takapyörän holkki

[tpak]

tyhmä kysymys : mikä virka on holkilla takavanteen sisässä , laakereiden välissä ? voiko sen jättää pois ?
akseli menee siitä läpi

[Turska]

ei kannata jättää pois,silloin kiristys kohdistuu laakerinkuuliin. laakerit ei sit enää pääse pyöriin vapaasti.

[saku57]

ei kannata jättää pois,silloin kiristys kohdistuu laakerinkuuliin. laakerit ei sit enää pääse pyöriin vapaasti.

Just. En sanoisi asiaa ihan noin pehmeästi.

Ilman holkkia taka-akselin kiristys poistaa laakerissa tarvittavan vierintävälyksen ja siirtää kuulien kosketuskohdan kuulaurassa sivulle eli ihan vika paikkaan. Laakerit tulevat hajoamaan alta aikayksikön. Tässä tapauksessa yksikkö on melkoisen pieni

Holkin pituus on mitoitettu tarkasti siten, että ulkokehien ja sisäkehien etäisyys on laakerien välillä sama. Näin molemmissa laakereissa kuulien kosketuskohdat osuvat kuulaurien keskelle.

[TR8]

Suurinpiirtein noin...

Euköhän toinen takapyörän laakereista ole ns uiva aksiaalisuunnassa ( ainakin KTM 400 EXC ) joilloin holkit + väliholkki puristaa laakeroinnin sisäkehältään tiukaan ja silloin se uivan laakerin ulkokehä pääsee liikkumaan akselin suunnassa pesässään hieman ( = sitä ei liimata kiinni eikä sieltä puutu lukitusrengasta, niinkuin olen joskun kyläsepän jäljiltä purkanut takapyörän )
- tämä systeemin vaikkapa lämpötilaeroista johtuvan pitenemisen tasaamiseksi
- ja kun se toinen laakeri on uiva, niin sitä eikä kuratiivisteitä ei saa päästää huonoon kuntoon: laakerin leikatessa kiinni pyörähtää liukusovitteella oleva ulkokehä helposti pesässä ja sitten napa on väljä.

[timpuktu]

Ja eittei tuo uivuus sekoittaisi niin sanotaan vielä, että sisäkehät kiristetään kaikki nippuun ja kiinteä ulkokehä on mm Brembon navassa se jarrunpuoleinen, keskimmäinen laakeri pääsee liukumaan ulkokehältään ja se vetokytkimenpuoleinen vaikka sisäkehältään onkin kiinteässä pötkössä sen ulkokehä on kiinteästi vetomutikassa ja elää omaa elämäänsä.

Myös etulaakereissa sisäkehät laitetaan holkein nippuun/pötköön. Mutta just nyt en muista että ruukaako niissä olla lukittu toinen ulkokehä. Luultavasti ehkä, kuiteskin ajamaan varmaan pystyy vaikkei olisikaan kunhan sisäkehät ovat paketissa oikein.

T

[t24]

[tpak]

jees, kiitokset tiedosta , ihan loogistahan tuo nyt on mitenkä muuten vaikka olis se holkki välissä niin voiko akselin kiristää niin tiukkaan että olis hallaa laakerille ? vai estääkö holkki sen ?

[Marko Hemmilä]

Ei kai sitä kiristetä kuin suunnilleen oikeaan momenttiin ?
Tietenkin jos vääntää niin tiukkaan että hammaskaluston viimeisimmätkin edustajat näkyy, niin hallaa voi tulla muillekkin osille kuin laakereille.

Jos metsässä joudut paikkaaman renkaan ja laittamaan sen takaisin niin maalaisjärkeä käyttäen sitä akselia ei niin tiukkaan tule kiristettyä että siitä mitään haittaa laakereille olisi

[Peltsi]

Höpsistä momenttiin. Se on jo kovin insinööristä jos tuoki pitää momenttiavaimella kiristää.

