Pohjolan Kurapyöräilijät

Hep!
Mä oon melko uusi tällä foorumilla enkä itseasiassa vielä tiedä olenko "henkeen ja vereen" tämän foorumin kannattaja

Pientä mopohistoriikkia meikäläisestä: Oon nyt 25 vuotta ja siitä lähtien kun sain kortin oon ajanu enskoilla(tohtoreilla), armeijassakin suoritin palvelukseni enskaa ajaen...
Sitten rupes harmittaan kun ei kellään kaverilla ole mopoa(ainakaan kuramopa)eikä seuraa poluille tahtonut löytyä...niinpä vaihdoin "ajoasentoa".
Nyt oon tämän ja viimekesän ajellu noilla isoilla kyykyillä ja mieleen on tullut soralle paluu...

Mutta mutta kun se ihmisen mieli on niin vaikea.., kun tässä olen aikani pähkäillyt niin en edes enää varmaksi tiedä minkälaista pyörää haluan mutta jonkinlainen pyörä on pakko olla.
Onhan tuo kyykkykin ihan mukava varsinkin nyt kun "kaikilla" kavereillakin on katupyörä....(saa vähän reissata ja kerätä katseita kylänraitilla sekä pöräytellä "lenkkejä" kavereiden kanssa)

Mutta välillä harmittaa niin vietävästi kun hiekalle ei ole mitään asiaa ja se korttikin tahtoo olla löyhässä puhumattakaan siitä henkikullasta ja silloin kun ajelee matkaa hissukseen niin saa tulla kotiin paikat kipeinä.

Elikkä kova hinku olisi saada pyörää jolla voisi piipahtaa poluilla, traktoriurilla, hiekkatiellä ja jopa kestopäällysteellä emäntä kyydissä...

Itse olen katsellut lähinnä bemun pikkudakaria(kävin koittamassakin mutta tuntui armottoman laiskalta...johtuu ehkä kyykystä?) ja kotarin 640 adventurea(jota en ole koittanut), mutta nyt alkaa epäilyttää koko touhu... Voiko tuollaisilla mitään matkaa ajaa??(tarkoituksessa ei ole euroopan reissut vaan ihan pikku viikonloppu pyrähdykset max. 500km päähän ja ehkä kerran kesässä jopa pidemmälle)

Ja kuinka pärjäisin esim tuollaisen adventuren sarvissa kun mittaakin on kertynyt vain 174cm.... Eikä pyörä saisi painaakkaan mahdottomia kun itselläkään ei elopaino ole edes 70 kg.

Tuntuu niin pelottavalta tuo hyppy kavereiden yhteisiltä ilta-ajeluilta tuonne yksinäisille sorateille vaikka tiedänkin että hymy kypärän sisällä luultavasti triplaantuisi...
Eikä rahaakaan olisi pyörään laittaa kuin 8000 euroa joten se unelmien "isokotka" on vielä tavoittamattomissa.

Tässäpä tekstiä tälle kertaa... En itseasiassa tiedä oliko viesti kysymys vai lähinnä avautuminen, mutta jos tuntuu siltä että haluat jotain kommentoida niin siitä vaan ja mielellään...

Jos omaan mieleen vielä jotain tulee niin kirjoittelen lisää.

-Hannu

HannuP kirjoitti:Hep!
Eikä rahaakaan olisi pyörään laittaa kuin 8000 euroa joten se unelmien "isokotka" on vielä tavoittamattomissa.


-Hannu

No tolla rahalla saa jo aika mainion enduropyörän. Vaikka joku DR tai Africa Twin tai jotain.

Noilla tekee jo matkaakin ja varmasti pysyt niiden kyykkykavereiden kyydissä koska vaan.

Ei muuta kuin pyörää vaihtamaan.
Hiekkateiltä löydät ihan uuden maailman, mahtavan luonnon ja kaahailun ainakin.

On hienoa olla erilainen nuori

Pekka

Vielä kun vähän aikaa säästät niin vois riittää rahat iso-adventureen. Onhan se nyt tietty painava, samaa kategoriaa kyykkyjen kanssa mut kyllä sillä sitten pysyy vauhdissa mukanakin. Tai no riippuu tietysti vauhdista/tien pinnoitteesta.

Painava sekin silti on, mutta tollasta kevyttä ei olekaan mitä haet..

Vaikka kyllä mun mielestä pikkuadventurella kakspäälläkin voi ajella ihan hyvin. Ite ehkä sellasen hankkisin.

Mitä kimppa-ajeluihin tulee, mitä vähemmän kavereita sen hauskempaa. Yksin nyt on jo ihan turvallisuuden vuoksi vähän riskialtista, kahden hengen seurue on oikeastaan kaikkein paras. Kolmella menee vielä, siitä eteenpäin alkaa menemään joko liian rauhalliseksi tai liian päättömäksi. Mutta tää nyt oli vain ihan oma mielipide.

