Jarin DR 650

[JRA]

Projekti etenee pikkuhiljaa. Alakerta on nyt kasassa, mutta homma tökkäsi männänrengas ongelmaan. Ylemmän männänrenkaan ura on ilmeisesti jäänyt valmistuksessa liian matalaksi. Penkin muokkaus projekti tuli myös valmiiksi. Kuvia blogissa.

[JRA]

Hieman päivitystä projektiin. Lähetin 102 millin männän takuuvaihtoon Saksaan. Nyt yli kuukauden odottelun jälkeen sain tiedon valmistajalta, ettei mäntää ole enää saatavilla. Hieno homma . Nyt on vastaavan männän metsästys käynnissä eri valmistajilta, jospa jostain tärppäis.

Pyörä piti jo saada ajoon niin laitoin vasta porautetun vakiosylinterin paikoilleen Wisecon männällä.

Kone

[JRA]

Viime talven aikana värkkäiltyjä juttuja:

- sylinteriputken aukon suurentaminen lohkoon
- alakertaan paljon uutta osaa mm. vaihteiston rattaat, laakerit, kiertokankisarja, stefat ja tiivisteet
- jäykemmät kytkinjouset Hessleriltä
- öljynpaineanturille paikka lohkoon

- sylinterin putkitus ja porautus 102 millin männälle
- sylinterikannen kanavien muotoilua virtauspenkissä
- virinokka ABP-racingiltä
- jäykemmät venttiilijouset

- öljynpaineen ja latauksen merkkivalot mittaristoon
- isompi öljynjäähdytin tonnisesta GSXR:stä
- tankoon 30 millin korotuspalat
- twinair-putsari
- etu- ja takapyörään uudet laakerit
- penkin muotoilu limilevyllä ja uusi päällyste
- uudet ketjut ja rattaat
- takarenkaaksi Heidenauer K60, eteen TKC 80

kuvia

[JRA]

Mittailin Hesslerin jäykempiä kytkinjousia jousipuntarissa. Asennusmitassa vakiojousten paine on 11-12 kiloa ja jäykempien oli noin puoli kiloa enemmän. Hesslerin sivulla mainostetaan 15 prosenttia jäykemmiksi, paketin päällä lukee 10%. Hieman liikaa lupaillaan ainakin mulle sattuneeseen sarjaan verrattuna. Käytössä kytkin on jäykemmillä jousilla vielä miellyttävän tuntuinen kahvasta puristettuna, hyvä niin.

[JRA]

Hieman taulukkoa kannen virtauksista:

venttiilin .......... vakio ............. isommat............. isommat vent.+
nosto .............. kansi ............ venttiilit .............. muotoillut kanavat

1,7mm...............14,5hp.............14,5hp.................14,7hp
3,4.................... 29,7................ 31,0.....................31,5
5,1 ................... 42,4................ 45,0 ................... 45,3
6,8.................... 49,8................ 55,4 ................... 57,6
8,5 ................... 54,7 ............... 57,4 ................... 60,0
10,2 ................. 55,6 ............... 57,4 ................... 60,9



Voiko tämä taulukon teko olla näin hankalaa

[THä]

Liekkirengas on vajaan kympin paksumpi ja ihan normaalia tiivistelevyä on tuo muu osa. Iskunpituudelle ei ole tehty mitään. Sekin oli kyllä suunnitelmissa, mutta DR:n isku on vakiona jo aika pitkä 90,4mm niin se sai pysyä vakiona.

Täällä on jotain tarinaa, päivitystäkin on tulossa.

viewtopic.php?t=3468

Enhän mä tätä topiccia ollut huomannut

Vai paksumpi rengas. Jännä noissa kun välillä nuo tehdään vähän ohuemmiksi, kun massatiiviste painuu inan kasaan ja kupari taas laajenee lämmetessään, jotkut taas sitten tekee tuon paksumman. Kai molemmat tavat toimii

Osuikin tuosta penkkilapusta silmään, että oli vedetty 7200 asti, mikä taitaa antaa aika tarkkaan 25 m/s keskinopeutta männälle, mitä pidetään valumännälle rajana. Osuiko lähelle? Kuinkas pitkä kiertokanki dr:ssä on? Takomännän kyllä yleensä arvellaan kestävän noin 30 m/s jolla tulisi noin 8600. Tosin kiertokanki voi olla melkoisen tiukilla. Tosin tuossa tehot taisi nousta vielä tuolla huipussakin.

Sen verta tuosta kannesta, että hyvin näkee mihin kanava lopettaa virtaamisensa. Mitattiinko pako paljon virtaa (suhteessa imuun)? Paljon imukanavalla on halkaisijaa ja onhan seetit kolmessa kulmassa?

