Seosmittarit, lambda-anturit ja säätäminen

[Tase]

Perustetaan tälle ihan oma ketju, asiaa on käsitelty siellä täällä hajanaisesti eri projektien alla. Tämä on sellainen asia joka on viime aikoina tullut "muotiin".

Nyt kävi niin että vanhakin innostui ja hommasi seosmittarin ja lambda-anturin. Nyt on muutamia mieltä askarruttavia käytännön kysymyksiä.

1. Lambda-anturin sijoittaminen
Joissain on mainittu että anturi pitäisi olla 18 tuumaa pakoaukosta jotta se lämpiäisi tarvittavaan lämpötilaan. Jos anturi on itsessään lämmitettävä, se lienee voi olla kauempanakin.

2. Lambda-anturin syvyysasennus
Anturin kärki on melkoinen pötikkä. Jos sen asentaa siten että sen kärki on kokonaan pakoputkessa, se aiheuttanee melkoisen virtausvastuksen. Asennussyvyydeksi riittänee sellainen että kärki on pakoputken reunan tasalla. Pakokaasuhan pääsee kumminkin kauttaaltaan kärkeen koska kärjen halkaisija on pienempi kuin kierreosan.

[AnttiL]

Onko tietoa/kokemusta miten tuo epc vai mikä se ilmaa pakokaasujen sekaan syöttävä järjestelmä nuissa LC4 värkeissä olikaan vaikuttaa lamdan näyttämään ja mikä muuten on ko. järjestelmän järki.

[Pasi]

EPC haittaa luistin ylösnousemista pikkuvaihteilla. Ei vaikuta lampada-anturin näyttämään. SLS-systeemi taas laimentaa pakokaasuja moottorijarrutuksessa joka vie tietenkin pakokaasun laihaksi, mutta ketäpä kiinnostaisi seos moottorijarrutuksen aikana.

[Jarmo]

Mistä te noita mittareita ja lambdoja hommaatte ja onko tyyriitäkin kapistuksia?

[Pasi]

Mulla on tämmönen.

[njaa]

Mistä te noita mittareita ja lambdoja hommaatte ja onko tyyriitäkin kapistuksia?

esim http://www.vpv-motorracing.com/

Sieltä hommaat esim. innovate LC-1 laajakaistan + DB, niin näkee sopat just , eikä melkein. Näytti olevan 280e, eli ei paha.

[Tase]

Te hifistelettä.

Mittari täältä
http://osanetti.fi/product_info.php?cPa ... cts_id=935

ja lambda-anturiksi nelijohtiminen lämmitettävä täältä
www.motonet.fi osanro 28-3422.

Yhteeksi mutteri M18x1.5 ja tulpaksi öljyproppu. Vähän johdotusta väliin ja se on siinä.

Mittarissa on asteikko 10-20 vaan ei se oikeasti pysty kapeakaistalambdalla sellaista näyttämään. Sehän on vaan volttimittari välille 0 - 1 V.

Älkää sanoko että kapeakaistalambdalla ei tee mitään. Kyllä säädöt pitää sen verran olla muutenkin kohdallaan että kapeakaista riittää.

En ole vielä kokeillut joten en osaa sanoa toimivuutta. Vaan jospa sen lähiaikoina toteaisi.

[Jarmo]

Miten jos pyörässä on jo lambda paikallaan.
Voiko siitä ottaa tuolle mittarille tiedon haaroittamalla piuhat vai tarvitseeko tinata toinen muhvi ja siihen toinen lambda mittaria varten?

[Tase]

Miten jos pyörässä on jo lambda paikallaan.
Voiko siitä ottaa tuolle mittarille tiedon haaroittamalla piuhat vai tarvitseeko tinata toinen muhvi ja siihen toinen lambda mittaria varten?

Käsittääkseni voi. Nuo autotarvike mittarit on justiinsa tarkoitettu tavan kattiautoihin. Eli samaa lambdaa käytetään. Niitä mittareita saa muuten Oulun kaupoistakin, ei tarvitse netistä tilailla.

