Pohjolan Kurapyöräilijät

eli siinä olisi mun näkemykseni tenereen rungon vahvistuksista hitsattu tigillä

kaunista jälkeä...

vahvistuksien ongelma on se, että kun koko runko alkuperäisenä joustelee kuormitusten alla, niin jousto jakaantuu laajoille alueille. Jos vahvistat ylijäykäksi yhden kohdan, niin joustoa vaaditaan sitten toisesta kohdasta enemmän. ja rasitus muualle siis kasvaa.



JakeT.

Toinen ongelma on se, että hitsatessa aine lämpenee ja päästyy. Toisin sanoen aine pehmenee, mutta vastaavasti sitkenee. Jos haluaa asentaa vahvistukset siten, että alkuperäinen materiaali heikkenee mahdollisimman vähän, silloin kannattaa vahvikkeet asentaa ns. pistehitsauksella, eli siten,että hitsattava alue lämpenee mahdollisimman vähän. Vahvikkeen ja rungon väliin ei saisi jäädä tilaa ruosteelle, joten levymäinen vahvike olisi suotavaa. Vahvike voi kaventua päistään, joten vahvistetun ja vahvistamattoman alueen rajalla jäykkyys muuttuisi tasaisesti, ei pistemäisesti (siis rajalinjan eripuolin huomattavasti erilaiset ominaisuudet). Siis vahvikkeita hitsattaessa tehdään myös lämpökäsittelyllä heikennyksiä.

Jos menee neuroottiseksi tämä lämpöhomma niin sitten pitää rakenne normalisoida eli koko runko uuniin ..finheat limingassa tekee näitä juttuja!....katoaa hitsauksen aiheuttamat jännitykset!!!
Mutta liekkö tehtaallakaan tätä hommaa tehty kun pakkaa rungot repeileen?...tig muten ei liene pahimpia lämpövaikutukseltaan .....vaikka näkyy kuvassa melko isolla virralla lasketun!

Iivari kirjoitti:Toinen ongelma on se, että hitsatessa aine lämpenee ja päästyy. Toisin sanoen aine pehmenee, mutta vastaavasti sitkenee. Jos haluaa asentaa vahvistukset siten, että alkuperäinen materiaali heikkenee mahdollisimman vähän, silloin kannattaa vahvikkeet asentaa ns. pistehitsauksella, eli siten,että hitsattava alue lämpenee mahdollisimman vähän. Vahvikkeen ja rungon väliin ei saisi jäädä tilaa ruosteelle, joten levymäinen vahvike olisi suotavaa. Vahvike voi kaventua päistään, joten vahvistetun ja vahvistamattoman alueen rajalla jäykkyys muuttuisi tasaisesti, ei pistemäisesti (siis rajalinjan eripuolin huomattavasti erilaiset ominaisuudet). Siis vahvikkeita hitsattaessa tehdään myös lämpökäsittelyllä heikennyksiä.

...ja ottaen huomioon sen tosiasian että ristikkorakenne (=MP-runko) vetelee hitsatessa jokaiseen mahdolliseen/mahdottomaan suuntaan. Sen näkisin suurimmaksi syyksi hitsata MP:n runkoa noilla pistemäisillä hitseillä.

Riku

Jaket ja Iivari taitaa olla semmoisia vesseleitä, että kaikki mitä tekee pitäis pystyä paperilla todistamaan. Minusta näyttää siltä, että jos käyttää vain järkeä niin tuo sinun ratkaisu rungon vahvistamiseen on ihan hyvä. Eikä muutes ole mikään aprillia pila.

laarssån kirjoitti:...tig muten ei liene pahimpia lämpövaikutukseltaan .....vaikka näkyy kuvassa melko isolla virralla lasketun!

Ei ole hitsattu liian suurella virralla täytyyhän saada molemmat palaset sulamaan että se myös pysyy kiinni.
Tuossa on vain sen takia paksumpaa saumaa koska siinä oli sillaiset raot jotta jos meinaa hitsata kiinni ne niin täytyy tehdä sen mukaista saumaa.

Tiggihän on selkeästi paras tälläiseen hommaan koska lämpo tulee tasaisimmin.

Tuossa oma versio. ST:n ongelmahan on juuri tuo ylin takakiinnike, jossa kiinnikeholkki on puoliksi tyhjän päällä / alla ja kuormittaa pistemäisesti runkoa (näin opistoinssifysiikalla arveltuna, joten ei saa ottaa liian kirjaimellisesti...). Jos ei muuta hyötyä, niin ainakin tekemisen ja tuumailun iloa!

Miksi korjata jos se ei ole rikki?

siogo kirjoitti:Miksi korjata jos se ei ole rikki?

TsootsDabljuumainen "ennaltaehkäisevä isku"!

Eikös tig hitsaus ole mig/mag hitsaukseen verrattuna jonkin verran perusainetta kuumentavampi vaihtoehto

JAMPPERI kirjoitti:Eikös tig hitsaus ole mig/mag hitsaukseen verrattuna jonkin verran perusainetta kuumentavampi vaihtoehto

Kylläkai, kun tig-hitsauksessa ei välttämättä ole muuta kuin perusaine, jos liitettävät kappaleet on oikein suunniteltu ja valmisteltu niin ne ei tarvitse kuin tig:llä polttaa yhteen.

Ei ollut tarkoitus teoretisoida liikaa. Asiat vaan ovat tulleet käytännön tasolla vastaan. Mig on sikäli näppärä, että lisäaine tulee samalla, ja se on helppo pistehitsausta tehdessä. Pistehitsauksellakin voi tehdä täyteläisen sauman, tällöin veteleminen jää vähemmälle ja kuumeneva alue jää pienemmäksi, edellyttäen että hitsattava alue saa jäähtyä välillä. En saivartele ilkeyttäni, ihan vaan siksi, että tuollaisen projektin tekijä voisi välttää joitakin mahdollisia ongelmia. Vaikka vältetään liikaa kuumentamista, hitsin pitää palaa kunnolla kiinni.

Paria seikkaa harvoi huolehditaan riittävästi: Maadoitus laitetaan helposti jotenkuten, ja hitsattavassa kohdassa annetaan olla epäpuhtauksia ja ruostetta. Kun maadoitus laitetaan puhtaseen rautaan ja hitsattava alue viitsitään hioa puhtaaksi, homma sujuu monta kertaa mukavammin. Räkii ja roiskii vähemmän, saumasta tulee parempi, sekä pääsee vähemmällä hitsaamisella ja korventamisella.

Mahdollista kastastelua ajatellen sauman on hyvä olla niin siisti, ettei tarvitse hioa. Herättää viranomaisessa vähemmän kiinnostusta. Rungon hitsaukset kun ovat muistini mukaan vähemmän suotavia katsastajan silmissä.

Esimerkkimme on sellainen, ettei luulisi tulevan sanomista. Siistiä työtä ja perusteltu syy.

Iivari kirjoitti: Kun maadoitus laitetaan puhtaseen rautaan ja hitsattava alue viitsitään hioa puhtaaksi, homma sujuu monta kertaa mukavammin. Räkii ja roiskii vähemmän, saumasta tulee parempi, sekä pääsee vähemmällä hitsaamisella ja korventamisella.

Puikolla hitsattaessa joissakin tilanteissa on selkeä merkitys, kummalla puolella maakaapeli sijaitsee: siellä missä saumaa ei vielä ole vai siellä minne sitä syntyy. Ts. hitsataanko kohti maakaapelia vai siitä poispäin. Roiskiminen on toisessa tapauksessa ihan erilaista. Migistä tai tigistä en tiedä, onko maadoituksen paikalla merkitystä?