Pohjolan Kurapyöräilijät

Moi!

Tuolla jonkin toisen säikeen kätköissä mainostin meneväni räyskälän radalle jarruttelemaan kiihtyvyysanturi mopoon kytkettynä.

Tein kolme jarrutusta. Renkaina siis Metzeler Karoo 90/90-21 ja Michelin Baja 140/80-18 ja kuluneet melko loppuun. (meni vaihtoon heti tuon kokeen jälkeen). Rengaspaineet taisi olla 1.9 takana ja 2.0 edessä. Lähtönopeus kaikkiin jarrutuksiin noin 80km/h. (mielummin vähän yli kuin alle)

Ensin pelkällä takajarrulla. Koska sitä on mahdotonta pitää lukkorajalla, ja lukkiintunut rengas antaa yli 80% lukkorajalla pidetyn renkaan maksimihidastuvuudesta, niin polkaisin renkaan lukkoon. Jotta rengas ei aivan kuluisi puhki, päästin sen jarrutuksen aikana pari kertaa pyörähtämään (saattaisi olla vaikka nuo 7 ja 9 sekunnin kuopat käyrässä). Tulos noin 0.35 G:tä keskimääräiseksi hidastuvuudeksi ja huippuarvo 0.45 G:tä ilmeisesti juuri ennen kuin rengas lukkiutui.

Sitten pelkällä etujarrulla. noin 1.5 sekuntia näyttää kestäneen etupumppujen painuminen kasaan ja painon saaminen etupyörälle, jotta jarrua on voinut tosissaan loppua kohti kiristää. Tässä jarrutuksessa ei muistaakseni mitään lukkiutumisia tapahtunut. Rengas kyllä savusi silminnäkijöiden mukaan silti käytännössä koko matkan. Huippuhidastuvuus luokkaa 0.8 G.

Molemmilla jarruilla tuon painonsiirtymänkin hallitseminen on jotenkin helpompaa ja etujarrullekin uskaltaa antaa kättä heti alussa enemmän. Kolmannessa jarrutuksessa päästiin jo vajaassa sekunnissa 0.8 G:n pintaan ja huippuarvo hipoi 1 G:n rajaa kiristyen tasaisesti loppua kohti. Mielestäni ei hassumpi tulos kuluneella endurorenkaalla. Etenkin kun katsoo tuosta yhdestä kuvasta sitä eturenkaan jarrutusjälkeä.

Vastaavalla laitteistolla CBR 600 Hondan hidastuvuudet pehmoisilla Pirellin SuperCorsa-kummeilla taka: 0.4-0.5G, etu: n.1G (käyrässä näkyy lukkiutuminen ja jarrun uusi kiristäminen) Molemmilla jarruilla n 1.1 G ja huippuarvo lähenteli jopa 1.2 G:n rajaa.

Liitän tähän nuo omat käyräni. Sivulta http://khdrive.fi/mp/acc/ noita muitakin käyriä näkyy. Saattaa olla, että tuo sivu lakkaa olemasta tai datat sieltä hukkuu, siksi liitin omani viestiin.

Pehmeät SuperCorsat siis antavat jopa 0.2G:tä paremman hidastuvuuden jäykempialustaisen pyörän alla. Kuskien jarrutustaidot... Ei merkittävän suurta eroa. Suorituksen nappiin onnistuminen merkitsee enemmän kuin mahdollinen taitoero tässä tapauksessa.

Yksiakselisen kiihtyvyysanturin asentovirheestä (kuinka paljon maan vetovoima näkyy anturin käyrässä offsetina) voi tulla 0.1 G:n virhe jompaan kumpaan suuntaan.

Jos saan toisen kiihtyvyysanturin (3D-) mittaustuloksen, voin palata vielä asian tiimoilta uusien käyrien kanssa.

-Tero-

Moi.

Laskeskelin vielä yllä olevista käppyröistä pinta-aloja ja koitin saada käppyrästä silmämääräisen keskiarvon ja ajan perusteella integroitua lähtönopeutta v=at ja matkaa s=1/2at^2

Näytti siltä, että kun aloitti laskennan tuosta alku'rampin' yläpäästä, missä kulmakerroin selvästi muuttuu jousien kokoonpuristamisesta tai kaasun löysäämisestä (tai kiihtyvyysanturin hitaudesta johtuvasta 'hystereesistä') jarrutushidastuvuudeksi sain noista arviolta:

Takajarru lähtönopeus 86 km/h, matka 84 m
Etujarru lähtönopeus 86 km/h, matka 42 m
Molemmat lähtönopeus 85 km/h, matka 33 m

Tiedä pitääkö paikkansa. Vielä kun systeemiin saisi vaikka jarruvalon syttymishetken näkyviin, niin tietäisi tarkemmin millä hetkellä jarru on painettu.

-Tero-

Aika tieteellistä touhua.

Taitaa olla insinööri asialla

Miten sen lähtönopeudenkin voi tosta noin laskea pinta-alojen mukaan. Mulla on senverran kauan noista dynamiikan opinnoista, että ei ole hajuakaan.