[Jarmo]

Niitä mittareita saa muuten Oulun kaupoistakin, ei tarvitse netistä tilailla.

No helepota vielä että mistä niin meitsi alkaa säätämään

[Tase]

Niitä mittareita saa muuten Oulun kaupoistakin, ei tarvitse netistä tilailla.

No helepota vielä että mistä niin meitsi alkaa säätämään

Autoasin (Rautionkatu 5) luettelossa on, samaten http://www.polarautovaruste.com/ (Kirkkokatu 63-65)

Varmaan kohta tulee Biltemaankin, vaan vielä ei ole näkynyt.

[Tase]

No niin, ensi kokemukset lambdalla leikkimisestä on saatu. Eli pakokäyrään tuli Motonetin lämmitettävä anturi ja mittariksi Swoosh. Kone käyntiin ja silmät viisariin. Lambdan lämpenemisen huomaa selvästi, aluksi mittari näyttää 10 ja muutaman sekunnin kuluttua neula nousee ja asettuu 18 tienoille eli melkoisen laihalle. No kun koneella on ajettu 6 tkm kyseisillä säädöillä niin lukemat ei pelota. Joko kone on liian rikkaalla tai laihalla eli kapeakaista-lambdan mittausalueen ulkopuolella tai sitten mittari näyttää väärin. Säätelin tyhjäkäynnillä seosruuvin karkeasti ohjearvoihin ja hienosäätö korvalla. Mittari edelleen 18-19 mutta koneessa hyvä veto tyhjäkäynniltä alkaen joten kovin pielessä säädöt eivät voi olla.

Tässä vaiheessa heräsi ajatus tarkistaa yleismittarilla minkä jännitteen anturi antaa. Kone käyntiin ja johdot kiinni, tulos 700 mV eli seossuhde 13-13.5 välillä. Eli siellä parhaalla vetoalueella. Toisin sanoen Swoosh mittari hourii ja todella pahasti. Testailin sitä vielä vanhoilla paristoilla jotka antavat jännitettä alle 1V ja mittarin kertoma seossuhde ei ole lähelläkään jännitettä vastaavaa. Nyt on tavallinen yleismittari kiinnitetty ohjaustankoon ja huomenna alkavat todelliset koeajot sekä mahdolliset säädöt.

Tässä vielä kertauksen vuoksi tämä lambda-seossuhde-jännite -taulukko.

1.02 15.0:1 250mV
0.99 14.5:1 375mV
0.95 14.0:1 500mv
0.92 13.5:1 625mV
0.88 13.0:1 750mV
0.85 12.5:1 875mV
0.82 12.0:1 1000mV

PS.
Swoosh-mittarin ongelma taitaa olla ihan sisäsyntyinen. Sen asteikko on toisinpäin kuin muilla valmistajilla. Yleensä asteikko etenee laiha - optimi - rikas, mutta tuossa on rikas -optimi -laiha.

EDIT:
Mittari vaihdetaan takuuseen, pitänee testata vielä toisella yksilöllä ennenkuin lopullisesti tuomitsee Taiwanin poikien tuotteen.

[Xtontsa]

Entäpäs ilmajäähdytteiset nelarit ja säätöjen rukkaaminen?

Esim Yamaha XT ja etenkin vanhemmat teneret joissa möhkötankki estää jäähdytysilman kiertoa. Saitilla kuin saitilla tolkutetaan että XT:n pannun pitää käydä rikkaalla koska rikas seos viilentää moottoria. Jopa tehdas taitaa olla ongelmien ilmettyä virittänyt jälkipään tenereihin suurempia suuttimia. Mihinkäs tälläisen koneen sitten säädät? Pitääkö koko kierrosalue olla rikkaalla? Voiko säätää yber rikkaalta laihemmalle ts hakea potkua/kierrosherkkyyttä jos moottorin jäähdytystä tehostetaan esim extra öljynjäähdyttimellä? Saako viileämmällä öljyllä mitään tehoa männän päällisiin/sylinterin seinämien lämpötiloihin..

tosi vivittäjät valaiskaa

Lisätään ny D.I.Y mittareitakin

http://www.siipicossu.com/seosmittari.htm
http://www.nic.fi/~puukkop/hd/vinkit/seosmittari.htm

[Tase]

Entäpäs ilmajäähdytteiset nelarit ja säätöjen rukkaaminen?

