä...
Tuo mäntä olisi hyvä saada lähelle kantta koska silloin se puristustahdin lopussa puhaltaa huiman pyörteen palotilaan -> tehokas palaminen ja nakutusherkkyys pienenee. Toinen vaihtoehto on olla hyödyntämättä tuota ilmiötä ja jättää tuo välys yli 3 mm. Tuossa välissä on semmoinen ikävä alue jolla nakutusherkkyys kasvaa. Tuo voi olla pointtina tuossa wisecossasi. Luulisin, ettei se vahingossa sellainen ole. Toisaalta jos männän vetää kanteen, niin puristus on lie metanoliluokkaa... Ammemäntä voisi olla hyvä. Näista voisi tarinoida pitkältikin, mutta tämä ei lie oikea paikka
En ole kyllä ennen kuullut, että männän kaatuminen olisi ongelma. Enempihän tuohon vaikuttaa männäntapin offset. Yleensä matalampien mäntien etu on mahduttaa pitempi kiertokanki ja toisaalta matala mäntä on kevyt. Mutta muutamalla millillä ei varmasti ole mitään merkitystä. Noista exceleistä löytyy muuten myös nuo sivukuormitukset. Tuolla tapin offsetillä taas voi kikkailla lisää tehoa jos hyväksyy nopeamman kulumisen.
JRA kirjoitti:Mikäli uudet alkuperäiset venttiilin säätöruuvit alkavat kulua, niin näitä ajattelin kokeilla seuraavaksi.
Tuli muuten mieleen, että kun tuossa on nokka vaihtunut, niin ei kai keinuvipujen asento ole ihan mitä sattuu? Joskus on tullut ongelmia säätöruuvien kanssa kun hiotun nokan kanssa keinut on jääneet huonoon asentoon.
THä kirjoitti:
Tuli muuten mieleen, että kun tuossa on nokka vaihtunut, niin ei kai keinuvipujen asento ole ihan mitä sattuu? Joskus on tullut ongelmia säätöruuvien kanssa kun hiotun nokan kanssa keinut on jääneet huonoon asentoon.
Keinujen asento on ihan kohdallaan. Venttiilivarsien päät on pinnoitettu kovemmiksi, kun tahtoivat kulua kololle. Nuo alkuperäiset säätöruuvit on vaan niin pehmeää ainetta, että kuluvat. Nyt on säätöruuvien päät myös pinnoitettu niin eiköhän ala kestämään. Ruuvien pinnoitus tehtiin vähän pehmeämmällä aineella kuin venttiilivarsien.
Vihdoinkin mäntä saapui saksasta. Aihiona on nyt siis XR650:sen mäntä, jonka puristuskorkeus näytti olevan pikaisella vertailulla sama kuin DR:n vakiomännässä. Puristussuhteen muokkaaminen kohdilleen pitäisi onnistua aika helposti. Laittoivat Wössneriltä sentään t-paidan lohdutukseksi 2,5 kuukauden odotuksesta
Venttilivälysten säätöruuvi ongelma ratkesi lopulta nivelöityjen säätöruuvien avulla. Kone pelaa nyt hienosti ja kilometrejäkin on jo takana sen verran, että luottamus alkaa olla kohdillaan.
Penkissä oon tuota nyt vähiinsä kerinnyt ajella ja sytkäennakkoja säädellyt ignitechillä. Tuo sytkäboksi on kyllä huippu kampe. Kierrostestenrajoittimellakin on mukava leikkiä, kun ei sitä koneessa alunperin ole ollenkaan. Kun noita ennakkoja säätelin ja helpotin koneen ilmansaantia niin väännöt nousi sen verran, että kytkin alkaa luistaa. Siihen on nyt hakusalla jonkinlainen ratkaisu. Jos löytäis jostain vielä jäykemmät kytkinjouset kuin nuo Hesslerin +10%.
Foorumilla oli joskus juttua turbo-bigistä, millainenhan kytkin ratkaisu siinä lienee ollu?
Ens talveksi onkin mielenkiintoista penkitystä tiedossa, kun saa rauhassa kokeilla modauksia ja tutkia vaikutuksia käyristä. Erilaisia nokka-akseleita pitää kokeilla ja toinen kansikin löytyy hyllystä. Tonnisen gsxr:n vaimennin on myös hommattuna ja 42 mikuni on ostoslistalla. Toinen takavanne odottelee penkityksiä varustettuna katurenkaalla, jännä nähdä onko käyrissä eroa nappularenkaalla(TKC) ja katukumilla.