Sorry tenttaus, mutta kun nämä on ihan mielenkiintoisia juttuja. Hieno nähdä, että joku viitsii moottoripyörääkin virittää muuten kuin pakoputkella, putsarilla ja kaasuttimen vaihdolla. Hyvä veto myös tuo öljyruisku männän alle.

Koodi: Valitse kaikki

taulukoita saa 

                 tehtyä

                                 helpommin kun painaa ylhäältä tuota 
code-nappia niin näyttää siellä välissä kuten kirjoitettu

[JRA]

Kannentiiviste toteutettuna liekkirenkaalla on kyllä tosi luotettava systeemi, kertaakaan ei ole vuotanut. Kokemuksia itelläkin jo pitkältä ajalta, kun aikoinaan Yamahan DT:seen piti äpöstää 175cc sylinteri, eikä kannentiivistettä ollut valmiina saatavilla. Loppuihin kysymyksiin en osaa pahemmin vastailla. DR:n kiertokanki on kuitenkin 135 milliä pitkä. Männän nopeuksiin en ole perehtynyt ollenkaan. Olis kyllä varmaan syytä, onkohan noihin valmiita laskentaohjelmia netissä.

Pakopuolta ei verrattu ja tuota imukanavan halkaisijaa en ole mitannut. Seetikulmia oli mun mielestä kaks ja sitten yks pyöreä pinta. Tuo öljyruisku on DR:ssä ihan vakiona.

[THä]

Hyvää mäkin vain olen kuullut noista rengastuksista, kunhan mitoitus on kohdillaan.

Hitusen kirjoittelin höpöä tuossa yllä. Muistin vähän pieleen noita, pitäis näemmä aina tarkastaa ensin Männän keskinopeus on helppo laskea ja siksi sitä paljon käytetäänkin eräänlaisena mittarina. Eli kun iskua on vaikka tuo 90,4 mm, niin mäntä kulkee kierroksella 180,8 mm. Jos kierroksia on vaikka 7200 minuutissa, niin mäntä tekee minuutissa matkaa 7200x0,1808m. Tuon kun jakaa 60 s:lla, niin saa keskinopeuden. Eli vähän vajaa 22 m/s. Tuo alkaa olla valumännälle jatkuvassa käytössä aika maksimi. Takoselle suositeltiin maksimissaan noin 26 m/s jatkuvaa. Hetkellisesti voi turvallisesti käydä yli, mutta kun pärrällä helposti tulee jatkuvasti vedettyä ylös asti, niin nuo varmaan alkaa olla rajoilla. Eli isku metreinä x 2 x (rpm/60).

Yksi homma voi kanssa olla männän välys kanteen. Jos tuo on pieni niinkuin kannattaisi (noin 0,7mm), niin kiertokanki voi kovilla kierroksilla venyä sen verta, että alkaa kilistellä mäntä kanteen. Tosin tuossa vaiheessa pitää sitten jo huolestua ihan tosissaan. Mulla oli yksi kupla jossa oli kone kasattu hieman tarkalle: klik. Vakio iskulla, 87 putket eikä kiertänyt kuin ~6000.

Tietty ihan koko totuus tuo ei ole, koska esimerkiksi juuri tuo kiertokangen pituus vaikuttaa maksimikiihtyvyyksiin, mikä on oikeasti se määräävämpi tekijä. Tuo kanki on näemmä DR:ssä aika lyhyt, että sikäli ei kannattane ihan hullutella kierroksilla. Mutta noiden laskeminen onkin huomattavasti hankalampaa kun kaikki kulmat muuttuu kampikulman funktiona jne. Multa kyllä löytyy excel-taulukot mihin on kasa kaavoja syötetty jos kiinnostaa syventyä.

[Sakkeus]

Ainakin minulla männän välys kanteen jäi todella suureksi, puhutaan jopa milleistä. Tuota on myös melko vaikea muuttaa, koska kantta ei nokkaketjun takia voi laskea paljoa. Männän "tapista lakeen"-pituutta voisi kasvattaa, mutta taitaa sekin tuoda ongelmia mukanaan.

Miten se nokkaketju estää kannen laskemista? Pudotin tohtorissa kantta alaspäin 2mm ja ainakaan siinä ei vielä tullut mitään ongelmia, mitä nyt venyneellä kettingillä kiristysvara meni jo aika vähäksi ja nokka akselin pyörään piti tehdä uudet pultin reijät ajoituksen takia. Mutta jos kantta olisi laskettu enempi niin uusi kettinki tai vanhasta pätkä pois tai kiristimeen lisää säätövaraa. Venttiilit ei menneet vielä lähellekkään mäntää.

