Led valot 2T mopoon

[jaa]

Moposta pitäisi saada kytkentäkaavio, että voisi varmaksi jotain sanoa mutta kun on kierrosten mukaan himmenevät ajovalot, ne yleensä toimii vaihtovirralla, vaikka akku pyörässä olisikin.

eli useasti akku latautuu yhden diodin puoliaaltotasasuuntauksella ja valot saa suoraan vaihtovirtaa, molemmat puolijaksot. Akulta ei tutkimatta kannata ledille virtaa ottaa, koska sillioin on vaarana, että akku purkautuu liikaa ajon aikana eikä lataudu.

Valoille tuleva sähkö pitää vähintään tasasuunnata tasasuuntaussillalla ennen pitkä/lyhyet valovaihtajaa, ja sillan jälkeen tilan mukaan mahdollisimman iso elektrolyyttikondensaattori rinnankytkentään sillan ulostuloon olisi varmasti eduksi.

Tasaussilta itsessään on yksinkertainen kapistus, vaihtovirtajohdot laitetaan S-nastoihin ja sitten tulee plus ja miinus ulos.
https://www.elfadistrelec.fi/fi/tasasuu ... lsrc=aw.ds

Toinen vaihtoehto on muuttaa mopon sähköjärjestelmä kokonaan tasavirralle. Silloin valopuola ja akun miinus ei voi jakaa enää yhtistä maatasoa, vaan toisesta (usein käämistä) tehdään kelluva. Valopuolasta tuleva kaikki sähkö tasasuunnataan ja reguloidaan 14,4V akulle. Tämä kytkentämuutos usein vaatii tehokkaamman staattorin tai alkuperäistä vähemmän tehoa kuluttavat valot, muuten akku alkaa purkautumaan aina kun kierrokset ovat liian matalat.

Kytkentäkaavio löytyy täältä: https://www.betamotor.com/en/manuals/ ja sieltä uusin 2T Beta 50 RR eli 2020. Yritin itse tihrustaa, mutta sen verran pientä nuo viivat, että täysin 100% varma en ole, mutta mielestäni ACtä pukkaa valoille.

Miksi tuo tasasuuntaussilta pitää olla ennen valonvaihtajaa? Onnistuuhan tuokin, mutta omaan harmaaseen mieleeni tuo olisi yksinkertaisempaa vain varastaa valot suoraan liittimeltä johon H4 valon liitin tulee kiinni, tai jopa suoraan valon kannasta. Ajatus oli, että laitetaan nimenomaan pitkän kytkennän taakse tuo liitos, niin tarvittaessa valon saa pois päältä laittamalla lyhyet päälle. Vai onko tää taas tietämättömän maallikon sählinkiä ja näin ei oikeasti voi tehdä? (edelleen tosi taitamaton tässä tuseeraa...)

Akkua yritetään vältellä, tai jos sellaisen laittaa, niin sitten kannattanee ottaa suoraan mopon omasta tasasuuntaimesta. Pienikin akku on melkoinen sijoiteltava tommoseen 2T mopoon. Tietenkin jos saisi RC-vehkeissä käytettäviä akkuja viriteltyä, mutta tuo vaatinee sitten ihan omanlaisen laturin???

[Urpo]

No tässä tapauksessa, kun vain pitkävalo halutaan lediksi, niin on yksinkertaista ryöstää tasurille sähkö lampunkannan johdosta. Mutta toimiihan se halogeenikin dc:llä, joten ennen valonvaihtajaakin käy yhtä hyvin. Pääasia on ettei tasurin jälkeinen -dc johto ole yhteydessä runkoon.

[whcrg]

Jonkinlainen pieni riski on polttaa halogeenipolttimo ylijännitteellä jos sitä ajetaan reguloimattomalla tasasuunnatulla DC:lla, jos mopon valokäämissä on paljon potkua. Todennäköisesti ei ole ja on ihan ok myös ennen katkaisijaa kaikille valoille syöttäen. Pieni riski on myös räjäyttää kondensaattori ylijännitteellä jos kaiken kuorman saa pois mutta tasasuuntaajalle tulee sähkö.

Itse kyllä laittaisin sen tasasuuntaushärvelin juurikin vain sinne juuri ennen ledilampua ja koskisin mahdollisimman vähän muihin systeemeihin.

[DRZ400]

Jos haluaa jonkun pelkän lisävalon asentaa, niin toki silloin tasasuuntaussillan voi asentaa vaikka suoraan lisävalon omaan johtoon ja mopon alkuperäiset valot toimii edelleen vaihtovirralla. Sanoin vain siksi sillan ennen valovaihdinta, että sekä lähi- ja kaukovalot saataisiin toimimaan yhdellä tasasuuntaussillalla.

Mitään ylijännitteen riskiä tuossa en näe, koska mopossa on jo oma jännittensäädin. Eli jos jännite nousee yli 14.4V. säädin alkaa oikosulkemaan piiriä ja muuttaa ylimääräisen tehon lämmöksi.

Monissa ledeissä on sisäinen PWM jolloin sitä voidaan käyttää vakioteholla esim 9-32V jännitteellä. Pienemmällä jännitteellä virta on vain suurempi saman tehon aikaansaamiseksi.

Toisin kun akku antaa aina esim 12V jännitettä, käämillä taas on aina sellainen ominaisuus, että se pyrkii antamaan vakiovirtaa riippumatta sen yli vaikuttavasta jännitteestä. Käämistä saadaan siis paljon enemmän tehoa kun jännitteensäädin muutetaan isommalle jännitteelle. Esim 6V säädin korvataan 12V säätimellä. Ongelmaksi tässä tulee se, että tyhjäkäynnillä valot toimivat entistä huonommin, vaikka kierroksilla tehoa saadaakin enemmän.