Esim Yamaha XT ja etenkin vanhemmat teneret joissa möhkötankki estää jäähdytysilman kiertoa. Saitilla kuin saitilla tolkutetaan että XT:n pannun pitää käydä rikkaalla koska rikas seos viilentää moottoria. Jopa tehdas taitaa olla ongelmien ilmettyä virittänyt jälkipään tenereihin suurempia suuttimia. Mihinkäs tälläisen koneen sitten säädät? Pitääkö koko kierrosalue olla rikkaalla? Voiko säätää yber rikkaalta laihemmalle ts hakea potkua/kierrosherkkyyttä jos moottorin jäähdytystä tehostetaan esim extra öljynjäähdyttimellä? Saako viileämmällä öljyllä mitään tehoa männän päällisiin/sylinterin seinämien lämpötiloihin..

TT600/XT600 on periaatteessa sama kone. Mielestäni koneen lämpöjen suhteen pitää edetä seuraavalla tavalla:

1. Öljynlämpömittarin asennus, tietoisuus on mukavampaa kuin arvailu
2. Jos käy kuumana (mitkä ovat rajat?) öljynjäähdyttimen asennus
3. Crossilokari saattaa huonontaa jäähdytystä, siinä suhteessa alalokari on parempi

Täytyy muistaa että XT600/TT600 -koneilla on ihan oikeasti ajettu Dakar-ralliakin, joten eiköhän ne lämmöt Suomen olosuhteissa pysy kurissa. Ja koneet ovat takuulla olleet melko viritettyä, tosin niiden ei ole tarvinnut kestää kuin kilpailun ajan.

Minä ajattelin säätää tuon oman TT-R:n siten että alakierroksilla ollaan voiman puolella eli hitusen rikkaalla. Matka-ajoon sitten optimialueelle lähemmäs laihan seoksen rajaa. Ajotuntuma myös ratkaisee, sanoisin että optimialueella jos pysyy joka tilanteessa niin se on jo enemmän kuin tarpeeksi.

Merkkasin kaasukahvaan 0, 1/4, 1/2, 3/4 ja täyskaasumerkit. Mielenkiintoinen havainto oli että normaaliajossa kaasu oli enimmäkseen 1/4 tuntumassa, kiihdytyksissä vaihdoin 1/2-kaasulla jo isommalle. Eli ajelin niinkuin dieselillä

[Xtontsa]

Entäpäs ilmajäähdytteiset nelarit ja säätöjen rukkaaminen?

2. Jos käy kuumana (mitkä ovat rajat?) öljynjäähdyttimen asennus

hmm.. nelitahtitekniikassa näyttäisi valtaosa bensakoneista liikkuvan 88..94 celsiusta? Yleisimmät moottoritermostaatit? Jollakin perusteellahan es. autovalmistajat ovat tähän päätyneet, liekö sitten veden kiuhumispiste+varamarginaali päällimmäisenä syynä. Ilmajäähdytteisen kuin ilmajäähdytteisen sylinterin kupeessa kyllä sylki kiehuu varsin railakkaasti. Mihin sitten suunniteltu? alumiini mäntä, valuterässylinteri, erilaiseet lämpölaajenemiskertoimet, mäntä/sylinterisovitteen loppuvälykset lämpötilassa x? Öljyt toki kestää lämpöä mutta mitä kuumempaa sitä nopeampaa hapettuminen ja hapettuminen lienee voimakkain öljyn ominaisuutta pilaava tekijä.

Onko väärin tähdätä ilmajäähdytteisessä moottorissa 90..110 asteeseen?

http://www.fluidfinland.net/Sisallys/Vo ... uminen.pdf