No eihän sinulla ole muuta vaihtoehtoa kuin Iso-kotka! Siitä ei potku lopu kyykkyjenkään jälkeen ja niiden kanssa kehtaa ainakin suorituskyvyn puolesta käydä edelleenkin välillä kurvailemassa ja kun annat sillä tyypit kyykkykavereille, niin saattavat vaikka innostua ja hups. siinähän sinulla on kaveri kurateillekin. Säästät vähän ja ostat vähän käytetyn, alle kympillä on tällä palstallakin myyty hyviä yksilöitä. Siks toisks tältä palstalta saa ajokavereita, ainakin minä sain. Mutta jos oot puunaa ja kiillota tyyppi, eikä likaa saa olla missään, niin unohda koko juttu, matkaenskankin tulee olla välillä kuranen.

Näin tilaisuuden tullen on pakko kaupata AT:ta.

Ajoin itse AT:lla n. 1700 km viikonloppuna ja olis melkein voinu tehdä saman lenkin toisinpäin muta aika loppui. Oli pienet ajelut tuolla jossain Kuhmon ja Nurmeksen välimaastossa. Muutamaa mopoa olen kokeillut ja AT on varmasti yksi parhaista yleismopoista.

Kyllä kai asia on niin, että noista kyykyistä (ei saa puhua) ei saa kiksejä laillisesti muuta kun radalla. Jo Juicekin aikoinaan lauloi että "enemmän löytää kun poikkeaa tieltä ja oikaisee läpi metsikön". Tähän löytämiseen voi kyllä riittää metsäautotiekin.

Minunkin mielestäni sinä etsit KTM 950/990 Adventure (S). Perusteluina

- tehoa on riittävästi ainakin useimmille
- vakiona sisältää toimivan ja täysin säädettävän jousituksen
- kohtalaisen kevyt
- nykyaikainen katu- ja metsäuskottava malli
- kaksi päällä mahtuu ajamaan
- sisältää oikean kokoiset renkaat eli löytyy karkeaa ja sileää ihan oman maun mukaan
- iso polttoainesäiliö
- kaksisylinterinen "sivistynyt" moottori

Lisä-ääni isolle Kotkalle.

Ei mitään ongelmaa ajella "kyykky" kavereiden seurassa, se vähän mitä nyt on viittinyt ajella niitä tylsiä asfalttiteitä.
Huonokuntoisilla mutkateilläkin iso Kotka on elementissään sen alustan takia, enemmänkin ne kyykkymiehet on kusessa siellä.
Oikea hauskuus alkaa sitten soralla...
Rengasvalikoimaakin on riittävästi, karkeasta katurenkaaseen.

Eli edelleenkään ei kaduta

etsit kakkospyörää enska hiekalle ja kyykky kavereiden kanssa kylällä pörräämiseen.


toisaalta kyykky on hanurista kaikkialla muulla paitsi maantiellä, radalla ja kiihdytysbaanalla. kylällä pyörimiseen on joku z1000:nen parempi.

Itsellä on nyt kyykky(954) ja FMX funmoto. Ei kyllä tuu kyykyllä ajettua yhtään. vaikka FMX ei mene mihinkään. ei kyykyn jälkeen oikein mikään enska mene. mutta sillä on hauska ajaa. voi heittää tuppinurin koko ajan.

kyykyllä sitten poikkeaa radalla ja ajelee välillä.

tietysti vakuutusmaksut yms on vähän hanurista. kaikkea ei voi saada. kyykyn poser value on verraton ja ei siihen enskoilla pääse.

tommonen KTM supermoto 690 varmaan pätkii kyykytkin ilta-ajeluilla kun mutkat tiukkenee ja sillä ajelee hiekkatietkin.

Niinpä.... Ratkaisun avain kaikkeen, pitää rikastua sen verran että on rahaa useampaan pyörään

Tokihan tuo AT on fiksu peli ja työkaverilta tuollainen löytyykin... menee kanssa kohtuu pahoista paikoista sillä.
Itse kun on tällainen kukkakeppi niin saattaa AT:n paino olla liikaa metsään
Tuo isokotkahan olis ykkönen mutta kun rahaa on se max 8Keuroa niin mielummin vähän edukkaampi pyörä ja lopuilla kivaa, kuin kallis pyörä ja sitten ihmeessä muiden kulujen kanssa.

Niin ja onhan koko lähtäkohta jo vaikea, jos pitää päästä metsään ja matkaan...!?!?

Ehkä se pikku adventure olis koittamisen arvoinen...
Sitten kun vielä oppisi tekemään kaupat aina voitolla

Niin ja heitetään nyt vielä sellainen kysymys kehiin kun tuola motopalstan sivuilla on tuollainen -01 pikkuadventure myynnissä jolla on rullattu 30tkm... Niin vieläköhän tuo kone mahtaa jaksaa pysyä kasassa parikymmentä tkm ilman onkelmia?!? Eli pikkukotkan luotettavuus??

eikös joku just myynyt lähes 80 tonnia ajettua pikku adventurea.?

Nostetaas tätä kun pitäis keksiä mitä pyörää minä etsin.