[JRA]

Miten se nokkaketju estää kannen laskemista? Pudotin tohtorissa kantta alaspäin 2mm ja ainakaan siinä ei vielä tullut mitään ongelmia, mitä nyt venyneellä kettingillä kiristysvara meni jo aika vähäksi ja nokka akselin pyörään piti tehdä uudet pultin reijät ajoituksen takia. Mutta jos kantta olisi laskettu enempi niin uusi kettinki tai vanhasta pätkä pois tai kiristimeen lisää säätövaraa. Venttiilit ei menneet vielä lähellekkään mäntää.

Onkos 600 DR:ssä männänjäähdytyksen öljyputkea? Se tulee ainakin 650:ssä vastaan. Millainen homma tuollaista jakoketjua on lyhentää?

[JRA]

Jaahas ja taas vaihteeksi hieman tekniikka murheita. Täytyy yrittää löytää kestävempi ratkaisu tilalle. Ja hyviä ideoita otetaan tietysti vastaan.

Säätöruuvit

[THä]

Koulussa noita männän nopeuksia ja kihtyvyyksiäkin tuli laskettua. Sieltä jäi maksimi nopeudeksi mieleen 25m/s. Kiityvyyksiä laskettiin ihan käsipelissä joissain kriittisimmissä pisteissä. Excel voisi kyllä kiinnostaa, jos ehtisi asiaan perehtymään joskus tulevaisuudessa...

Ainakin minulla männän välys kanteen jäi todella suureksi, puhutaan jopa milleistä. Tuota on myös melko vaikea muuttaa, koska kantta ei nokkaketjun takia voi laskea paljoa. Männän "tapista lakeen"-pituutta voisi kasvattaa, mutta taitaa sekin tuoda ongelmia mukanaan.

Ollos hyvä. Dynamiikkaa ja kinematiikkaa. Tallennelkaa, poistuvat epämääräisen ajan kuluttua. Eivät tosiaan ole mun tuotantoa, vaan tallennettu joskus jostain mitä en enää muista.

Tuollainen millien välys on vähän huono, ellei se sitten ole jotain luokkaa +3 mm. Noista palje-efekteistä löytyy paljon juttua vähän etsimällä. Nokkaketjun pituus tosiaan voi tulla vastaan, mutta luulisi jostain löytyvän inan lyhyempi ketju, tai tosiaan ottaa lenkin välistä pois. Tosin tuo voisi vaatia puolikkaan lenkin ja sitten voi olla hankalampaa

En ihan nopeaan keksi mitä ongelmia männän puristuskorkeuden lisääminen tuo? Ainoana lie löytää moinen mäntä Tuossa sullakin taitaa olla pieni patti männässä? Sekin on vähän huono muotonsa puolesta ...

Miten tuo öljysuutin estää sylinterin laskemista? Sylinterin helma ottaa kiinni jos lohkosta laskee? Helmaahan voi kolota kun ei mäntä siellä käy. Jos sylinterin päältä ottaa, niin siellä ei lie esteitä? Kanen nhöylääminen on vähän aina huonoa kun se kuitenkin on se vetelin osa konstruktiossa niin voi tulla pahviongelmia.

Tuosta kuvasta sen verta, että mikä tuossa on rikki? Tai oikeastaan mitä tuossa on? Ei ymmärrä ongelmaa kun en mitään näistä oikein tiedä

[JRA]

Onko kuvan käikäleet "venttiilin nostajien välyksen säätöosat" tai miten niitä teknisesti kutsutaankaan?? Onko toinen kulunut noin paljon vai mikä mättää???

Jeps, venttiilivälyksen säätöruuvithan ne on. Eilisen reilun sadan kilometrin surautuksella kuluivat reippaasti. Ilmeisesti karkaisu on kulunut ruuvin päästä pois ajan saatossa ja nyt sitten kulahtivat vauhdilla. Syynä nopeaan kulumiseen on varmasti jäykemmät venttiilijouset. Kokeilen nyt ensin uusilla säätöruuveilla kestääkö, jos ei niin sitten kehitellään jotain kestävempää tilalle. Ei ollut ihmekään, että venttiilikoneistosta kuului melkoinen säksätys eilisen ajelun loppuvaiheessa.

[JRA]

Tänään on oltu taas puhelimen välityksellä yhteydessä Saksaan Wössnerin tehtaalle. XR650:sen mäntää löytyi varastosta ja sen pitäis nyt olla matkalla meikäläiselle. Eipä noihin lupauksiin täysin voi luottaa, mutta ainakin puhelua sivusta seuranneena vaikutti hyvältä. Sattui sopivan oloinen henkilö langan toiseen päähän tällä kertaa.

[JRA]

Mikäli uudet alkuperäiset venttiilin säätöruuvit alkavat kulua, niin näitä ajattelin kokeilla seuraavaksi.

Nivelöidyt säätöruuvit