Moni tietää että rfs kotareiden kampiakselit ovat taipuvaa tavaraa ja kovemmassa rasituksessa supermotossa tai jääradalla tahtovat alapään laakerit hajoilla ja kampiakselit levitä. Itsellä tuo tuoli vastaan viimeistään silloin kun vaihtoin nelipuolikkaaseen isomman sylinterin. Ei mennyt kuin parikymmentä tuntia niin laakeri korkkasi ja kampura oli täysin kierossa. Ratkaisuksi on ehdotettu kaikenlaista, mutta tässä todennäköisesti se paras tapa.
Koskee
-EXC 450, 525 2000-2007
-SX 450, 525 2000-2006
-Vastaavat smr-mallit
Kotarissa on alunperin NJ206 rullalaakerit molemmin puolin lukuunottamatta muistaakseni smr560 mallia jossa on vetopuolella perinteinen kuulalaakeri juurikin kampiakselin leviämisen takia. Rullalaakeri sinänsä on tarpeettoman järeä, mutta tästä huolimatta niiden kesto on huono, koska kampiakseli taipuu tapin päistä jolloin laakerin sisäkehä kulkee vinossa ja rullat alkavat nopeasti leikata toisesta reunasta sisäkehän karkaisusta läpi. Perinteinen kuulalaakeri korjaa osan ongelmaa, muttei silti kestä kovin häävisti. Normaalisti kampiakseli asetetaan pienellä sivuttaisvälyksellä, luokkaa 0.3mm rullalaakereiden väliin. Laakerin sisäkehä asetetaan paikalleen lämpimänä ja on varsin tiukka. Äärimmäisissä tapauksissa kampiakseli leviää niin paljon että välys katoaa ja sisäkehän uloke ottaa kiinni rulliin jolloin tulee lämpöä ja pian tuhoa.
Itse olen amerikan foorumilta kopioinut viistokuulalaakereiden käytön (tyyppi 7206), eli kuulalaakeri jonka sisäkehä on väljä (ei kuitenkaan purkautuva) ja kykenee ottamaan voimia vain toiseen suuntaan sivulle. Laakeri muistuttaa siis hyvin paljon kartiorullalaakeria ominaisuuksiltaan. Tämä ottaa pienellä esijänniyksellä kampiakselin sivuttaisvoimia vastaan jolloin sen eläminen väännön alla vähenee ja laakeritkin kestävät "ikuisesti".
Jotta kuulalaakerin irtoamattomalla kehällä saa paikalleen (tavallisissa rullalaakereissa sisäkehä asetetaan ensin kiinni), on joko laakerin sisäkehää tai kampiakselia hiottava jotta kampiakselin saa helposti pudotettua lohkoissa olevien laakereiden väliin. Itse tein ensimmäisen version hiomalla paineilmavinkulla laakerista raakasti millin kymmenyksen pois, ei ihanteellinen tapa mutta toimii.
Laakerit asetetaan paikalleen, lohkot pultataan yhteen ja välys mitataan. Esijännitystä on käytännössä oltava n. 0.1mm, optimaalinen määrä on vaikea sanoa, mutta se lienee jossain 0.05 ja 0.15mm välissä. Käytännössä shimmit menee 0.05mm välein eli se asettaa rajansa. Kokeilin käyttää lohkoja uunissa ja sadassa asteessa laajenevat jokseenkin 0.1mm enemmän kuin kampiakseli, eli Suomen lämpötiloissa 0.05mm alkaa varmaan olla rajoilla että oikein kuumana päivänä muutama hevosvoima katoaa koneen tärinään korkeilla kierroksilla laakereiden ollessa aavistuksen väljät.
Itselle kävi ensimmäisen kanssa niin että ohuimmat shimmit eivät kestäneet kampiakselin ja laakerin sisäkoolin välissä vaan jauhautuivat rikki. Tämä menee asentajan piikkiin koska sopivia shimmejä ei ollut joten käytin useampaa ohutta päällekäin ja ne eivät ilmeisesti kestäneet. Mitään tuhoa ei kuitenkaan syntynyt ja ajoin niin kauan että shimmit olivat kokonaan tulleet pihalle, kone äänti jonkin verran koska kampiakselissa oli sekä sivuttais että pystyvälystä vähän. Käytännössä siitä ei haittaa ollut muuta kuin tärinän aiheuttama tehohukka korkeilla kierroksilla, vaikkei tärinä tankoon juuri normaalista poikennutkaan.
Sittemmin shimmitykseen on keksitty ns. idioottivarma tapa laittaa shimmit lohkon ja laakerin väliin. Tämä on luonnollisesti työläämpää koska laakerin irroitus on vaikeaa ja vaatii melkeinpä lohkon käytön uunissa jottei laakeria tarvitse liikaa hakata tai prässätä. Lisäksi noita laakerin ulkohalkaisijan kokoisia shimmejä (62mm) on saatavissa vain 0.1mm välein eli asetus on vähemmän tarkkaa, joskaan tästä ei luultavasti ole haittaa.
