Kirjoittelin jonkunlaista ajatuksen juoksua pikkuruudulle puhelimella joten on aika jäsentelemätöntä, yhdelle kaverille joka kyseli jotta josko olisi päitsille menossa kaverinsa kanssa...
Ajattelin jotta laittaa nyt tännekin jos jotakuta hyödyttää tai joku haluaa täydentää tahi kommentoida.
Ja taasen, nämä ovat minun kokemuksia minun vauhdilla ja mitoilla ja taidoilla ja siten ei varmastikaan samoja kuin jollakulla toisella jolla varmasti ihan toisenlaisia kokemuksia ja niitä saa kirjoittaa, silti nämä ovat minun osalta näin eivätkä siten mielipiteinä varmaankaan väärin
nämä kaikki on henkilökohtaisia mielipiteitä, niitä voi hyödyntää omalla riskillä ja vastuulla! Vähän sellaista ajatusten virtaa eikä oikein jäsenneltyä mutta varmaan siitä jotain irti saa.
Huolto:
Huoltomiehen tärkein tehtävä huollossa on huolehtia että mopo tulee tankattua ja ketjut rasvattua sekä jos kuski on huomannut jotain niin sen tutkiminen ja mahdollinen korjaamisen auttaminen. Lisäksi pikkuinen potkiskelu ja yleissilmäys pyörään joka huollossa.
Huoltomiehen tulee huolehtia että kuski syö ja juo sovitut eväät, jossain vaiheessa varmastikin kuskilla ajatus ei ole enää kirkkaimmillaan ja toisaalta pitää varautua kummankin siihen että tiedostetaan se että kuski saattaa olla hieman äreä ja tiuskia vastaan mutta on hyvä olla sovittuna että huoltomies ei anna periksi etukäteen suunnitelluista yksityiskohdista.
Haastavaa on huollon suunnistus ja reitinvalinta, pienille teille ei kannata mennä ja mopoletkaa vasten ajaminen tulee minimoida. GPS:ään tai sen antamaan reittivalintaan ei saa tai voi luottaa vaan on oltava paperikartta ja vähän älliä suunnistamisesta sekä valmis suunnitelma etukäteen miten ajetaan.
Huollolla on hyvä olla bensakanistereita siten että parilla välitankkauksella pärjää. Bensan puhtaus voi olla yksi suurimmista huollon haasteista varsinkin jos on ruiskumopo. Siis astioiden suljettavuuteen, polttoainekorkin ympäristön huolelliseen puhdistukseen ja mahdolliseen suodatukseen on hyvä valmistautua ja suunnitella.
Huollolla on aina oltava huoltomatto levitettynä ja siinä pukki mihin ei tarvitse nostaa mopoa vaan saa kevyesti polkaisemalla ylös. Huoltomaton kannattaa olla sellainen jotta ei tartu piikkeihin ja toisaalta loska ja vesi jäätyessään eivät tee sen käyttöä hankalaksi. Matolta on hyvä kuskin aina työntää mopo pois jotta matto ei ole rullalla takarenkaan ympärillä.
Huollossa on hyvä jos on kunnolliset valot autossa tai irralliset (työvalot huoltoa varten) sekä rengaspukki, työkalut, varaosat. Minusta viime vuonna kun oli aggrekaatti, mikroaaltouuni ja vedenkeitin niin sai lämmintä juomaa hyvin kuskeille sekä ruokaa kokoomatauoille (mahdollisesti pidempi tauko). Lisäksi oli työvalot joilla sai renkaanvaihtopuuhiin kivasti valoa aggrekaatin avulla.
Jos on kaksi mopoa huollossa ja toinen on 2t niin erittäin selvät merkinnät jotta kumpi bensa on kumpaa. Kaikki ovat melko väsyneitä jossain vaiheessa.
Selvät merkit hyvät jotta myös pimeässä kuski tunnistaa huollon ja huolto kuskin kun saavutaan huoltopaikalle.
Huoltohenkilöstön on syytä olla selvillä aikataulusta ja siitä paljonko suunnilleen kuluu aikaa huollosta seuraavalle AT:lle.
Huollon on syytä olla hyvin suunniteltu ja sitä pohdittaessa (esim ruuan jakelua) on syytä huomata että aikaa kaiken tekemiseen on yleensä 0-5 minuuttia tms. Tässä ajassa siis mopon tankkaus, kuskin mahdolliset vaatehuollot (lisää/pois) lasien huolto/vaihto, ruokailu jonka olisi hyvä sujua ilman että joutuu ottamaan hanskoja tai kypärää pois koska muuten siihen kuluu puolet ajasta kun niitä pukee/riisuu... siis hyvinkin pikainen visiitti se huoltotapahtuma normaalisti. Kokoomahuollot pidempiä JOS kuski on aikataulussa.
Lasien huolto on myös mahdollisesti haastavaa jos keli on hankala. Huoltoautossa olisi syytä olla mietittynä tarkka järjestely kuinka lasit ”kiertävät”, missä niitä säilytetään ja pestään ja kuivatetaan. Samoin hanskat olisi hyvä jotta enemmän vaihdettavina olisivat hyvinkin tarkoin mietittynä kuinka kuivatus kierto menee ja missä kuivat ovat jotta ne on helposti napattavissa tarvittaessa.