No tosta ainakin näki, että takajarrua kannattaa käyttää. Voittaa kaksi auton mittaa noista nopeuksissa jarrutusmatkassa. Se pyörä menee aika lyhyeksi, jos vetää auton perään.

Ja näki siitä myös sen, että kyllä nappularenkaallakin pysähtyy.

Mä kun tuolla jossain haaveilin, että lopetan takajarrun käytön kokonaan. No nyt aion sitä myös käyttää.

Kiitos Tero.

Pekka

Pekkavee kirjoitti:Aika tieteellistä touhua.

Taitaa olla insinööri asialla

Eikun DIPLOMI-insinööri (vai miten se vanha vitsi menikään)

Pekkavee kirjoitti: Miten sen lähtönopeudenkin voi tosta noin laskea pinta-alojen mukaan. Mulla on senverran kauan noista dynamiikan opinnoista, että ei ole hajuakaan.

v=at Nopeus on kiihtyvyyden integraali = kiihtyvyyskäyrän pinta-ala ajan suhteen. Yleensähän tuolla lasketaan kiihtyvyyden jälkeistä loppunopeutta, mutta kääntäen sama pätee hidastuvuutta edeltävään alkunopeuteen. Jos hidastuvuus on koko ajan vakio, homma on yksinkertainen kertolasku. Jos hidastuvuus muuttuu, pitää laskea palasissa. Itse arvioin tuosta vaakasuoria kohtia ja suht tasaisesti nousevia/laskevia kohtia, joista sitten laskin kiihtyvyyden keskiarvon koko jarrutusajalle. Sitten saatooikin soveltaa suoraan noita loppunopeuden ja käytetyn matkan kaavoja.

Mutta nuo arvot ovat silti onnekkaita arvauksia, koska tarkkaa jarrutuksen alkamishetkeä ei ole tiedossa. Samoin keskiarvot on silmämääräisesti arvioitu tärisevän anturiboksin ulosannista.

Pekkavee kirjoitti: No tosta ainakin näki, että takajarrua kannattaa käyttää. Voittaa kaksi auton mittaa noista nopeuksissa jarrutusmatkassa. Se pyörä menee aika lyhyeksi, jos vetää auton perään.

Ja näki siitä myös sen, että kyllä nappularenkaallakin pysähtyy.

Mä kun tuolla jossain haaveilin, että lopetan takajarrun käytön kokonaan. No nyt aion sitä myös käyttää.

Kiitos Tero.

Pekka

Joo. Eikä se matka tapa vaan se vauhti...

Nuo ovat siis arvioita, ja muistelen että molempia jarruja yhdessä käyttäessäni onnistuin mielestäni aivan nappisuorituksen. Pelkällä etusella tuoreessa muistissa oli hetkeä aikaisemmin treenijarrutuksissa vetäisty etunen oikein huolella lukkoon... Se voi näkyä myös. Takajarrun kanssa tehojarrutus on vaan niin paljon helpompi tehdä.

Jos pelkällä etujarrulla ja endurorenkaalla saavutettu hidastuvuus on luokkaa 0.8G, niin viisi metriä ennen pysähtymishetkeä nopeutta oli vielä 31 km/h ja 10 metriä ennen pysähtymishetkeä 45 km/h. Tuota kannattaa joskus funtsia. Jos koko jarrutusmatka oli nelisenkymmentä metriä, niin kun jarrutusmatkasta oli käytetty jo kolme neljännestä, vauhtia oli silti vielä yli puolet jäljellä.

Aina välilllä täytyy tehdä harrastuksesta tiedettä. Sitten toisena päivänä voi jättää aivot narikkaan ja vääntää vaan kahvasta.

-Tero-

PS.
Niinjoo... Kannattaa kiinnittää myös huomio tuolla ylempänä sanaan 'treenijarrutus'. Noita arvoja kaunistaa myös se, että takana on yli 15 vuotta moottoripyöräkouluttajana, ja asfaltilla jarruttamista ja sen teoriaa on treenattu ja sovellettu vuosittain. Keväällä meillä oli kouluttajien ruosteenpoistosessio, jossa hakemalla hain noiden endurorenkaiden lukkorajaa asfaltilla. Lisäksi Räyskälän olosuhteissa tein ensin puolen tusinaa treenijarrutuksia aloittaen 60km/h nopeudesta ja siirtyen vähitellen 80 km/h nopeuteen, ennen kuin nuo anturit kiinnitettiin mopoon.

Jumantsuikka Adventure Sä oot hullu mies (viitaten lähinnä tuohon fysiikkan vääntämiseen...)

...juu eikä edes se vauhti tai edes se ilmalento niinkään, mut se äkkipysähdys...

Älä JoeNaz huolestu, tuo oli vielä alkeisfysiikkaa lukion 1. luokalta. Dinsinöörit pystyy hätätilassa vielä kaameampiin suorituksiin.