BMW 1150 GS perästä kuuluu kummia

[Patukka]

Ei tarvitse olla perfektionisti, pelkästään mekaniikan tietämys riittää ristinivelen oikeaan asennukseen. Ristinivelen linjaukseen ei ole tullut muutoksia sen keksimisen jälkeen ja kyseinen niveltyyppi on ehkä yksi käytetyimpiä erilaisissa mekaanisissa laitteissa.

No voi hitsi. Voi hitsin hitsi.
Nythän mä vasta hokasin!
Pitääkö mun nyt sitten purkaa koko kardaanihomma ja viedä koko kardaani nivelristien kanssa tasapainotusfirmaan?
Merkitä sitten ne nivelristien asennussuunnat tasapainotushomman jälkeen niihin nivelristeihin ja asentaa se kardaani sitten siinä asennossa sinne pyörään.
Ei oikein viitsisi tuota hommaa tehdä, kun se kardaani on nyt pyörinyt siellä kuitenkin jo 243.000 km.

Pekka

Ei tarvitse, jos kardaani on tasapainoitettu niin tasapainoituspalat tai poraukset ovat kardaaniputkessa. Niveristin ja haarukan massalla, niiden joka ovat kiinni liukuputken sisään tulevassa booriakselissa, ei ole juurikaan merkitystä tasapainoituksen kannalta. Tosin en tähän mennessä ole löytänyt ainoastakaan BMW-moottoripyörän kardaaniakselista tasapainoituspainoja sen enenpää kuin porauksiakaan, tarkoittaa että valmistaja on päättänyt että ristinivelien tarkka keskitys riittää tasapainoitukseksi. Autojen, etenkin kuorma-autojen kardaaneissa tasapainot ovat yleisiä.

Haarukoiden asemoinilla pyritään poistamaan murtokulmien eroista johtuvaa värinää...

[Kooma]

Minulle on ihan sama kuinka kukin kardaaninsa kasaa mutta jos kysyy asiasta kuinka sen pitäisi olla niin on aika turhaa alkaa väitellä sen jälkeen niiden neuvojien kanssa jotka kertovat miten se kasataan oikein. Ei venyvien pulttienkaan kyljessä lue että ne pitää vaihtaa uuteen joka kerta, (mm. ne GS:n paineasetelman pultit) vaan joitakin asioita pitää vaan tietää tai hankkia tietoa eikä alkaa inttää selvästä asiasta jossa yritetään auttaa. Voihan toki se kardaani kestää kolme miljoonaa kilometriä mutta saattaa myös olla että ei kestä ja ihan muista syistä, silti kannattaa tehdä asiat kunnolla kun kerran tekee.

[Pekkavee]

Voihan toki se kardaani kestää kolme miljoonaa kilometriä mutta saattaa myös olla että ei kestä ja ihan muista syistä, silti kannattaa tehdä asiat kunnolla kun kerran tekee.

Sinäkin olet näköjään perfektionisti. Varmaan insinööri kuten minäkin.
No minä olen diplomi-insinööri, joka ehkä näkee asiat hieman laajemmin tai sitten ei.

Sorry. tää oli taas ihan asiatonta juttua multa.
Anteeksi!

Pekka

[Ossi Viita-aho]

Tässä nyt kiinnitetään huomio ihan väärään asiaan, kun puhutaan kardaanin kestävyydestä. Ei se kardaanin värinä kardaania hajoita, vaan vaihdelaatikon tai perän.

[Pekkavee]

Tässä nyt kiinnitetään huomio ihan väärään asiaan, kun puhutaan kardaanin kestävyydestä. Ei se kardaanin värinä kardaania hajoita, vaan vaihdelaatikon tai perän.

Onko sinulle käynyt näin?

Pekka

[Koheltaja]

Tätä keskustelua on turha jatkaa koska BMW korjauskirja ja uskomukset menee kaiken muun teknisen tietämyksen edelle, lisäksi aletaan nimittelemään heitä jotka ovat ristinivelakselin tietämystään tuonut esille ja aletaan nokittelemaan omilla titteleillä.

[Ossi Viita-aho]

Tässä nyt kiinnitetään huomio ihan väärään asiaan, kun puhutaan kardaanin kestävyydestä. Ei se kardaanin värinä kardaania hajoita, vaan vaihdelaatikon tai perän.

Onko sinulle käynyt näin?

Pekka

Tuossa illalla kerkesitkin jo kommentoimaan asiaa, että et ole kuullutkan tuollaisesta ja voisinko kertoa lisää asiasta, mutta sitten kuitenkin poistit viestisi.

Muistat varmaan sieltä diplomi-insinörttikoulun statiikan ja dynamiikan luennoilta, että epäkeskeisesti pyörivä kappale aiheuttaa voiman. No mihinkäs tuo voima sitten vaikuttaa? Sillähän on kaksi paikkaa johon se voi vaikuttaa suoraan, eli vaihteiston ulostuloakseli ja perän sisäänmenoakseli. Niistä se sitten välittyy laakerointeihin ja hammasvälityksiin.

Ja kyllähän se samalla rasittaa vaihteiston ja perän akseleiden boorejakin, mutta nehän nyt taitaa kestää pyörän iän.

[skuikka]

Vaikka keskustelu onkin saanut kiusaannuttavia sävyjä, kysyn silti.
Onkos Gessun voimalinjassa mimmoisia momenttivärähtelyjä vaimentavia rakenteita? Tyyliin värinäkumit ketjuvetoisen vetopakassa.
Kuvia katsomalla näyttävät kulmat niin pieniltä että vaikka kuinka hyvän tavan vastaisesti ristikot asentaisi, hävinnee momenttitutinat joustoihin jos niitä yhtään on.

[Patukka]

Vaikka keskustelu onkin saanut kiusaannuttavia sävyjä, kysyn silti.
Onkos Gessun voimalinjassa mimmoisia momenttivärähtelyjä vaimentavia rakenteita? Tyyliin värinäkumit ketjuvetoisen vetopakassa.
Kuvia katsomalla näyttävät kulmat niin pieniltä että vaikka kuinka hyvän tavan vastaisesti ristikot asentaisi, hävinnee momenttitutinat joustoihin jos niitä yhtään on.

Sen paksumman kardaaniputken ja liukuputken yhdistäminen on toteutettu vulkanoimalla kumia kappaleiden väliin. Se on ainoa värinänvaimennus voimalinjassa, ei kovin kummoinen mutta tyhjää parempi.

[jlohikoski]

Onneksi 1150adv on kardaania ei väärään asentoon saakkaan. Yksi boori on tehty leveämmäksi. Tämä onkin ilmeisesti ainoa ero 1150 ja 1150adv kardaanissa. Pituuseroa ei ole. Mitä joskus luin adv sivustolta.

[Patukka]

Tätä on yritetty selittää useamman voimin mutta ei haluta uskoa kun Bemarin manuaalissa ei tästä mitään kerrota.

Bemarin valmistaja on saksalainen, ehkä he olettavat - toisin kuin amerikkalaiset - että mekaanikolla on kone-elementtien rakenneperusteet ja asennustekniikka hallussa. Saksalainen tapa on, ainakin aiemmin, ollut että korjaamokirjoista ei tehdä koti-asentajille asennustekniikan oppikirjoja.

[WEST]

Minulla on uusi kardaani kokonaisena.
300 euroa ja se on sinun.
050 361 9765