Huoltohenkilöstön päivästä tulee myös pitkä ja jos on vain yksi huoltoauto niin ruokataukoja ei juuri jää =>myös huollolle hyvät eväät ja suunnitelma omasta huoltomiesten huollosta.
Huoltoautossa on syytä olla riittävät vesi ja juomavarastot sekä kuljetusjutut ruoille mistä ne saa pikana esille ja pois ja kuskille helppo nokkia suuhun hanskojen ja kypärän kanssa.
Yhdellä huoltomiehellä(autolla) tulee kiire ja väsy mutta varmastikin on mahdollista ehtiä kaikkiin tankki paikkoihin mutta ei millään myös vaatehuoltoon! Kahdella huoltoautolla kerkiää vähän muutamaan paikkaan vaatetustakin viemään eli pisimpien siirtymien lähtöihin.
Lauantai on huoltojen ym kannalta se kiire päivä, sunnuntai huollolle helppo kuten kuskillekin jos on jäänyt vähänkään virtaa lauantailta...
Huoltoauton on syytä olla sellainen jotta kestää reissuun.
Tankkausvälineenä öljy-pekka tms kastelukannun näköinen systeemi on aika hyvä ja edullinen. Toki tuffjug tms hyvä mutta ei sovi kaikkiin pyöriin ja ainakin mulla ruikkii yli jos on tankin korkin alle laitettava suodatinsukka paikallaan.
Majoitus:
Jos mahdollista niin kannattaa ottaa majoitus Scandikista, on kuivauskaapit ym JA ennen kaikkea on kävelymatkassa lähtöpaikalta sekä aamiainen ja illallinen ovat samassa talossa. Vierumäen sisäiseen liikenteeseen menee yllättävästi aikaa jos asuu kauenpana. Koko joukkue samaan paikkaan yöksi (huolto + kuski(t))
Ajaja:
”Ralllisääntö” on syytä opetella, normi enskakisasta poikkeava ajanottosysteemi.
Vaatetuksesta on toisen puolesta lähes mahdoton sanoa varsinkaan kun kelit voivat vaihdella paljon ja ihmisten hikoaminen on yksilöllistä.
Minulla ei henkilökohtaisesti ole ollut vaikeuksia juurikaan noiden vaatteiden kanssa. Mutta minä olenkin erittäin vähän palelevaista sorttia. Pitkät siirtymät ovat kyllä pahoja ja toisaalta pätkillä tulee varmasti aivan litimäräksi hiestä. Ainakin minulle. Toisaalta herkästi palelevalle voi olla hyvinkin kriittistä tuo pukeutuminen. Minä olen pärjännyt ilman tankorukkasia tai kahvalämppäreitä mutta joillekin ne ovat ihan pakolliset. Minulla on ollut HANX Päijänne special ajoasu joka on toiminut hyvin, sen alle kerrospukeutumista vain sitten riittävästi. Siirtymillä päällä on ollut moottorikelkka hommista tuttu varikkotakki joka on lisävaatteeksi riittänyt minulla nyt olleissa säissä.
Ajon pitää spoorissa sujua rennosti, muuten tulee äitiä ikävä. Samoin asfaltilla piikeillä ajon tulee luonnistua. Nastat eivät kestä juuri yli 80km/h nopeuksia! Eli se lie hetkellisiä ylityksiä lukuunottamatta aika hyvä ajatus jotta pitäisi kattonopeutena, varsinkin siis asfaltilla. Polanteella toinen juttu tai jäällä, voi luukuttaa minkä nopeusrajoitukset tai uskallus antaa myöten. Tosin siirtymillä kerkeää kyllä vaikka ajaisi kohtuu rauhallisesti eikä yhtään ylinopeutta.
Itse olen käyttänyt persnahkan hoitamiseen vauvojen vaippavoidetta sekä vauvojen talkkia. Toimii ihan hyvin. Säämiskähousuja (pyöräilyhousuja) ym jotkut käyttää, mulla ei ole ollut.
Pitää muistaa syödä ja juoda! Etukäteen kokeilla ja tietää paljonko urheilujuomaa/geeliä keho kestää, siirtyä ajoissa mehuun ainakin osittain. Ei liian väkeviä seoksia!
Ruoka: Helposti sulavaa sellaista mikä menee alas liukkaasti, kaikilla omat mieltymyksensä. Mulla ollut esim makaroonilaatikkoa. Rusinoita, suklaata, banaania, suolakurkkua, ruisleipää jne.
Pyörä:
Varsinkin 2t mutta myös nelari menee yksillä öljyillä koko reissuun. Toki hyvä vaihtaa jos aikaa ja on varma ettei päästä likaa koneeseen enemmän kuin mitä hyöty uusista öljyistä.
Laakerit kuntoon ennen reissua. Ketjut ehdottomasti uudet kuten jarrupalatkin. Iskarihuollot syytä tehdä ennen kisaa. Mitä pienempi takaratas (ketjuratas) sen parempi, kopsii helposti kiviin isot rattaat. Välitykset kannattaa miettiä tarkoin jotta sopivat jouhevaan etenemiseen., liian lyhyet välitykset väsyttävät pitkässä juoksussa.
