Kisaenska vs. katuenska/pikkuenska vs. iso enska (Pohdintaa)

[hannuk]

DRZ400SM (enskavanteilla) meni talvella spoorissa ihan kivasti kun kuntoendurointia ajoi. Sitten se alkoikin tuntumaan raskaammalle kun kavereiden 125 ja 400 EXC:itä meni kokeilemaan. Onhan siitä DRZ400 myös se kisaisempikin versio mutta niitä ei saanut kilpiin. Toisaalta tuolla DRZ400:lla ajaa aika paljon pidemmillä huoltoväleillä jne, eli sen minkä häviää ajettavuudessa voittaa sitten huolloissa. Kauheen vaikeeta varsinkin jos koittaa selvitä kaikki ajonsa yhdellä mopolla. 2011 keväällä hommasin tuon nykyisen husan 570 FE:n kaksilla vanteilla. Motoilla se on kiva kadulla jne mutta oma vaivansa noissa vanteiden ja välitysten vaihdossa, eli ei niitä niin tiuhaan jaksa vaihdella mitä alun perin kuvitteli. Sorateillä tuo menee ihan kivasti enskavanteilla ilman kummempia muutoksia, mutta mettään tuota piti "kesyttää". Rekluse helpottaa kivikoissa, progressiivinen kaasukahva tasottaa hyökkäilyjä pienellä kaasulla ja sitten kun vielä valitsee traktorikartan, niin sekin helpottaa osaltaan. Näin ainakin tämmösen 185cm ja +100 kokoisen rimpulan kohdalla. Omasta mielestä tuo on ihan hyvä kompromissi, tai ainakaan mihinkään se ei ole se paras vaihtoehto

Se neuvo mikä toimii varmaan lähes kaikille on se että kannattaa testailla muitten mopoja, niin kyllä se mieluisa sieltä ehkä löytyy.

Eipä noissa ole mitään uutta mutta saapahan foorumille lisää luettavaa

[TTA]

Itse oon sitä mieltä että niin pitkään kun ajaa yksinään, mikä tahansa pyörä on hyvä. Kävin gessulla joskus ajamassa crossiradalla ja ensaspoorissakin. Kivaa oli ja sai ajaa niin kovaa kuin uskalsi. Mutta heti kun porukassa on joku vähänkin kevyempi, joka painaa karkuun kuin hirvi, alkaa miestä syömään. Sitten vastaavasti, jos porukassa on 250cc nelari tai vaikka kakstahti ja ajo on isohkoja hiekkateitä ja välillä asfalttisiirtymiä, alkaa näitä kevyemmän pyörän kuskeja harmittaa ne vauhdikkaammat pätkät. Gessulla kun vetäset soralla 130 lasiin ja asfaltilla matkavauhti on päälle satasen, alkaa pikkuenskalla lähellä rajoittajaa vinguttaminen tuntua pyörän rääkkäämiselle.

[hannuk]

No juu sehän tuossa aika paljon tekee että millaiset mopot muilla on alla. Kovin erilaisella ei ole ainakaan turhan helppoa tai kivaa. Metsässä mopon pienuus ja keveys näkyy sekä tuntuu iltapäivällä kun paras terä on jo pois. Ei noi isommat kisaenskat tunnu miltään jos nopean testin ajaa, saati vielä isommat mopot. Mutta oma käyttö ja ajoporukan muut mopot ja reitit määrittää lopulta sen millainen on sopivin.

[JUHHisi]

Sehän näissä XR-perheen vehkeissä on kai monelle ongelma että ne vaatii kuskiltakin jotain.
Ei oo ultra kevyitä USD keuloja saati progressiivisia vaijerin kiertäjiä ja ihme nappuloita tangossa. Polkimesta käyntiin ja eteenpäin. Reklukse on vakiona etu/keski -sormessa.

onhan niitä sähköavusteisia polkupyöriäkin tarjolla. Huiput samaa luokkaa mitä vakio välityksellä oleva XR400.

[Dominator]

XR-klaani on nyt asialla XR400 ja DRZ400 ovat ajettavuudeltaan ja ominaisuuksiltaan hyvinkin samantyylisiä, Paitsi että onhan tuo Dertsi nykyaikaisemmalla tekniikalla, on vesijäähy ja sähköstartti. Sellasia Wannabe enskojahan ne on, meneee kyllä vaikka spoorissa mutta oikeat kisaenskat painaa tietty ohi vasemmalta ja oikealta. Rauhallista vauhtia matka-ajoakin ajelee mutta nopeilla assusiirtymillä paukku loppuu kummastakin. Parhaimmillaan ovat varmaan ns. retkienduroina eli kyrsät reppuun ja pikkuteitä ja polkuja laavulle, makkarat tuliille ja nautiskellaan fiiliksestä..

[JUHHisi]

XR-klaani on nyt asialla ..... mutta oikeat kisaenskat painaa tietty ohi vasemmalta ja oikealta. .

Noo kiirettä tuntu niillä kisaenskoillakin pitävän..

[-Epe-]

XR400 omaa kaikki katu- ja metsäenskan huonot puolet. Helpompi on ostaa kotari ja poistaa puolet tehoista, todennäköisesti semmoinen vielä kestääkin pidempään (eli tosi kauan, niin että kaikki muu hajoaa ennen konetta).

