Näin muuten tänään tuossa illalla pikkubroidin luona käydessä matkalla peräti NELJÄ kotaria! Kaikki supermopoja tosin.
Renkaanvaihtovinkkejä
Valvoja: Moderaattorit
- JSL
- Viestit: 588
- Liittynyt: Ma Syys 27, 2004 1:43 pm
- Pyörä: KTM 790 Adventure, 640LC4 E, vm. 2003
- Paikkakunta: Espoo
Olisikohan ollut advrider.com:ssa vai missä kun joku kertoi oppineensa meksikolaisilta bensan käyttämisen rengashommissa, kuulemma auttaa huomattavasti. Itse selvisin renkaiden vaihdosta parilla lyhyemmällä ja yhdellä pitkällä 660mm:n rengasraudalla, saippuavedellä, ankaralla väännöllä, hikoilulla ja kiroilulla. Tuli kyllä siinä äheltäessä mieleen, että takarenkaan puhkeaminen reissussa voisi aiheuttaa spontaanin itkukohtauksen 
Näin muuten tänään tuossa illalla pikkubroidin luona käydessä matkalla peräti NELJÄ kotaria! Kaikki supermopoja tosin.
Näin muuten tänään tuossa illalla pikkubroidin luona käydessä matkalla peräti NELJÄ kotaria! Kaikki supermopoja tosin.
Oisko kellään hyvää vinkkiä sen venttiilinputken pujottamiseksi siihen reikäänsä? Muuten renkaiden vaihto sujuu kuin tanssi, mutta kun renkaiden rungot (varsinkin etu) on niin jäykkiä, niin ei sitten millään meinaa saada sitä tappia siihen reikään... itku on meinannut joskus tulla.
Paras (mulle tarpeellisin) vinkki renkaanvaihton on ollu se, että ei kannata ahnehtia niitten rautojen kanssa, vaan etenee ihan vaan sentti, pari kerrallaan (sen verran ku kevyeltä tuntuu). Ja VARSINKIN se viimenen rutistus kun se kumi jo on jo ihan menollaan kokonaan vanteen päälle, niin kannattaa se viimeinenkin kerta siirtää niitä rautoja sen yhden isomman runttauksen sijaan. Tuossa vaiheessa niitä sisuskumeja nimittäin helpoiten puhkotaan.
Paras (mulle tarpeellisin) vinkki renkaanvaihton on ollu se, että ei kannata ahnehtia niitten rautojen kanssa, vaan etenee ihan vaan sentti, pari kerrallaan (sen verran ku kevyeltä tuntuu). Ja VARSINKIN se viimenen rutistus kun se kumi jo on jo ihan menollaan kokonaan vanteen päälle, niin kannattaa se viimeinenkin kerta siirtää niitä rautoja sen yhden isomman runttauksen sijaan. Tuossa vaiheessa niitä sisuskumeja nimittäin helpoiten puhkotaan.
-
Marko Hemmilä
- Site Admin
- Viestit: 2614
- Liittynyt: La Syys 25, 2004 11:45 pm
- Pyörä: R1200GS, 1290 Super Duke GT
- Paikkakunta: München, Saksa
- Viesti:
Renkaan vaihdon harjoitteluvaiheessa kannattaa melkein ostaa esim pari etu sisuskumia
Jos onnistuu rikkomaan yhden niin on toinen heti valmiina. Jos onnistuu laittamaan yhden kumin rikkomatta paikalleen, niin ompas varakumi mukana sitten lomareissulle.
Tarkasta myös että venttiilinvarsi tulee suorassa siitä vanteessa olevasta reiästä.
Siinä vaiheessa kun kumit on vaihdettu ja ilmaa lisätty, niin kannattaa tarkastaa huolellisesti että rengas on noussut vanteelle joka puolelta, muuten saattaa näkökentässä olla häiriöitä
Tarkasta myös että venttiilinvarsi tulee suorassa siitä vanteessa olevasta reiästä.
Siinä vaiheessa kun kumit on vaihdettu ja ilmaa lisätty, niin kannattaa tarkastaa huolellisesti että rengas on noussut vanteelle joka puolelta, muuten saattaa näkökentässä olla häiriöitä
- Raimo
- Viestit: 1294
- Liittynyt: Pe Syys 24, 2004 8:17 am
- Pyörä: BMW R80GS & XT1200Z
- Paikkakunta: Oulunsalo
- Viesti:
Minulla marssijärjestys on seuraava. Hiukan ilmaa sisärenkaaseen, niin että se pysyy muodossa. Sisärengas ulkorenkaan sisään ja ilman turhia kierteitä. Sitten laitan venttiilin vanteen venttiilinreiästä ns. huulille, ja venttiilin mutteria sen verran kiinni, ettei se karkaa enään vanteen ulkopuolelle. Sitten renkaan toinen laita ympäri asti vanteelle, ja tässä vaiheessa tarkistan, ettei venttiili on vedossa kumpaakaan suuntaan, ja jos on niin pyöritän ulkorengasta(ja sisärengasta samalla) vanteella niin että venttiilin nippa on suorassa. Sitten vain toinenkin laita vanteelle, ja ilmaa sen verran että rengas nousee kunnolla vanteelle ja se siitä.MadMan kirjoitti:Oisko kellään hyvää vinkkiä sen venttiilinputken pujottamiseksi siihen reikäänsä? Muuten renkaiden vaihto sujuu kuin tanssi, mutta kun renkaiden rungot (varsinkin etu) on niin jäykkiä, niin ei sitten millään meinaa saada sitä tappia siihen reikään... itku on meinannut joskus tulla.