Mun vanhasa Nekrusa tuo holkki oli kadonnu joskus. En muista sitä koskaan nähneeni. Kerran vaihdoin ne laakerit ja sillonki vaan varalta. Kyllä se ainaki yli 30tkm rullas niillä uusilla laakereilla ilman sitä holkkia. Jostain räjäytyskuvasta vasta huomasin että semmonen ois oltava siinä.

[timpuktu]

Jos jossain toimii pitkänkin ajan ilman holkkia niin ei pidä tehdä johtopäätöstä että toimisi aina ja joka paikassa samalla tavalla.

Jos kiristetään liikaa tapahtuu todennäköisesti myötäminen ensimmäisenä holkissa, koska todennäköisimmin ne ovat poikkipinnaltaan pienempiä ja puristuslujuudeltaan heikompia. Jos holkki myötää muuttuu holkin pituus ja holkin päissä olevat laakerit liikkuvat akselilla lähemmäksi toisiaan. Kun muistetaan että toisen laakerin ulkokehä on asennettu kiristämällä kierreholkilla tms, kuitenkin ilman aksiaalivälystä seuraa, että sen toisen laakerin joka pääsee liikkumaan liikkuu lähemmäksi ns 'kiinteää laakeria'. Kun kaikki liikkuvan laakerin liikkumavara kohti kiinteää laakeria on käytetty kiristämisien ja myötämisien seurauksena (tai sen seurauksena, että holkki puuttuu kokonaan ja laakerien sisäkehiä pakotetaan toisiaan kohti isohkolla voimalla) on laakerin ulkokehä lopulta vasten napaan muotoiltua olkaa. Jos kuormitus on niin iso, että laakeri alkaa lämmetä seuraa että ennemmin tai myöhemmin lämpenee myös alumiininen napa joka laajenee enemmän kuin navan teräsosat ja aiheuttaa enemmän puristusta laakereille jotka lämpenevät taas enemmän. Tuossa tilanteessa ei enää olla kovin kaukana kuumenemisen aiheuttamasta muovautumisesta laakerissa tai pittingistä jne jotka taas kiihdyttävät kuumenemista kiinnileikkautumiseen tai muuhun rikkoontumiseen asti. Jos kiinnileikkautumistilanteessa on mukana hiukan onnea, napa on oikein kasattu jne laakerin leikkautuminen ei välttämättä aiheuta pyörän jumiutumista, vaan kuumennut napa sallii laakerin ulkokehän liukumisen ja ''pelkän'' renkaaan pyörimisen hidastumisen. Jos onnea ei niin paljoa ole menee pyörä jumiin juuri silloin kun sitä vähiten odottaa ja sillon kun siitä seuraa mahdollisimman suuri vahinko kaikille osapuolille.

Insinööri on tämäntyyppistä laakerointia suunnitellessaan siinä mielessä v****maisessa välikädessä että joutuu määrittelemään paitsi kestoiän kuormien funktiona ja monen muun asian lisäksi myös kokoonpanolle kiristysmomentinkin. Sitten pitää vielä huomioida sekin, että joku jossain ei kuitenkaan käytä vähimmäiskiristysmomenttia ja sen, että joku jossain vetää kaikki kierteet kiinni jatkovarren kanssa. Luultavasti osien poisjättämistä ei näissä tarvi huomioida joten varmaan kannattaa harkita alkaako keventämisen juuri holkeista vai muualta.

T

[Peltsi]

No eipä varmaan. Kyllä se varmasti aiheesta sielä on. Sanoimpa vaan että on pitäny kutinsa. Ja sanon siksi kun vasta tuosa viime talvena hoksasin tuommosta kaivata. Ei ole mitään havaintoa onko sitä siinä mun omistuksen aikana ollutkaan. En ainakaan muista eikä moista ole näkyny tallisa ajelemasa.

Ei tosiaa oo tuota momenttiavainta mulla ollu ikinä, nyt on ollu noin vuoden tosi kunnianhimonen suunnitelma hankkia se. Näppituntumalla on laitettu nuo, ois oikeastaa mukava testata joskus että kun mehtäsä ne mahtaa kireydet olla laitettuna näppituntumalla. Jatkovartta ei oo tarvittu.