Mietin pitkään että vastaanko mitään vai en, kun satun ajamaan juuri kyseisellä huonoimmalla mahdollisella pyörällä. En ole kovin pitkän linjan harrastaja, enkä ole edes kovin montaa enskaa kokeillut. Hieman kuitenkin puollustan Hondaa, koska se on minun mielestä aloittelijalle todella helppo ajettava. Vaikeammassa maastossa se puksuttaa eteenpäin kun traktori, eikä stumppaile kuten huippu pyörät. Myöskään hitaassa metsäajossa ei syty varoitusvaloja koneen kuumumisen takia.

Huonoja puoliakin pyörästä löytyy, ja suurin niistä on rajallinen huippunopeus matka-ajossa.

[Juunass]

Myöskään hitaassa metsäajossa ei syty varoitusvaloja koneen kuumumisen takia.

Vai lieneeköhän niin, että tieto lisää tuskaa

Samoissa ja varmaan pahemmissa paikoissa sillä XR:llä rymyää missä DRZ:lläkin. Ainakin möyrintään on toi XR:n moottorin traktorimainen luonne parempi kuin dertsissä. Painokisa menee myös XR:n eduksi. Mutta DRZ:ssa on nestejäähdytys ja akkusähköt ym...

[Aksuko]

Olen sen verran rakentanut itselleni sisäistä rauhaa, että seuraava pyörä on vähintään 250-kuutioinen ja kaksitahtinen. Enää pitääkin päättää, että mikä merkki ja malli. KTM GS:t vaikuttavat kiintoisilta, 90-luvun alkupuolen tuotoksetkin tuottavat sen ~50 heppaa. Tosin järkevintä olisi varmaan säästää hieman rahaa, kunnes voi ostaa vm. 1998-> EXC:n ja nauttia hieman paremmasta(ko?) pyörästä ja hyvästä varaosapörssistä.

Ehdolla olisi myös mm. vm. 1990 valkokilpinen RM250, mutta tuon ikäinen taitaa jo jäädä tehoissa jalkoihin uudemmille pyörille, vaikka olisi uudet osat moottorissa..?

Vaikka japanilainen onkin sydäntä lähempänä, niin silti taas KTM kuulostaa järkevimmältä vaihtoehdolta.

[Jani M]

Ei kaksitahtisten crossi- ja enduropyörien tehot ole muuttuneet juuri miksikään 80-luvulta nykypäivään (siis jos vesijäähdytteisistä puhutaan), sillä ei sillä huipputeholla ole juuri mitään käytännön merkitystä varsinkaan endurossa.

[Aksuko]

Ei kaksitahtisten crossi- ja enduropyörien tehot ole muuttuneet juuri miksikään 80-luvulta nykypäivään (siis jos vesijäähdytteisistä puhutaan), sillä ei sillä huipputeholla ole juuri mitään käytännön merkitystä varsinkaan endurossa.

Nestejäähyistä minäkin puhun. Tosin minun lähteeni on Google, joten voin olla väärässäkin.

http://dirtrider.net/forums3/threads/19 ... 50.122146/

[Jani M]

Biken katalogin mukaan RM250:ssa oli 53 hevosvoimaa ja ei nyky 2T kaksipuolikkaissa takuulla ole kovin montaa hevosvoimaa enempää. Mutta kuten sanoin, niin ei sillä huipputehon vertaamisella ole mitään tekoa sen kanssa, pysyykö pyörällä uudempien kyydissä vai ei. Alusta ja jarrut taas ovat aika eri maata nykypyörien kanssa ja nämä ovat se määräävä tekijä.

[Aksuko]

Biken katalogin mukaan RM250:ssa oli 53 hevosvoimaa ja ei nyky 2T kaksipuolikkaissa takuulla ole kovin montaa hevosvoimaa enempää. Mutta kuten sanoin, niin ei sillä huipputehon vertaamisella ole mitään tekoa sen kanssa, pysyykö pyörällä uudempien kyydissä vai ei. Alusta ja jarrut taas ovat aika eri maata nykypyörien kanssa ja nämä ovat se määräävä tekijä.

Joo, olen kyllä kanssasi samaa mieltä. Johan noissa 90-luvun piikkicrosseissakin oli se 40 hp koneelta, monen lähteen mukaan. Minunlainen harrastelija ei edes noin paljoa tehoa tarvitse, mutta turha yrittää järjellä perustella näitä asioita.

[AnttiL]

Tehon "luonteessa" saattaa vain olla jonkinkin verran eroa. Nyky 2t:t kohtuu tasaisella vääntökäyrällä verrattuna vanhoihin ym?
Mielikuva joka toki hatara niin on aika hankalasta ajettavasta tuollaisesta 80-luvun lopun enduro hussesta. Toki vertailukohtana oli silloin 125cb honda

[VAK]

Juu, samaa mieltä antin kanssa. Tuollaisessa vanhassa tuntuu olevan tehoa jopa enemmän kuin uusissa, kun ala kierroksilla ei jaksa ja sitten, kun pääsee tehoalueelle, niin on liikaakin. Ilman pakoaukon säädintä teho tulee tuollaisen "pykälän" takaa. Mutta kyllä tuollainen vanha 2t voi olla ihan hyvä ja käyttökelpoinen peli. Ihan turhaa pyörää on ostaa uusien ominaisuksien takia, kun vanhemmillakin pääsee. 2t peleillä ei tuntimäärälläkään ole paljoa merkitystä, kun moottoriremontti on huomattavasti nelaria edullisempi.

-ville