virta kirjoitti:jonkko kirjoitti:
Kyll se on ihan tangon ja penkin välistä se mikä pyörä käy mihiinkin
Puhutaan hieman eri asioista. Se että jollain kulkineella pystyy suoriutumaan tehtävästä ei tee siitä mielekästä. Eikä varsinkaan mukavaa. Eikä myöskään tarkoita etteikö joku muu sopisi hommaan huomattavasti paremmin.

Niinpä,
Olisi tietysti mukava ja mielekästä kun voisin heittää ton reissun niin että:
Pitkät asfaltti siirtymä menisi Coponordilla, jossa on sama kone LC8ssa, (70 000km taulussa) mutta mukavampi satula.
Pienemmät asfaltti tiet ja aavikot 640 Advella, ja kunnon polut 400 EXC.
Vielä kun nämä pääsisi tekemään tyhjällä pyörällä, siis ilman 3kk reissukamoja niin olisipa vaan makeaa.
Mutta kaikkea ei voi saada vaikka laitteet löytyy tallista, logistisen ongelma kun ei ole E & C budjettia.
Siksi joutuu tyytymään kompromissiin jolla hoitaa kokoreissu mielekkäästi ja mahdollisimman kevyellä kalustolla, ja tuon 640 Adven (237 kg tankattuna ja 3kk reissukamoilla) jaksaa vielä nostaa yksin pystyyn ilman anabolisia.
Pyörä jaksaa kiihtyä ja pysähtyä, myös jousitus jaksaa toimia em. kuorman kiihtyvyyksien ja hidastuvuuksien kanssa, myös todelisessa röykyssä.
Ja mihinkä tämä tosiasia perustuu?
Tämä kaikkihan on vaan pelkää fysiikkaa F=ma > F=mv2
eli jatkuvuuden laki tai liikkeen jatkuvuuden laki (myös Newtonin I laki tai inertialaki)
Kappale jatkaa tasaista
suoraviivaista liikettä vakionopeudella tai pysyy levossa, jos siihen ei vaikuta ulkoisia voimia.
Laki koskee vapaita kappaleita, jotka eivät ole vuorovaikutuksessa muiden kappaleiden kanssa.
eli dynamiikan peruslaki (myös Newtonin II laki)
Kappaleeseen vaikuttava kokonaisvoima F antaa kappaleelle kiihtyvyyden a. Mitä suurempi on kappaleeseen kohdistuva voima, sitä suuremman kiihtyvyyden se kappaleelle aiheuttaa. Kappaleeseen vaikuttava kokonaisvoima F antaa m-massaiselle kappaleelle kiihtyvyyden a siten, että
Voima ja kiihtyvyys ovat vektorisuureita. Niillä on siis sekä
suuruus että suunta.
Esimerkkejä: kun kahteen erimassaiseen kappaleeseen vaikutetaan samalla voimalla, saa pienempimassainen kappale suuremman kiihtyvyyden (sen nopeus muuttuu enemmän). Kun kaksi erimassaista kappaletta törmää toisiinsa kohtisuoraan ja täysin kimmoisasti, on pienempimassainen kappale se, jonka liiketila muuttuu enemmän. Kappaleen liike on tasaista (kiihtyvyys on nolla) tai se on paikallaan, jos siihen vaikuttavien voimien summa on nolla.
Edellinen käsittely on paikallaan klassisen fysiikan tapauksissa. Modernin fysiikan mukaan voima on liikemäärän p muutos aikayksikössä eli liikemäärän derivaatta ajan suhteen.
Liikemäärä (tunnus p) on mekaniikassa vektorisuure, joka määritellään kappaleen massan m ja nopeuden v tulona p=mv
http://fi.wikipedia.org/wiki/Dynamiikan_peruslaki
Pyärän ajetavuudella ei ole mitään tekemistä satulan mukavuuden kanssa, vaan se on suoraan verrannollinen pyörän käsiteltävyyteen ja kuinka kauan pyörällä jaksaa eri olosuhteissa ajaa ja millä nopeudella. Asiaan vaikuttaa tietysti myös kuljetajan fyysinen kunto ja kestävyys