PETG-valokoitui materiaaliksi juuri siitä syystä, että oletin tosiaan sen venyvän ja paukkuvan, mutta nähtävästi ilman infilliä tuo vain raksahtaa poikki. Sinällään kosteus matskussa tulostuksen jälkeen ei ymmärtääkseni pitäisi vaikuttaa varsinaisesti materiaalin vahvuuteen. Tulostettavan langan kosteus kuitenkin kiehuu pois tulostettaessa joka aiheuttaa sitten koloja ja muuta ikävää, joka vaikuttaa tulosteen lopulliseen kestävyyteen, joten mulla noi hygroskooppiset matskut menee aina kuivaimen kautta printteriin. Tulostuslämpö oli jo nyt sen mitä tommonen halpa kiinalainen pystyy maksimisssaan ulos puskemaan eli 260 astetta.
Ja voihan noita aina loputtomasti vahvistaa, mutta sitten alkaa tulla ongelmaksi se tosiasia, että alumiiniversio on kevyempi kuin varsinainen tuloste joka sitten vähän nollaa koko ajatuksen. Joka tapauksessa tuo osa saa vähän redesignia. Kaikki neljä kannaketta olivat murtuneet samasta kohtaa ja murtuma oli alkanut kappaleen sivusta. Pitää siis vahvistaa murtumalujuutta ja elastisuutta eteen ja taaksepäin kohdistuvan rasituksen osalta. Suunnitellessa en edes ajatellut, että se tosta kohtaa murtuisi.
Jahka tässä taas kerkeää, niin kyllä mä ihan omastakin mielenkiinnosta varmaan teen vielä uusintakokeiluja teen sekä ABS:llä ja Nylonilla. Tällä kertaa voisi molemmissa kokeilla myös infilliä, josko kappaleesta tulisi vähän elastisempi. Ja voisihan sitä PLA:takin kokeilla ihan piruuttaan. Polykarbonaatti ja POM-keräkin olisi tarkoitus jossain kohtaa kokeiluun ottaa.
Vielä kun keksisi miten tuota kestävyyttä voisi oikeen koeponnistaa, ettei tarttis 30kg reissukamoilla koko ajan kruisailla