Valojen pitää(pitäisi) olla katulailliset! Elikkäs lisävalot on sallittuja mutta mopossa pitää olla lailliset sekä pitkät että lyhyet valot ja niitä tarkastetaan kisan aikana. Myös takavalon tulee toimia muuten reissuu jää kesken (tai saa ajaa seuraavaan huoltoon jossa korjattava). Myös takana oleva rekisterikilven alla oleva e-hyväksytty heijastin on sellainen erikois juttu mitä muissa kisoissa ei tarkasteta juuri. Samoin äänimerkki on sellainen joka tarkastetaan. Sellainen tyovalot.fi 60W led esim riittää hyvin yövaloksi, MUTTA pitää ajaa paljon ja pitkiä siirtymiä umpi pimeässä tiellä. Tällöin pyörien vakiovalot ovat ihan surkeat. Edellisenä vuonna minulla oli -07 ja vanhemman kotarin h4 umpiolla oleva maski jonka valoteho oli juuri ja juuri minulle riittävä tielle, pitää mennä vain varovasti. Viimeksi oli siis yöllä maastoon TT X2 (=30+40Wxenon)+60W led+30W xenon kypärävalo ja pitää sanoa että oli kyllä juhlallista ajaa metsässä pimeällä.
Kummankin aamun lähdössä on oltava paikoillaan sääntöjen mukainen etunumerokilpi. Siis aiheuttaa sen että rajoittaa valovalintoja, ehkä? Perinteisellä ”päitsi lampulla” ei voi ajaa päivällä jollei siihen viritä numerokilpeä.
Pakoputki kannattaa villoittaa kisaan, äänet mitataan tarkemmin kuin yleensä kisoissa.
Pinnat kannattaa katsoa tarkoin ennen kisaan lähtöä ja kiristellä tarpeen mukaan.
Jos meinaa yksillä renkailla ajaa koko reissuun niin kannattanee olla +300 nastaiset versiot. Luonnollisestikin spoorinastoituksella eli sivupiikit ei saa harottaa sivuille.
Ketjunohjuri on sellainen joka helposti saa siipeensä, itsellä ollut menestyksekkäästi TMdesign ohjuri joka on kolhiintunut mutta ehjänä pysynyt. KTM exc on siis pyörä, niissä se alkuperäinen ei ole erityisen hyvä.
Pyörässä oltava toimiva ja viralliseen kisa-aikaan säädettävissä oleva kello.
Jonkinlainen aikakorttitasku tms olisi syytä olla. Kuivassa kelissä pyykkipoika johon voi laittaa lapun roikkumaan näkösälle on oivallinen, märässä kelissä ei tietenkään toimi. Hyvä myös jos on joku tasku mihin sen takissa tms laittaa mutta sen on oltava helposti hanskat kädessä aukaistavissa/suljettavissa.
Runkonumeron pitää olla luettavissa katsastuksessa.
Mukana oltava luonnollisesti lisenssi, rekisteriote, todistus seuraan kuulumisesta jos kertalisenssi, ajokortti, poikkeuslupa (saa järjestäjältä, missä todetaan jotta saa ajaa ilman vilkkuja ja piikkikumeilla ym liikenteessä) liikennevakuutustoditus jos punakilpipyörä, siirtolupa ja -kilpi jos punakilpi... jotain muuta varmaan.
Kilpanumeroiden korkeus täytyy olla 80mm. Myös numeroiden fontti on määritelty ja se on Franklin Gothic.
varaosat:
Vaihdepoljin, vivut, kahvasuojat renkaat ja sisärenkaat, jarrupalat, laakerit (ainakin pyörän laakerit), ketjut ja ketjulukkoja (jos jousiklipsilliset ketjut). Jos ajaa kotarilla niin huoltopaikolla (kokoomahuolloissa!!) on ollut aikaisemmin kotarin rekka josta voi ostaa osia. Polttimot ja jos ruiskupyörä niin pa-suodatin, tulppa, Popniittejä, jeesusteippiä, reikänauhaa, nippusiteitä, rengaslukkoja, ketjurattaat, jarrulevyt ehkä. Halutessa jotain muoveja ym jos on helposti muksahtavaa sorttia
Loppuyhteenvetona voisi sanoa jotta ei tuo ole minusta enää mitenkään erityisen vaikea tms, kaksipäiväisenä ihan kohtuudella ajettavissa eikä sitä tarvitse millään muotoa pelätä tms kunhan mopo ja ukko lähtiessä kunnossa. Minulle tulee vuosittaisesta ajomäärästä lähes puolet kerta rykäisyllä tuolla joten sitä kun suhteuttaa ”huollon” määrään tai mahdollisiin rikoutumisiin niin ollaan hehtaarilla.
). Niinpä kyllä itse toivoisi jotta tulisi jotain selkeää "rankennusta" kisaan. Esim tuo yhteen putkeen koko reissuu voisi olla aika mielenkiintoinen 