Nykyisin olen vielä sivellyt talkkia sisärenkaan pintaan, kun pari kertaa on ollut sisärengas kiinni ulkorenkaassa. Eipähän ole enään tarttunut.
JA vinkkinä vielä, rengasliikkeistä voi kysäistä pienen palan sitä voiteluainetta, jota ne käyttävät rengasasennuksissa. Fairysta tms. tulee semmoinen ikävä liisteri, josta loppuu luistokin kesken leikin
Venttiilin mutteria en ruuvaa koskaan pohjan asti, koska silloin näkee mahdollisen ulkorenkaan vanteella pyörähtämisen.
Gone but not forgotten: Yamaha DT125LC -85, Honda NX650 Dominator -93, Suzuki DR800 Big -90, Suzuki DR350S -94, BMW R80G/S Paris-Dakar -85, Honda Africa Twin -90, Honda Africa Twin -97, BMW R1150GS -01, Honda XR400R -98, Honda XRV650 -89
Kun ulkorenkaan toinen sivu on saatu vanteelle laitetaan puolet sisäkumin kehästä ulkorenkaan sisälle niin että se venttiiliputki on keskellä sitä puolikasta kehää venttiilireiän kohdalla ja vanteen reunan sisäpuolella.MadMan kirjoitti:Oisko kellään hyvää vinkkiä sen venttiilinputken pujottamiseksi siihen reikäänsä?
Hehkutetusta rautalangasta eli raudoituslangasta tehdään U-lenkki jolla ongitaan vanteen ulkopuolelta venttiiliputki ja vedetään se langalla venttiilireiän huulille. Seuravaksi vanteen sisäpuolelta työnnetään esim kapea ruuvarin kärki venttilireiän kautta venttiiliputken sisään ja vedetään venttiiliputki ruuvarilla vanteen sisäpuolelle. Venttiiliputken päähän joko hattu tai mutteri pikkusen matkaa. Sitten päästetään rautalangan toinen pää irti ja vedetään lanka välistä pois. Ennenkuin lähdetään vääntämään toista päällirenkaan laitaa vanteelle laitetaan sisäkumi kokonaan sisälle ja laitetaan hieman ilmaa että se pysyy ryhdissä eikä jää rengasrautojen väliin.
Ei kauhean yksinkertainen tapa. Minä aion kokeilla seuraavalla kerralla tuota Raimon tapaa.
Riku
Honda XL600V -> kTm 640 Adv -> kTm 990 Adv -> none
Kumi urassa
Pyörähti gummi vanteella liian vähäisen ilmanpaineen vuoksi ja pääsi taas elvyttämään rengassulkeistaitoja.
Mäntysuopa on minullakin liukasteena käytössä, mutta lisäksi tuli mieleen myös yksi oleellinen vinkki (jos ei sitä joku jo tässä ketjussa ollut maininnut - en ainakaan huomannut): kun olet saanut väänneltyä noin puolet renkaan sivusta paikalleen niin muista huolehtia, että painat jo vanteella olevan osan sinne vanteen keskikohtaan. Näin saat jäljellä olevalle osalle paljon lisää venymisvaraa. Jos yrittää väännellä suoraan siihen kumin vanneuraan koko kierroksen niin siinä saa käyttää kyllä voimaa aika hurjasti.
Kolme lyhyttä rengasrautaa on tarpeen. Keskimmäisen saa aina siirrettyä seuraavaan kohtaan kun kaksi muuta huolehtivat, että tehty työ ei luiskahda hukkaan.
Mäntysuopa on minullakin liukasteena käytössä, mutta lisäksi tuli mieleen myös yksi oleellinen vinkki (jos ei sitä joku jo tässä ketjussa ollut maininnut - en ainakaan huomannut): kun olet saanut väänneltyä noin puolet renkaan sivusta paikalleen niin muista huolehtia, että painat jo vanteella olevan osan sinne vanteen keskikohtaan. Näin saat jäljellä olevalle osalle paljon lisää venymisvaraa. Jos yrittää väännellä suoraan siihen kumin vanneuraan koko kierroksen niin siinä saa käyttää kyllä voimaa aika hurjasti.
Kolme lyhyttä rengasrautaa on tarpeen. Keskimmäisen saa aina siirrettyä seuraavaan kohtaan kun kaksi muuta huolehtivat, että tehty työ ei luiskahda hukkaan.