Elikkä sulla on nyt Darrassa paikoillaan XR650:n mäntä, kooltaan 102mm? Olisiko se SE Darran 101mm tai 102mm ylikoko mäntä muuten sopinut mitoiltaan mutta männänrenkaan ura oli työstämättä loppuun saakka? Muistatko mäntien mittoja, lähinnä männäntapin halkaisijaa ja mittaa männäntapilta männän päälle?
Paljon kysymyksiä mutta mulla meni omasta 600 Darrasta kiertokangen alapään laakeri ja näyttäis että männänvaihtokin voisi olla samalla aiheellista. Tuumailin että samalla tuonne menisi isompikin mäntä kunhan sylinteriputken vaihtais suuremmammaksi. Sylinteri on mitoiltaan hyvin lähellä 650sylinteriä mutta iskua on 5mm vähemmän ja poraus 1mm pienempi. Joten eipä ihme että tämä sun projekti kiinnostaa!
Oletko säätänyt nokka akselin ennakkoja ja millä tavalla toteutit säädettävä jakopään, itsellä on työn alla epäkesko holkeilla säädettävä jakopää, eihän sitä tiedä vaikka tuolla olisi pari heppaa piilossa kun en virinokan kanssa hakenut ennakkoja sen kummemmin kohdalleen vaan laittelin nokan vain aavistuksen myöhäisemmälle vakiomerkeistä.
SE:n mäntä olisi sopinut, siinä oli vain valmistus virhe. XR:n mäntä oli kuitenkin hieman parempi, koska lakikorkeus oli suurempi, niin puristussuhde passasi suoraan kohdilleen 10.3:1. SE:n männällä olis pitäny tehdä matalampi kannentiiviste ja ehkä jättää alatiiviste pois. Kummassakin männässä on halkaisijaltaan sopiva tappi, 23mm. Jos tuollaista alkaa rakennella niin XR:n mäntää suosittelen ainakin 650 sylinterin/lohkon kaveriksi.
Säädettävä nokkapyörä on ollu kans mielessä, mutta pitäis keksiä jokin näppärä ratkaisu säätöön/lukitukseen.
No tuon männäntapin puolesta nuo männät menisivät kumpikin mun mopoon. SE Darran männän lakikorkeus taitaa olla samaa luokkaa vanhemman 650 kanssa jossa taas on sama mäntä kuin mullakin mutta milliä suurempana ja puristuksethan mulla on jo nyt 10,5:1 joten XR:n mäntä vaikuttais houkuttelevammalta, sais laittaa suosiolla paksumman kannen tiivisteen ja sais lisää pelivaraa nokkaketjun kiristimelle. Jouduin tekemään manuaalisen kiristimen kun vakiosta loppui pelivara puristuksia nostaessa.
JRA kirjoitti:Säädettävä nokkapyörä on ollu kans mielessä, mutta pitäis keksiä jokin näppärä ratkaisu säätöön/lukitukseen.
Mulla on tarkoitus porata nokkapyörän pultinreijät 10mm ja sorvauttaa muutama pari niihin sopivia holkkeja joissa on 4mm leveämpi kanta, näihin sitten yhteen pariin 6mm pultinreijät keskelle ja seuraaviin 0,5mm sivuun, seuraaviin 1mm jne. Näitä holkkeja vaihtamalla voi sitten hakea nokan ajoitusta kohdalleen, ei ehkä kaikkein näppärin ratkaisu mutta pysyypä ajoitus siinä mihin sen säätää eikä liiku itsestään yksmukisen jytinässä. Soikeiksi viilattuihin pultireikiin en tohdi luottaa!
En tiijä kyllä tapausta, enkä oo ikinä DR:ää omistanu, mutta tuossa lueskellessa tuli mieleen jotta voisko ne holkit tehä epäkeskeiseks ja holkkia kääntämällä sais muutettua tuota ajotusta . Lukitus tietysti tulee sillä kiinnitysruuvilla ja vois nokkapyörään tehä merkin ja holkkiin asteikon, sillon epäkeskon asennosta pysys kärryillä, missä mennään.
Tai jotain siiihen suuntaan, mahdollisimman vaikeesti.
Tämän kevään askarteluna gsxr:n vaimennin ja modattu ilmanputsari. 42 mikuni odottelee hyllyssä, mutta kytkin täytyy saada pitämään ensin. Nykyiset jouset ovat 20% alkuperäisiä jäykemmät, mutta riitä sekään enää. Kuva vaimentimesta ja tämän päivän dynokäppyrä.
