Pohjolan Kurapyöräilijät

onkos kukaan käyttänyt pyörissä tommosia moottorikelkan lämppäreitä jotka menee tangos sisään.?

http://www.pollyheaters.com/ph300.htm

vaikuttaisi hyvältä idealta.

jaket kirjoitti:onkos kukaan käyttänyt pyörissä tommosia moottorikelkan lämppäreitä jotka menee tangos sisään.?

http://www.pollyheaters.com/ph300.htm

vaikuttaisi hyvältä idealta.

Noin äkkiä ajateltuna aika kumma idea. Jos lämmitin työnnetään tankon sisään, niin aika kauan kestää, ennen kuin käsi lämpenee (rautaa on paljon lämmitettäväksi). Ajatus kai noissa on, että alkuperäiset kahvat voi säilyttää. Niin voi tupen alle tulevien elementtienkin kohdalla. Ainakin mulla on sillai ja lämpenee nopeesti + säätö toimii hyvin. Tietty helpompi kai nuo on asentaa kuin tupen alle tulevat, mene ja tiedä... Viisaammat saa kommentoida, mutta omaani en ihan heti ois laittamssa.

Vois kuvitella että noilla tehoilla ei toimi.

Toteamus sillä perusteella että "tavalliset" krivanlämmittimet on saman tehoiset eikä tehoja ole liikaa.

Vaikea kuvitella että tuommonen toimisi ainakaan kaasun puolella. Lämmön pitäisi siirtyä tangosta kaasurullan ja tupen läpi käteen????

Kurapyörään paras ratkaisu on elementit, vastuksen kanssa, jolloin on kaksi eri tehoa käytössä. Kytkin kahvan puolelle vielä sitä kiiltävää teippiä, niin on samat tehot molemmilla kahvoilla. Etuna voidaan valita mieleiset tupet.

Pienihän metallien ominaislämpökapasiteetti on ja johtavuus hyvä eli luulisi toimivan putken sisältäkin. Mutta pyörissä kun on kaasu siinä kahvassa, tulee katkos joka haittaa lämmön siirtymistä varmasti.

Tulipa tuosta mieleeni kysymys joka on askarruttanut aina kelkalla ja mönkkärillä ajaessa. Miksi niissä on peukalolla tai kämmenpohjalla toimiva vipukaasu ja pyörissä kierrettävä? Minusta se vipu on kovin hankala varsinkin pahassa maastossa, kaasun käytöstä tulee epätasaista. Kierrettävä toimisi niissäkin vehkeissä minusta paremmin. Onko siihen oikein jokin syy vai perinne vain?

Mika

mikaj kirjoitti:Pienihän metallien ominaislämpökapasiteetti on ja johtavuus hyvä eli luulisi toimivan putken sisältäkin. Mutta pyörissä kun on kaasu siinä kahvassa, tulee katkos joka haittaa lämmön siirtymistä varmasti.

Metallien hyvä lämmönjohtavuus tarkoittaa myös sitä että se lämpö etenee hyvin ohjaustankoa pitkin keskelle päin. Lisäksi lämpö etenee mieluiten siihen suuntaan missä on kaikkein kylmintä, eli ulkoilmassa olevaan eristämättömään tangon osaan.

mikaj kirjoitti: Tulipa tuosta mieleeni kysymys joka on askarruttanut aina kelkalla ja mönkkärillä ajaessa. Miksi niissä on peukalolla tai kämmenpohjalla toimiva vipukaasu ja pyörissä kierrettävä? Minusta se vipu on kovin hankala varsinkin pahassa maastossa, kaasun käytöstä tulee epätasaista. Kierrettävä toimisi niissäkin vehkeissä minusta paremmin. Onko siihen oikein jokin syy vai perinne vain?

Mika

Tenavan mönkiäiseen laitoin kierrettävän kapulan kun pieni peukalo tahtoi väsyä, ei toiminut ainakaan siinä. Jyrkissä käännöksissä vaikeaa, samoin tärinä vaikeutti kaasun käyttöä. Pyörillä käännetään kuitenkin suuremmaksi osaksi kanttaamalla, ei tankoa kääntämällä. Peukkukaasu vaihtui saman tien takaisin.

Kipa

Kipa kirjoitti:

mikaj kirjoitti: Tulipa tuosta mieleeni kysymys joka on askarruttanut aina kelkalla ja mönkkärillä ajaessa. Miksi niissä on peukalolla tai kämmenpohjalla toimiva vipukaasu ja pyörissä kierrettävä? Minusta se vipu on kovin hankala varsinkin pahassa maastossa, kaasun käytöstä tulee epätasaista. Kierrettävä toimisi niissäkin vehkeissä minusta paremmin. Onko siihen oikein jokin syy vai perinne vain?

Mika

Pyörillä käännetään kuitenkin suuremmaksi osaksi kanttaamalla, ei tankoa kääntämällä.

Kipa

Toi lienee se perimmäinen syy vipukaasuun. Mönkkärin ohjausta saa kääntää tosissaan, kun moottoripyörä kääntyy melkein ajatuksella vastaohjauksen avulla tai sitten kantaten spooreissa. Kaasukahvaa on varmaan vaikea käännellä esim mönkkärissä tai kelkassa, kun ohjaustanko on 45 asteen kulmassa.

