Raimon Kanttura

[ATC]

Laitappa Raimo kuvia "Kantturan" nykykuosista. Wanhakin pikkaisen sairastaa tuota vintakea ja kyllähän se tuommoinen vanhempi gessu olisi mieluisa tallissa, mutta toistaiseksi pitää tyytyä katselemaan kuvia.

[nieppi]

Itse tykkään myös veteraanipyörästä, ja Kantturahan melkein on jo...no jos ei antiikkia, niin tuoretta vintagea kuitenkin. Ja ehkäpä vihdoin voisi käväistä veteraanirallissakin.

No tuleppa ihmeessä veteraaniralliin niin saadaan sinne toinenkin rakenneltu 2vgessu.
Vaikka osa pussihousuväestä vannookin tarkan entisöinnin nimiin niin kylä siellä on tilaa myös näille hieman muunnelluille vehkeille.

[Raimo]

Laitappa Raimo kuvia "Kantturan" nykykuosista.

Pitää napata kuva kun on kamera hyppysissä. Siis pyörä on originaali, poislukien musta penkki, twinin keula ja valkoinen umpio. Ja loputkin laitan talven mittaan takaisin, mutta keulan huollan ja taidan laittaa oikein progressiiviset jouset...Aika pehmoinen tuon alkuperäinen keula dakar-tankin ollessa täynnä menovettä.

No tuleppa ihmeessä veteraaniralliin niin saadaan sinne toinenkin rakenneltu 2vgessu.
Vaikka osa pussihousuväestä vannookin tarkan entisöinnin nimiin niin kylä siellä on tilaa myös näille hieman muunnelluille vehkeille.

Olenhan minä tosiaan käynytkin Kantturalla veteraanirallissa, kun se oli joku vuosi sitten Oulussa. Tänä vuonna on pahimmoilleen töitä ralliviiikonloppuna, joten se taitaa jäädä
väliin. Niin ja Kantturahan alkaa olla alkuperäiskunnossa, noita edellämainittuja lukuunottamatta.

[timo]

Muutoinkin pohdiskelen koko sivujen tarvetta, kun tämä foorumi korvaa moninkertaisesti tämmöiset yhden harrastajan mielipiteet ja nykyään joudun maksamaankin sivustosta.

Katoavaistahan kaikki on, mutta olis silti hienoa jos jotain kultturikerrostumaa syntyisi myös tänne virtuaaliseen kuraämpäriin.
Meille infozunamin keskellä eläville kaikkien asioiden nopea päivitys ja "vanhan" hapatuksen vielä nopeampi unohtaminen on tietysti tätä päivää. Silti joitain vielä säilyneitä "nurkkakiviä" on välillä mukava potkia esiin heinikosta, kuten Raimon mopotarinat ym.
Kun luen aiheesta, tai pääsen jopa välillä ottamaan tyypit vaikka wanhalla Kumilehmällä, on tunne sama kuin monelle muullekin ennen Interweppiä harrastuksensa aloittaneelle. Tältä pohjalta ymmärrän hyvin esim. puusuksilla hiihtäjää.

Läppärillä voi ajotaidotonkin seurustella nykyään jopa hienon ratsunsa kanssa, mutta schwimmerkammerfangseilin virittämiseen tarvitaan varmempia otteita ja kokenutta Motoristia, vasta onnistuneesta virityksestä kertomiseen internettiä.

Tätä lisää kiitos

[jarno78]

Tota raimon kantturaa ois kiva koe ponnistaa, vois olla elämys

[Raimo]

^ Se Jarno on varmasti elämys, ja ei ehkä pelkästään positiivisesti Mutta ajokin puutteet huomioiden pääosin kyllä niin hauskaa, että Africa Twini tuntuu jotenkin hajuttomalta ja mauttomalta.

^^ Timo, satuitpa hauskaan aikaan kommentoimaan tuota kotisivujeni pohdiskelua. Nimittäin mulla on jo uusi osoite testauksessa, ja materiaaliakin hiukan siirretty ja päivitetty ajantasalle. Ajattelin, että aina yhdelle harrastussivustolle on tilaa webissä. Mutta osoite tulee julkiseksi kunhan saan päivityksen valmiiksi.

