Pohjolan Kurapyöräilijät

Huolto-ohjeessa kehoitetaan rasvaamaan vaijerit, mutta miten se tehdään vai tarvitseeko tehdä ollenkaan? Minkälaista öljyä pitäisi käyttää?

Injektioruisku apteekista on kätevä. Maksaa kai euron.
Neulakoko esim. 1 mm. Hio kärki tylpäksi niin ei satu vahinkoja.

Sillä vaan ohutta öljyä kuoren ja vaijerin väliin. Siihen neulan ja kuoren päälle voi vielä kiertää vaikka muovipussia tai eristysnauhaa, niin saa paineella menemään öljyä kuoren sisään, muuten se pursuaa helposti yläpäästä ulos.

Pekka

Tai sitten vaijerit yläpäästä irti ja tekee "tötterön" vaijerin kuoren ympärille ja kiinnittää sen ilmastointiteipillä kuoreen. Tötterö täytetään sitten vaihteistoöljyllä (on pakkasella hieman jäykähköä). Odotellaan yön yli niin homma on hoidettu.

Jarkon sivuilta hyvä esimerkki:
http://koti.mbnet.fi/jarla/ta/foto/voitelu.jpg

Riku

RTJ kirjoitti:Tai sitten vaijerit yläpäästä irti ja tekee "tötterön" vaijerin kuoren ympärille ja kiinnittää sen ilmastointiteipillä kuoreen. Tötterö täytetään sitten vaihteistoöljyllä (on pakkasella hieman jäykähköä). Odotellaan yön yli niin homma on hoidettu.
Riku

Olen käyttänyt menestyksekkäästi samantyylistä systeemiä. Itse teen pienen muovipussin kulmaan reijän josta pujotan vaijerin läpi. Siihen nippuside ympäri niin tulee tiivis. pussin olen vetänyt teipillä kiinni vaikkapa peiliin ja öljyä loraus. Sitten tosiaan annoin olla yön yli niin toisesta päästä oli jo muutama tippa tullut läpi. Eli voiteluaine menee todellakin perille tällä systeemillä.

Jep, muovipussitemppu on paras. Kun teippaa kunnolla juurestaa kiinni niin voi puristaa öljyt sisään.

Monitoimiöljyt tyyliin WD-40 toimi erittäin hyvin ja vaijerit liikkuu herkästi. Öljy menee millä tahansa em. menetelmillä helposti vaijeriin eikä tarvitse odotella pitkään. *askakin tulee hyvin pois. Muistaakseni olen joskus kokeillut paksumpia öljyjä ja vaijerit toimivat tahmeammin.

Mm. Oolraitin luettelossa olevalla vaijerirasvaimellakin onnistuu kätevästi. Olen käyttänyt crc:tä, WD40:stä tai vastaavaa notkeaa sprayöljyä sekä pyörän että fillarien vaijereiden rasvaamiseen.

Oma vaijereiden ravauskalu on pätkä kumiletkua, toiseen päähän on laitettu klemmarilla tiukasti renkaan venttiilijalka, ja toisen pään saa klemmarilla kiristettyä vaijerin kuoren päälle kiinni. Sitten vaan öljyä letkun sisään ja kompuralla ilmaa perään, yleensä öljy on mennyt aika vauhdilla varpista läpi. On toiminut jopa auton käsijarruvaijereille. Tosin vaatii sen että vaijerin nippa on ainakin toisessa päässä ulkokuorta pienempi.

Kiitoksia Antti loistavasta ideasta, täytyypäs Kantturan vaijeritkin rasvata noin. Wanhoissa bemuissa vaijereiden nipat on pienempiä, kuin ulkokuori (toim.huom.)

Itse olen rasvaillut tähän asti juuri tuolla "suppilo vaijerissa yö yli" -tavalla.

Onko kenelläkään kokemuksia siitä, että vaijerin sisällä (mahdollisesti) kulkeva muovi turpoaisi rasvauksen johdosta? Joskus on joku pelotellut sellaisella.

Raimo kirjoitti:
Onko kenelläkään kokemuksia siitä, että vaijerin sisällä (mahdollisesti) kulkeva muovi turpoaisi rasvauksen johdosta? Joskus on joku pelotellut sellaisella.

Muovit saattavat jonkin verran imeä rasvaa, elikkä turvota. (Työn puolesta tuttua) PVC on huokoisempaa ja imee enemmän. PE on tiiviimpää, joten ei niin altis turpoamiselle. Tietysti eri rasvoissakin voi olla eroja, mutta tuohon en osaa tarkemmin ottaa kantaa.

Jos tuo turpoaminen huolettaa, niin ei varmaankaan olisi huono homma antaa ylimääräisen rasvan valua pois.

Moro,

Laiskuuttani olen rasvaillut vaijerit yleensä niin, että laitan mopon kallelleen ja kahvasta nitkuttaen pruuttaan samalla WD:t tai vastaavaa kuoren suulle. Aika äkkiä se menee läpi, ja vaikkei läpiasti menisikään heti, niin ajan kanssa kyllä. Lopuksi olen laittanut jotain sakiampaa, esim. moottoriöljyä.

