Kokemuksia Varaderosta ja Caponordista kaipaillaan

[Niko P]

Kiitoksia kaikille tähän asti keskusteluun osallistuneille.

Samojen asioiden kanssa olen itsekin paininut: Honda on (merkkinä) omien kokemusten perusteella luotettava, jopa niin luotettava että menee välillä tylsän puolelle. Capossa miellyttää "tyylikkyys" ja varustelu, mutta Italialaiset kärsivät lievästä luottamuspulasta.

Olen hakemassa pyörää jolla matkanteko on helppoa ja mukavaa, mutta jolla voi tarvittaessa käydä surauttelemassa sorateillä.

Taidan jättää pyörän valinnan korkeampien voimien käsiin --> katsotaan mikä pyörä vaihdossa tulee. Toivottavasti osaan antaa oman "vankan" mielipiteen aiheeseen parin vuoden päästä.

Niko

[juhapee]

Niin, no en mäkään tarkottanut millään tavalla arvottaa ihmisten mieltymyksiä, mutta tarkotin tolla Honda-kommentilla sitä, että tottahan sitä itsekin helposti kallistuu sellaiseen maineeltaan varmasti toimivaan vehkeeseen kuin maineeltaan epävarmempaan tai vähemmän yleiseen pyörään, joka saattaisi tarjota vielä marginaalisesti enemmän tyydytystä. Kyllä muakin ihan vähän se Aprilia arvelutti, mutta olin iloinen valinnastani. Ja on mulla Hondakin ollut. Ja nyt tekis mieli vähän Multistradaa, mutta Ducatin vanha ongelmamaine vähän arveluttaa, vaikkakin varmasti melko aiheetta nykylaatuun nähden. Mutta silti se vaikuttaa.

Ja toiset tykkää ajaa pitkää matkaa huoletta, toiset lyhempiä kiivaampia lenkkejä, ja mikäs siinä. Vaikken vielä kolkuttelekaan mitään ikämiesluokkaa, vuosikausien 15tkm kesässä on alkanut puuduttaa niin, että pidemmät matkat teen nykyään mieluummin autolla tai oikeestaan junalla. Mopoilu jää sitten harvojen vapaiden hetkien iloksi, ja sillon tuntuu, että siitä ois mukava saada mahdollisimman paljon irti. Vaikka sitten sen hypoteettisen luotettavuuden kustannuksella vs. fokusoituneemmat vehkeet.

Mutta palatakseni alkuperäiseen aiheeseen, Varadero ja Caponord eivät ole kovinkaan kaukana toisistaan tylsyys-äärimmäisyys -akselilla. Toinen on etabloitunut ja ketävyydestään tunnettu japanilainen ja toinen vähän uudempi tulokas Italiasta, jolla on painolastina kotimaansa perintöä. Pyörät sinänsä aika samanlaisia, isoja V2-koneisia melkeen matkapyöriä jonkinlaisilla soratievalmiuksilla, ehkäpä jopa lähimpänä toisiaan olevat noista isoista matkaenduroista? Mun mielestä Tiger, Bemari, Kotarin Adventure ja TDM puhumattakaan Multistradasta ovat kaikki jotenkin keskenään eri päiden laitteita. Ite ottasin melko epäröimättä näistä kahdesta Capon, joku toinen Hondan.

Noi (varsinkin Suomen/pohjoismaiden Biken) vertailutestit on musta ihan mitä sattuu. Niinkuin tietysti subjektiiviset kokemukset aina. Ja erot vaikkapa paperilla suorituskyvyssä sillälailla pieniä, että pyörän ajokokemus voi olla jotain ihan muuta kuin miltä paperilla näyttää verrattuna siihen johonkin toiseen. Ja sehän kai on tärkeintä, miltä se pyörä itestä tuntuu tai miten sen kokee. Molemmissa pyörissä investoimalla alle tuhannen euroa lisää alustaan ajokokemus muuttuu epäilemättä vielä paremmaksi.

[Niko P]

Taas tuli todettua, että perinteiset lääkkeet auttavat akuuttiin mopokuumeeseen: 1. joko ostaa pyörän tai 2. hieroo tyhjällä lompakolla ohimoita.

Valittuani vaihtoehtohoidon 1. tuli ostettua Aprilia. Parin vuoden päästä voin osallistua keskusteluun omalla vahvalla mielipiteelläni. Vielä en vain tiedä kumpaa mieltä olla...

[juhapee]

Onneksi olkoon! Toivottavasti valinta miellyttää. Vaikka ainahan niistä jotain uupuu mitä olisi ollut jossain toisessa. Ehkä. Minkä vuotinen peli on? Oot varmaan lukenut jo tuulilasinmodausposteja, mutta suosittelen Laminar Lippiä jos se turbulointi häiritsee.

[Niko P]

Kiitosta vaan. Pyörä on vuosimallia 2002. Kaverilla on samanikäinen pyörä ja hän ainakin valitteli turbulointia ennen kuin asensi touring-plexin ja laminar-lipin. Pitänee alkaa syventyä aiheeseen, kun saan pyörän kopeloinnin alle.