Tuollaisten vanhojen rautojen kanssa puljaamisessa on omaa viehätystään. Sitä kautta oppii tuntemaan ihmisiä, jotka ovat olleet asian harrastajia jo ennen mun syntymää. Esimerkiksi Päätalon Kallen serkku, joka parikyt vuotta sitten jäätyään eläkkeelle on jatkanut puuhastelua vanhojen vespojen ja saksalaisten 2-tahtipyörien kanssa. Kyseinen käsityöläinen on korjannut mun kantturan motomaster -mittarin ja säätänyt sen kohdalleen. Tai Pietilän PJ myös Oulusta, joka ajoi maarataa jo 60 luvulla, ja korjannut usean paikallisen kaverin vanteita, myös minun, ja auto/mp-korjaajana elättänyt itsensä vuosikymmenet. Näillä herrasmiehillä on jutut kohdallaan joita kuunnellessa aika kuluu kuin siivillä ja samalla voi imeä oppia itselleen.

Kun kaikki hiukan vanha kiinnostaa, niin tuskinpa olisin täysin onnellinen uuden pyörän kanssa. No voisihan sellainen olla ajopyöränä, mutta kyllä joku rassauskohde pitää olla. Harmikseni noita harrastus-/kiinnostuskohteita on välillä liiaksi asti: huolsin tänään 70-lukulaista rolandin nauhakaikua, jollaista ei taida käyttää enään kuin rautalanka- ja rockabilly-soittajat. Mutta kyllä sekin on analogisuudessaan aika hieno keksintö. Yksi äänipää tyhjentää, yksi tallentaa ja loput toistavat ääntä...Ja niin saadaan toistoa tai kaikua tai molempia.
Jotain samaa on myös mun vanhassa -67 vuoden 12-kielisessä Hagströmin sähkökitarassa, jonka kunnostin keväällä paikallisen kitarasepän kanssa. Sekin on alkuperäisessä, kuluneessa asussa kuten Kantturankin. On paljon hienompaa nähdä käytönjäljet, että soitinta (ja pyörää) on käytetty, ajettu, huollettu ja korjattu vuosien varrella. Ja sillä Haggiksella voi fiilistellä vanhoja Zeppeliinejä, Genesiksiä ja Bowieita, kun pyrkii saamaan samanlaisia ääniä ulos itsekin, toki haparoiden, mutta kuitenkin.

Samanlaista haparointia se on mulla ajaminenkin, mutta eihän sillä ole mitään väliä. Maisema vaihtuu, kone jytisee, maasto tuoksuu ja rengas murtaa kuntan pintaa. Siinä tuntee elävänsä. Samoin kuin muiden mieluisten harrastusten parissa. Ja sillä tavallahan pysyy se "humeeti" kunnossa.

[ATC]

[jarno78]

Raimo puhuu asiaa vanhan koneiden himon takia en voi kuvitellakkaan uutta mopoa alleni, se kilinä,kolina ja haju mikä esim pappiksesta lähtee niin pistää hymyn perseseen kirjaimellisesti ja nyt ostin tuohon ts suitzaani sitten mun vanhan vm-75 125 cc ts suitzan koneen, sen luulis toimivan kun ei siinä ole mitn ylimääräisiä sähkö härpäkkeitä, muuta kuin kone ja akku valoille, eli sopii mulle nyt täytyy vaan rueta ettiin paikkaa mihin toi veis rempattavaksi tai mielellään tekis ite, jos joku näyttäs miten se tapahtuis ja itä tuohon vanhan gs bemuun tulee niin en taia uskaltaa hypätä pukille kun iskee hirvee himo pyörää kohtaan ja kesto stondis on päällä 24/7

[shakali]

Asian vierestä totean että tämä samainen Päätalon Kallen serkkupoika se on tehnyt mittavan selvitystyön, kerännyt aineiston ja hoitaa sekä ylläpitää sitä Holstinmäen motoristin muistomerkkiä.

Hetkonen... Toi muistomerkki on ihan tossa mun naapurissa ( alle 100 metriä rappusilta), missäs tää serkkupoika asustaa, naapurin isännän kun oon nähny tuossa muistomerkillä haravan kanssa.