Pekka

Kipa kirjoitti:

mikaj kirjoitti: Tulipa tuosta mieleeni kysymys joka on askarruttanut aina kelkalla ja mönkkärillä ajaessa. Miksi niissä on peukalolla tai kämmenpohjalla toimiva vipukaasu ja pyörissä kierrettävä? Minusta se vipu on kovin hankala varsinkin pahassa maastossa, kaasun käytöstä tulee epätasaista. Kierrettävä toimisi niissäkin vehkeissä minusta paremmin. Onko siihen oikein jokin syy vai perinne vain?

Mika

Kelkan päällä kuski liikkuu enemmän kuin pyörällä, kierrekaasulla kaasuttelusta tulee äkkipikaisempaa. Toinen etu vipukaasusta on että sen saa nopeammin pohjaan ja ilman että käsivarren kulma tankoon nähden muuttuu. Kelkalla mennään kuitenkin, ainakin kovaa ajaessa, huomattavati prätkää useammin kaasu pohjassa.

ATC kirjoitti:Kurapyörään paras ratkaisu on elementit, vastuksen kanssa, jolloin on kaksi eri tehoa käytössä. Kytkin kahvan puolelle vielä sitä kiiltävää teippiä, niin on samat tehot molemmilla kahvoilla. Etuna voidaan valita mieleiset tupet.

Kaupasta voi ostaa valmiiksi eri tehoiset, esim. 20W ja 15W elementit, tai kiertää itse konstantiinilankaa sopivan mittaiset pätkät kummankin tupin alle.

Veijo

No ehkä noista syistä erilaiselle kaasulle jo selitys löytyy. Oma fiilis on vaan ollut sellainen että käsi väsyy nimenomaan peukalokaasun kanssa pahasti ja tasaisen kaasun pitäminen on hyvin hankalaa erityisesti maastossa.

Niin ne lämmittimet. Ei siis ole kovin vaikeat asentaa? Pääsin viime viikolla kokeilemaan pyörää jossa moiset on ja oli kyllä hyvät. Vielä tietysti se sähkön riittävyys mietityttää, kun monikin näyttää valittelevan dertsin laturista.

Mika

Kahvanlämppärien käyttö enduropyörissä on tuttu homma. Niitä on käytetty jo vuosia. Pääosin ne ovat olleet kelkkojen kahvojen lämmityselementtejä jotka ovat sijoitettu kumituppien alle. Kaasukahvakin on toiminut hyvin kunhan johdoille jättää hieman tilaa. Olen itsekkin aikoinani ajanut KTM 250 EXC:llä jossa oli kahvanlämppärit ja hienosti toimivat. Siihen oli asennettu lämmityskytkin keinukytkimellä jotka voi välillä katkaista. Välillä tuntui että ne olivat liiankin lämpimät.

Jos tieto kiinnostaa vielä lisää niin heitäppä kysmys Offroadpron:n keskustelupalstalle niin saat takuulla asennusohjeita yms.

mikaj kirjoitti:Niin ne lämmittimet. Ei siis ole kovin vaikeat asentaa? Pääsin viime viikolla kokeilemaan pyörää jossa moiset on ja oli kyllä hyvät. Vielä tietysti se sähkön riittävyys mietityttää, kun monikin näyttää valittelevan dertsin laturista.

Dertsin laturista kyllä riittää wirtaa kahvanlämmittille, latauksen max teho on noin 200W. Dertsin laturin mollaus on tietämättömien suorittamaa panettelua.

Asennus sujuu pääpiirteittäin näin:

-entiset tupet poistetaan
-elementit liimataan paikoilleen
-tupet takaisin päälle, liukasteeksi esim hiuslakkaa
-sähköt tuodaan akulta sulakkeen kautta tai jos pyörässä on edessä joku paikka mistä sen saa napattua
-jos muisti on huono niin asennetaan rele jonka herätevirta otetaan jostain virtalukon takana olevasta kohteesta
- kytkin johonkin sopivaan paikaan ja liitetään johtimet

ORP:n palstaa voi suositella vain paksunahkaisille, siellä esiintyy ajoittain melko kirjavaa kielenkäyttöä. Semmoista tietoa sieltä tuskin löytyy mitä ei joku tämän foorumin pellepeloton tietäisi.

Joo vaikka en herkkänahkaisena itseäni pidäkään, mieluummin keskustelen sivistyneesti vaikka sitten niinkin "sivistymättömistä" puuhista kuin kuramopoilusta. Mun mielestä tämä on juurikin siksi niin mieluisa foorumi että "äijätkin" keskustelevat ystävällisessä hengessä ja näkevät jopa vaivaa toisten neuvomiseksi ja auttamiseksi. Vaikka sitten mukana olisi tällaisia aloittelijoita.

Eiköhän noilla pikaohjeillakin homma hoidu, kiitos paljon. Venesähköjä on tullut rakenneltua jonkin verran, siellä haasteet ovat ehkä vähän erilaisia mutta samankaltaisuuksiakin on. Sähköä on veneessä yleensä "tarpeeksi", mutta toisaalta kyllä varmaan mopossakin suolavesi ja tärinä tuhoaa vähä vähältä kaiken mitä ei ole suojattu kunnolla.

Mika