Jos käyttää tuollaisia laajalla jännitealueella toimivia led-valoja, periaatteessa kannattavaa olisi nostaa jännitettä, koska pienellä kierrosluvulla led-valo osaa taas itse laskea omaa impedanssiaan niin, että matalammallakin jännitteellä saadaan revittyä käämistä suurin mahdollinen virta. Periaatteessa vastaava idea kuin aurinkokennojen MPPT-säätimissä.

[whcrg]

Mitään ylijännitteen riskiä tuossa en näe, koska mopossa on jo oma jännittensäädin. Eli jos jännite nousee yli 14.4V. säädin alkaa oikosulkemaan piiriä ja muuttaa ylimääräisen tehon lämmöksi.

JOS mopon vaihtösähköpuoli on reguloitu, silloin todennäköisesti ei saa konkkaan aikaan ylijännitettä. Monessa mopossase AC-puoli ei ole kunnolla reguloitu, ja näissä
on ihan todellinen mahdollisuus tasasuuntaajalla saada sinne kondensaattoriin esim 50V jolla kondensaattori kosahtaa, jos minkäänlaista kuormaa ei ole.

[DRZ400]

Mitään ylijännitteen riskiä tuossa en näe, koska mopossa on jo oma jännittensäädin. Eli jos jännite nousee yli 14.4V. säädin alkaa oikosulkemaan piiriä ja muuttaa ylimääräisen tehon lämmöksi.

JOS mopon vaihtösähköpuoli on reguloitu, silloin todennäköisesti ei saa konkkaan aikaan ylijännitettä. Monessa mopossase AC-puoli ei ole kunnolla reguloitu, ja näissä
on ihan todellinen mahdollisuus tasasuuntaajalla saada sinne kondensaattoriin esim 50V jolla kondensaattori kosahtaa, jos minkäänlaista kuormaa ei ole.

Vaihtosähköpuoli on pakko olla reguloitu, muuten polttimo kärähtää vaihtovirrallakin, kun tulee liian kovan kierrokset. Tai ne mopot joita itse olen nähnyt, niissä on tehtaan jäljiltä ollut regulaattori ja jos on vaihtovirtavalot, niin puoliaaltotasasuuntaus akkua varten.

Vaihtovirralla siniaallon tehollisarvo pitää sillan ja konkan kanssa kertoa kakkosen juurella, koska konkka varautuu Û. Eli jos RMS vaihtojännitettä voi tulla suurimmillaan 12V, sillan jälkeen kokan jännitekestoisuus pitää olla vähintään 16.92V.

Toisin sanoen samasta käämistä saadaan suurempi teho ulos konkalla, kun konkan muuttuvan impedanssin kanssa virta on tapissa koko puolijakson ajan, eikä vain aallon harjalla.

[jaa]

Nyt menee jo niin tekniseksi sähköopin keskusteluksi, että en pysy enää perässä, mutta en usko, että haittaa tässä kohtaa.

Testailtiin seuraavasti:

1. Ledbar suoraan rouvan pyörän akkuun kiinni. Toimii ongelmitta.

2. Ryöstettiin pitkien valojen johdolta sähköt ja toinen maihin, diodisilta kiinni. Ei toimi.

3. Kondensaattori vielä rinnalle DC-puolelle. Ei toimi. Diodisilta (tasuri) lämpeni vähäsen, mutta ei mitenkään ihmeellisesti.

4. Mittailin mitä siihen pitkien johtoon tulee jännitettä, ei nouse missään vaiheessa yli 10V. Itse asiassa kun laittoi kierroksia, niin voltit putosi seitsemään. ???

5. Ryöstettiin virta suoraan staattorilta ja toinen johto tasasuuntaussillasta nollaan. Tai siis siitä johdolta joka menee mopon omaan jännitteensäätimeen. Sitten jännitteensäätimeen tulevalta maajohdosta toinen ryöstö. Sitten DC-puolelta ledbar kiinni, sammuu koko mopo.

6. Mitattiin mitä tulee ennen tasurilta ulos minimi 10V, mutta pääasiassa 14V ja vähän yli.

On tää lystikästä kun ei oikein tiedä mitä tekee ja saa tällaisia tuloksia.

[DRZ400]

Jos otat sähköt pitkiltä valoilta niin älä laita mitään maihin. Sitten pitää myös varmistaa, että se led valo ei itsessään ole mitenkään yhteydessä maihin kiinnityspulttinsa kautta. Eli johtavuusalueella yleismittarin pitäisi näyttää ääretöntä kummastakin johdosta mitattuna kiinnityspulttiin.

Jos mopon oma polttimo on H4 joka toimii vaihtovirralla ja pitkien potentiaalin haluat, niin otat polttimon molemmista reunanastoista vain johdot, jotka vedät tasuriin ja tasurilta plus ja miinus led-valolle.

Tasurin jälkeen tosiaan ei tule tasasähköä vaan tasasuunnattua vaihtovirtaa. Konkkaa käytetään tasoittamaan virta mahdollisimman tasaiseksi, jos led ei muuten meinaa toimia kunnolla.

Yleensä kaikki epämääräiset jännitemittaukset johtuu siitä, että huono yleismittari ei osaa mitata sykkivän tasasähkön tehollisarvoa oikein. Kierrokset vaikuttaa taajuuteen ja mittari ei pysy perässä muutoksissa tai mahdollinen tyristorisäädin leikkaa sinin aaltomuodon sellaiseksi, että yleismittari ei osaa siitä laskea RMS-tehoa. Tarvittaisiin oskilloskooppi tai tehoanalysaattori.

millainen konkka sinulla on? Paljonko sille on ilmoitettu jännitekestoisuutta ja kapasitanssia?