Afrikkalaisen kaasuvaijerin johteessa (??) siellä kaffan juuressa on alapuolella pieni vesireikä, josta saa painettua koko keksinnön WD:tä täyteen. Menee varmasti vaijeriin sieltä.

Tuosta turpoamisesta. Ostin joskus GSX:ään kytkinvaijerin, ja siinä oli varpin päällä semmoinen nylonpinnoite. Fiksuuttani rasvasin vaijerin moottoriöljyllä ennen paikalleenlaittoa mutta vaikutus ei ollut toivotunlainen: Vaijeri hirtti kiinni ja liikkui vain nykäyksittäin. Varppi irti ja sisälmysten huuhtominen bensalla, minkä jälkeen se toimi moitteetta vuosikaudet.

Eli nuo pinnoitetut vaijerit eivät ehkä välttämättä tarvitse voitelua. Jos niitä haluaa voidella, niin arvelisin jonkin teflonpohjaisen voiteluaineen sopivan parhaiten.

Make & Laku

antti kirjoitti:Oma vaijereiden ravauskalu on pätkä kumiletkua, toiseen päähän on laitettu klemmarilla tiukasti renkaan venttiilijalka, ja toisen pään saa klemmarilla kiristettyä vaijerin kuoren päälle kiinni. Sitten vaan öljyä letkun sisään ja kompuralla ilmaa perään, yleensä öljy on mennyt aika vauhdilla varpista läpi. On toiminut jopa auton käsijarruvaijereille. Tosin vaatii sen että vaijerin nippa on ainakin toisessa päässä ulkokuorta pienempi.

Cool, toihan olis jo patentin paikka. Oletko hakenut?

Pitää rakentaa tommonen itsellekin.

Pekka

Pekkavee kirjoitti: Cool, toihan olis jo patentin paikka. Oletko hakenut?

No nyt se on myöhästä =) Idea on kyllä helkkarin hyvä.

antti kirjoitti:Oma vaijereiden ravauskalu on pätkä kumiletkua, toiseen päähän on laitettu klemmarilla tiukasti renkaan venttiilijalka, ja toisen pään saa klemmarilla kiristettyä vaijerin kuoren päälle kiinni. Sitten vaan öljyä letkun sisään ja kompuralla ilmaa perään, yleensä öljy on mennyt aika vauhdilla varpista läpi. On toiminut jopa auton käsijarruvaijereille. Tosin vaatii sen että vaijerin nippa on ainakin toisessa päässä ulkokuorta pienempi.

Tein keväällä kokeeksi lähes samanlaisen ratkaisun, joka toimii (FSVO "toimii") kun nippa on ulkokuorta suurempi. Letkuksi otin pätkän kasteluletkua (koska sitä oli käsillä), jonka halkaisija on melko suuri ja seinämävahvuus suhteessa varsin pieni. Isokin nippa siis mahtuu tuon sisään ihan kevyesti. Seuraava ongelma oli tietty se, että noin isoa letkua ei saa mitenkään kiristettyä halkaisijaltaan puolet pienemmän vaijerin kuoren pään eikä tippakannun nokan ympärille. Kuinka ollakaan, tallin seinällä roikkui jotain tuntemattomaan tarkoitukseen tehtyä letkua, joka oli a) ulkohalkaisijaltaan juuri jämpti sen kasteluletkun sisään, b) sisähalkaisijaltaan juuri jämpti vaijerin ulkokuoren päälle (eli siis varsin paksuseinäistä) ja c) melko jäykkää tavaraa. Katkaisin siitä kaksi n. 1.5cm mittaista palaa ja halkaisin toisesta palasta seinämän pituussuunnassa. Tuota rakoa voi hieman levittää ja painaa vaijerin siitä palan sisälle. Pala on siis nipan takana vaijerin ympärillä, josta sen voi liikuttaa kuoren päälle. Tämän jälkeen laitetaan letku niin että sen pää on palan päällä. Kiristys klemmarilla. Toinen pala (jota ei tarvitse halkaista) toiseen päähän, tippakannun nokka sisään ja kiristys klemmarilla.

Jos öljyä yrittää pumpata nopeasti niin vastapaine on kyllä aika kova ja systeemi ainakin minun testeissäni tahtoi falskata ellei kiristänyt klemmareita tosissaan, mutta sain kyllä melko lyhyessä ajassa toiseen päähän asti öljyä läpi. Ja tulipahan lattia öljyttyä samalla

Vapaasti saa hyödyntää, ei ole patenttia tahi hyödyllisyyssuojaakaan

Noista muovikuorista... itsellä ei ole ilmennyt turpoamisen kanssa ongelmia, mutta toisaalta pyörässä nykyisin olevat Teflonia sisältävät sellaiset eivät ole kyllä rasvaa tarvinneetkaan.