Jotta laakerit voi asentaa, pitää siis kampiakselista tai laakerista tehdä väljempi. Käytännössä kampiakselin hionta vaatii limppujen irrotuksen jotta ne saa mihinkään sorviin kiinni ja noiden halkaisu on vaikeaa katkaisematta tappia rälläkällä, eli uusi kiertokanki ja koneistus on töiden osalta noin parinsadan paukku. Proxin kiertokanki itsessään maksaa kaikkineen noin satasen.
Toinen vaihtoehto on hioa laakereista pois vähän. Käytännössä se onnistuu videolla näkyvällä tavalla. Tämä saattaa olla riskihommaa koska laakerin pinnasta tuskin saa täysin suoraa ja tasausta vaan se jää vähän kuperaksi joka taas vaikuttaa shimmien kestoon ja ties mihin jos eläminen on suurempaa. Toisaalta jos shimmit laittaa lohkon ja laakerin väliin ei elämistä tapahdu, joten melkein suosittelisin ahkeralle puuhamiehelle tuota tapaa, äkkiseltään n.50 tunnin aikana mitä minulla nuo oli laakerit eivät menneet miksikään vaikka shimmitkin katosivat välistä.
Eräs motivaatio koko projektiin on noiden kampuroiden hinta joka on suolainen, eikä mitään takeita kestosta silti ole. Vanha kampura uudella kiertokangellakaan ei tahdo kestää koska tapin reiät menevät soikeiksi. Siksi on taloudellisesti kannattavaa hyödyntää vanhaa jo täysin kieroksi mennytta kampuraa viistokuualaakreiden välissä, jos se edes 200h kestää on rahallinen hyöty melkoinen uusi kampura kun maksaa n. 700€. Jos kiertokangen alapään laakeri on muuten ehjä, voi kieron kampuran painaa suoraksi ja asentaa viistokuulalaakereiden väliin ja koko homman hinnaksi tulee n. 70€ laakereista ja shimmeistä ja operaatiolla todennäköisesti saa ajoaikaa pyörän "loppuiäksi".
Toiset sanovat että reilu esijännitys vaatii laakereille öljysyötön joka ei ole lainkaan mahdoton toteuttaa koska vetopuolella öljykanava kulkee aivan vierestä. Syttypuolella voitelua tarjoaa kuppimaiseksi tehty nokkaketjun ohjain joka kaappaa kannesta valuvan öljyn ja ohjaa sen laakerille. Joko pellistä tai muovista tehty. Voitelumodeja en ole itse kokeillut, mutta eräs konsti ratapyöriin olisi tehdä vetopuolen stefaan pieni reilä alareunaan jolloin se hiljalleen valuttelisi öljyä laakerin läpi. Ainoa ongelma on käynnistys jolloin esiintyy savutusta koska kampikammioon valuu liikaa öljyä kun siirtopumppu ei pyöri sammuksissa. Eräs vaihtoehto olisi siirtää huohotus venttiilinsäätöluukkuun kuten lc4 koneessa (sama kansi sopii kai?). Mutta tuosta öljymodin pakollisuudesta ei käsittääkseni ole mitään näyttöä, mutta (liian) kova esijännitys varmasti lämmittää laakereita.
Käytännössä kun rfs-koneella vain ajaa, ensimmäisenä pettää juurikin vetopuolen laakerin karkaisu ja se naarmuttaa samalla sylinterin. Kampiakselin kieroutta voi tarkkailla mittakellolla ottamalla kytkinkopan ja vetorattaan irti ja asettamalla mittakellon päähän. KTM:n omat toleranssit ovat todella laajat jottei kaikkia tarvitse takuuseen vaihtaa, mutta 0.15mm heittoa siitä mitattuna hajottaa varmasti laakerin erittäin nopeasti.
Sen verran perspektiiviä asiaan, että ensimmäinen rfs-kotarini kesti aivan vakiona nelipuolikkaana 500-600 tuntia eli noin 25-30tkm. kunnes kiertokangen alapää leikkasi kiini (jääradalla). Eli vakiolle suhteellisen matalapuristeiselle kevyessä surauttelukäytössä olevalle 450 tai 525 pyörälle ei ole mitään järkeä lähteä tekemään mitään. Sitten kun tehoa ja kierroksia käytetään sekä pitoa on jää tai motoradalla puhumattakaan että sylinteriä ja puristuksia kasvatetaan alkaa ongelmia tulla. Toki jos konetta avaa, niin kannattaa miettiä laakerointia niihinkin, mutta se on aivan varma että jos kampura pysyy suorassa, kestävät vakion nj206 rullalaakerit vaikka 100tkm. Kuulalaakerit eivät tietenkään kestossa vedä vertoja rullalaakereille normaalioloissa, mutta tässä hyötyjä haetaankin muita asioista. Sitä paljonko viistokuulalaakerit oikeasti kestävät en tiedä, mutta uhkailivat että 613cc koneen alakerta kestää satoja tunteja ratarääkkiä kun rullalaakereilla kesto olisi ollut korkeintaan kymmeniä tunteja. Normaaleissa laitteissa (ei mitään 650cc mönkijöitä jotka eivät jossain dyyneillä kestä päivää pidemään
Pahoittelen ettei kuvamateriaalia ole enempää, mutta eiköhän sitä tule jos intoa on, on tuossa vielä koneita kasattavana...
http://www.youtube.com/watch?v=EWNZupXvh84
