Maalaisjärjellä pääteltynä, mikäli sitä enää 20-vuoden kaupungissa asumisen jäljiltä enää on, vika on luistin jousen, bensaqpinnan ja neulaputken sovituksessa. Kalvokaasarissahan juuri luistia alaspäin painava jousi pitää yllä "vakio" alipainetta, joka aiheuttaa imun, joka imee ja kaasuuntaa bensan neulapurkesta. Sama alipaine pienentää myös moottorin vääntöä, koska imuilma menee sylinteriin alipaineisena, siis maksimi seosmäärä eli täytös on pienempi.
Virityssarjoissa on löysempi jousi juuri tämän alipaineen pienentämiseksi. Imu on myös pienempi ja kaasuuntuminen huonompaa ja sitä myöten palaminen epätäydellisempää. Suurempi suutin ja väljempi neulaputki tarvitaan kompensoimaan suurempaa ilmamäärää, heikompaa imua ja heikompaa kaasuuntumista.
Jos ongelma ilmenee vain tyhjäkäynniltä kierroksia nostettaessa, saattaa vika korjaantua bensapintaa nostamalla, sillä alipaine on pienin juuri pienillä kierroksilla jousen ollessa vain kevyesti puristettu. Jos bensapinta on alhaalla, alipaine ei välttämättä riitä nostamaan bensaa neulaputkesta vaikka neula olisi kuinka ylhäällä ja pääsuutin rotanmentävä. En tunne DR:n kaasaria, mutta yleensä pääsuutin vaikuttaa vain tuppi nurin ajettaessa, siis sillä ei pitäisi olla vaikutusta kuvailemaasi ongelmaan.
Jos vielä jaksat värkätä niin nosta kokeeksi bensapinta aivan ylärajalle ja nosta neulaa. Bensapinnan tason näet kätevästi kun laitat kirkkaan letkun kohokammion tyhjennyspropusta. Mikäli sama ongelma vaivaa vielä kun bensapinta on ylärajalla ja neula ylimmässä asennossa, ei ko. virityssarja ole sopiva kaasariisi. Tasapainoa ei tule löytymään.
Ongelmia tuli suzuki dr:rän virityksessä =((
Valvoja: Moderaattorit
Käsitykseni DRssä olevan CV-kaasarin toiminnasta on toisenlainen kuin rytilalla:
Bensaa imee suuttimien läpi männän aiheuttama alipaine. Kaasarissa oleva alipaineluisti vain tasaa äkillisiä kurkun auki olevan pinta-alan muutoksia ja siten paineen vaihteluita. Löysempi jousi on siksi, että kaasuunvastaaminen nopeutuisi, ts että alipaineen olisi helpompi nostaa luistia. Virityssarjoissa ei yleensä ole neulaputkea, vain suuttimia joita vaihdetaan ohuempaan =rikkaampaan neulaan sovittamista varten.
Bensaa imee suuttimien läpi männän aiheuttama alipaine. Kaasarissa oleva alipaineluisti vain tasaa äkillisiä kurkun auki olevan pinta-alan muutoksia ja siten paineen vaihteluita. Löysempi jousi on siksi, että kaasuunvastaaminen nopeutuisi, ts että alipaineen olisi helpompi nostaa luistia. Virityssarjoissa ei yleensä ole neulaputkea, vain suuttimia joita vaihdetaan ohuempaan =rikkaampaan neulaan sovittamista varten.
-
Pecca
- Viestit: 108
- Liittynyt: Ma Tammi 03, 2005 11:47 pm
- Pyörä: Suzuki dr 650 rs
- Paikkakunta: Nivala
do diin
Vein suutinsarjan takas liikkeeseen ja aikovat selvittää mitä eroa on tuossa 96- eteenpäin olevassa sarjassa tuohon vanhempaan ja saako pelaan millä säädöillä, tai sitte saavat hommata mulle tohon 93vm sopivan sarjan. Koska virhe oli myyjän ei minun.
Pasi: Mäntähän sen alipaineen saa aikaan kaikissa moottoreissa, mutta kaasuun vastaaminen (mikäli tarkoitat sillä luistin nousunopeutta) ei sinänsä riipu jousen jäykkyydestä vaan luistn virtausreiän (=kalvon yläpuolelle johtava reikä) koosta. Sitä avartamalla voidaan nopeuttaa kalvokaasarin luisitn nousunopeutta nopeassa kaasun avauksessa. Näissä avartamisissa kannattaa kuitenkin olla varovainen, sillä luisti saattaa alkaa pumppaamaan tai jopa värähtelemään, mikä kuluttaa luistia ja neulaa.
Jousi siis vaikuttaa vain kaasuläpän ja luistin välisessä tilassa vallitsevaan keskimääräiseen alipaineeseen. Jos jousi on löysempi pääsee luisti liikkumaan samalla alipaneelle ylemmäksi, mikä aiheuttaa suuremman virtauksen ja johtaa alipaineen täyttymiseen.
Jos saivarrella halutaan niin löysemmällä jousella luisti liikkuu pidemmän matkan samassa ajassa erimerkiksi tyhkäjöynniltä puolelle kaasulle, joten nousunopeus on hitusen suurempi.
Tämä on nyt tietysti äärimmilleen yksinkertaistettua kaasariteoriaa. Kaasarin toimintaan vaikuttaa myös imuilman sykähteyly imutahtien tahdissa. Kaasarit suunnitellan toimimaa tietyillä sykäystaajuuksilla. Esim. kuusisylinterinen kone yhdellä kaasarilla vaatii aivan erilaisen kaasarin kuin yksipyttyinen. Tämä ei tietenkään kosketa enskoja, kun ei sitä kuusipyttyistä vieläkään ole, vaikka sitä viime kesän KKKK:ssa kovasti suunniteltiin
Jousi siis vaikuttaa vain kaasuläpän ja luistin välisessä tilassa vallitsevaan keskimääräiseen alipaineeseen. Jos jousi on löysempi pääsee luisti liikkumaan samalla alipaneelle ylemmäksi, mikä aiheuttaa suuremman virtauksen ja johtaa alipaineen täyttymiseen.
Jos saivarrella halutaan niin löysemmällä jousella luisti liikkuu pidemmän matkan samassa ajassa erimerkiksi tyhkäjöynniltä puolelle kaasulle, joten nousunopeus on hitusen suurempi.
Tämä on nyt tietysti äärimmilleen yksinkertaistettua kaasariteoriaa. Kaasarin toimintaan vaikuttaa myös imuilman sykähteyly imutahtien tahdissa. Kaasarit suunnitellan toimimaa tietyillä sykäystaajuuksilla. Esim. kuusisylinterinen kone yhdellä kaasarilla vaatii aivan erilaisen kaasarin kuin yksipyttyinen. Tämä ei tietenkään kosketa enskoja, kun ei sitä kuusipyttyistä vieläkään ole, vaikka sitä viime kesän KKKK:ssa kovasti suunniteltiin
Hanski ja enska
Lienet rytila oikeassa jousen ja luistin ilmareikien välisestä työnjaosta. Eli dj-sarjassa oleva löysempi jousi sallii luisti+neula paketin nousta korkeammalle tasapainotilassa.
Jos virityshommissa tulee avartaneeksi noita reikiä niin paljon, että luisti alkaa värähtelemään, taitaa se jo vähän tuntua ajossakin

Jos virityshommissa tulee avartaneeksi noita reikiä niin paljon, että luisti alkaa värähtelemään, taitaa se jo vähän tuntua ajossakin