Ite vaihdoin 17 tuuman Kendan kuluneen Metzelerin tilalle. Alustana rengastöissä käytin auton vannetta renkaineen. No niin no, sitä ei reissussa yleensä mukana ole. Ei lähtenyt millään pelkästään polkemalla irtoamaan vanteen reunasta. Joku sanoi, että puukengät hyvä apuväline. Itse onnistuin sorkkaraudalla (oltava varovainen, pitkä, päästä kaareva renkasrauta varmaan ajaa saman asian) painamalla aluksi, sitten loput jalalla. Itse rengastöissä riittää kaksi Bilteman n. 20 cm rautaa oikein hyvin. Toi mainittu vähän kerrallaan vääntäminen ja liukasteet merkkaa aika paljon.
Renkaanvaihto on tekniikkalaji. Jos joutuu käyttämään paljon voimaa, silloin tekee jotain väärin. Yks taikasana on toi renkaan painaminen sinne vanteen keskelle, mahd hyvin molemmin puolin. Jotten kuulostaisi viisaalta niin kerrotaan, että nämä ovat Peter Sköldin sanoja
Kokeiltu on ja hyvin onnistu 
Renkaanvaihto on tekniikkalaji. Jos joutuu käyttämään paljon voimaa, silloin tekee jotain väärin. Yks taikasana on toi renkaan painaminen sinne vanteen keskelle, mahd hyvin molemmin puolin. Jotten kuulostaisi viisaalta niin kerrotaan, että nämä ovat Peter Sköldin sanoja
Tennarilla
Ihan olen tennarilla polkenut. Minulla on sellainen ohut vaahtomuovialusta, jonka päällä suoritan vaihdon niin ei tarvitse olla niin tarkkana jarrulevyn ja vanteen naarmuuntumisen kanssa.
Kumia irrottessa olen joskus polkemisen lisäksi avittanut rengasraudalla pikkaisen niin on aina lähtenyt. Eikä se monestikaan yhdestä kohti polkemalla lähde vaan on tosiaan syytä kiertää koko rengasta, niinkuin joku jo taisi mainita, niin kyllä se jostain kohti luovuttaa viimein.
Kumia irrottessa olen joskus polkemisen lisäksi avittanut rengasraudalla pikkaisen niin on aina lähtenyt. Eikä se monestikaan yhdestä kohti polkemalla lähde vaan on tosiaan syytä kiertää koko rengasta, niinkuin joku jo taisi mainita, niin kyllä se jostain kohti luovuttaa viimein.
Kertokaapa vielä niksejä miten keskiseisontatuettomalla mopolla hoidetaan pyörän irrotus ja takaisinlaitto maasto-olosuhteissa? Jos vaikka etukumi puhkeaa. Kaadetaanko suosilla kyljelleen ja mahdollisesti jollain maastosta löytyvällä tuetaan keula senverran koholle, että rengas saadaan irti? Otatteko jarrusatulan silloin etukäteen irti, jotta renkaan takaisinpano helpottuu? Vai haetteko sopivan kannon tai kiven, johon pyörän parkkeeraa tukevaan (tukevaan?) pystyasentoon? Tai kuljetatteko mahdollisesti mukana jotain tukipuuta tms. jolla pyörä saadaan tuetuksi pystyasentoon ikään kuin keskiseisontatuelle?
- Kipa
- Viestit: 1946
- Liittynyt: Ti Syys 28, 2004 12:25 pm
- Pyörä: SE ja kolmipökö
- Paikkakunta: Hämeenperä
Mukana ei kuskata mitään, viimeksi löytyi sopiva betoninen rumpu kottaraisen takapyörän laakerin vaihtoon. Soveltamalla vaan ja hyvä tulee!Ratine kirjoitti:Kertokaapa vielä niksejä miten keskiseisontatuettomalla mopolla hoidetaan pyörän irrotus ja takaisinlaitto maasto-olosuhteissa? Jos vaikka etukumi puhkeaa. Kaadetaanko suosilla kyljelleen ja mahdollisesti jollain maastosta löytyvällä tuetaan keula senverran koholle, että rengas saadaan irti? Otatteko jarrusatulan silloin etukäteen irti, jotta renkaan takaisinpano helpottuu? Vai haetteko sopivan kannon tai kiven, johon pyörän parkkeeraa tukevaan (tukevaan?) pystyasentoon? Tai kuljetatteko mahdollisesti mukana jotain tukipuuta tms. jolla pyörä saadaan tuetuksi pystyasentoon ikään kuin keskiseisontatuelle?
Kipa
-
niffestone
- Viestit: 613
- Liittynyt: Ti Loka 19, 2004 12:33 am
- Pyörä: BMW F650 GS Dakar -01
- Paikkakunta: HELSINKI
Vaihdoin tässä joku päivä sitten ensimmäistä kertaa itse renkaat ja tasapainoitinkin ne, no problems. Totesin samalla DID:n vanteissa olevan sisäpuolella jonkunlaisen rihtauksen, onkohan tuollaiset kierähtämisestot vakiona vanteissa vai olisiko italian poika joskus taannoin erikseen ne teettänyt? Sitten vielä että tarviikohan tuollainen vanne erikseen enää vannelukkoa?