Eniten pidän ajamisesta metsäautoteillä tai vastaavilla, leveämmät sorauratkin menee mukavan puolelle siirtyminä mutta varta vasten sellasille en kyllä lähde ajamaan, ei ne nyt niin erikoisia ole. Mielummin kuitenkin niillä kuin päällystetyllä.

Nykyisellä pyörällä onnistuu ihan motovanteillakin hyvin tuo pikkusoratiesurailu, ja seuraavankaan pyörän ei siitä tarvitse sen paremmin suoriutua jos nyt ei huonomminkaan.

No, pk-seudulta on aika turha lähteä etsimään metsäautoteitä, joten pakko sillä on ajaa matkaakin ja ihan maanteitä pitkin. Moottoriteitä täältä kun lähtee joka suuntaan niin pois pääsee nopeasti jos vaan ukko sen riepotuksen kestää.

Nykyisellä mopolla mennään maantieajossa epämukavuusalueelle kun rajoitus nousee 100km/h:hon, 120:ssä meno on koko lailla kaameaa paskaa. Pääseehän täältä tietty noita kantateitäkin pitkin pois, mutta siihen kuluu taas ihan helkkarin kauan aikaa.

No mikä tossa maantieajossa sitten eniten mättää nykyisellä pyörällä? No, pieni kone, eli kone huutaa aika tavalla. Ei mitään tuulensuojaa ja pyörä on muutenkin aika tuuliherkkä kovemmissa vauhdeissa.

No niin, otetaas sitten niitä vaatimuksia:

-Ketterä
-21" etuvanne
-kohtalaisen maastokelpoinen (tätä ominaisuutta voi toki itsekin parannella), ei ainakaan kokonaisuutena supermoto-dertsiä huonompi
-hinta luokkaa 8000e ja saa kyllä olla allekin, mitä enemmän sen parempi...
-moottoritievauhdeissa _moottoritiellä_ siedettävä = kone ei huuda noissa vauhdeissa, tuuli ei hirveesti riepottele ja rintakehä sais olla tuulelta suojattu.
-suhteellisen luotettava konstruktio

Nykyinen vehjas täyttää kriteerit muuten paitsi siirtymien osalta.

Matkustajan tiloilla ei ole mitään väliä, pääasia että kuski viihtyy. Ruisku on tietty plussaa.

Pääpiirteissään siis sellainen pyörä haussa, joka olisi maantieajo-ominaisuuksiltaan nykyistä parempi olematta kuitenkaan soratieominaisuuksiltaan huonompi, tai maasto-ominaisuuksiltaan merkittävästi huonompi.

Pikkuadventurea olen paljon miettinyt, mutta jossain pääkopan seutuvilla peikko sanoo että se ei ihan luotettavimmasta päästä ole. Ja onhan sillä hintaakin suht paljon. Ja sekin mättää että se on vähän niinkuin valmiiksi tehty, ei siinä kauheasti parantelun varaa ole. Vaikka kai sitä jotain aina tekemisen puutteessa keksii..

Mulla oli suunnilleen samantapaisia ajatuksia ja vaatimuksia kun mietiskelin viime syksynä uutta pyörää. Kuten tunnettua, päädyin suupperiin. Toinen vaihtoehto olisi ollut 990adv.

Hinta kyllä pompsahti reilunlaisesti yli 8000 euron

Kolmas mitä tulee mieleen on Africa twin mutta mua ei kiinnostanut käytetty. Yxpyttyset eivät kiinnostaneet lainkaan.

karmolis kirjoitti:Nostetaas tätä kun pitäis keksiä mitä pyörää minä etsin.

Sinä etsit 600-luokan matkaenduroa, niissä ei kone huuda vielä 120 vauhdeissa ja meno on kohtalaisen vakaata. Jos haluat hyväjousituksisen ja dertsin painoisen maastopyörän, Yamaha TT600R tai Honda XR600(650)R. Jos voit tinkiä jousituksesta ja painoa saa olla enemmän niin BMW F650GS Dakar, joka on vastaavasti parempi isoilla teillä edellisiin verrattuna. Myös Suzuki DR650SE kannattaa kokeilla, nimenomaan SE-malli joka on kevyempi ja parempi jousituksinen aikaisempiin verrattuna. LC4-kotareitakaan ei kannata vieroksua jos pärjää tärinän kanssa, paino ja jousitus niissä on kohdallaan.

Jos rahaa on käytettävissä enemmän niin sitten uusi BMW G650XChallenge tai sitten kaikkien päiväunissa oleva vielä esittelemätön KTM 690 Enduro tai Adventure.

Tämä on minun henkilökohtainen näkemys, viime syksynä olin ostamassa Dertsiä kunnes totesin että se todellakin huutaa maantienopeuksissa. Sen vuoksi päädyin tuohon Jammuun ja en ole katunut. Yhtähyvin olisin voinut päätyä Honda XR600R:ään vaan sopiva Jammu sattui kohdalle.

Taidanpa seuraavaks kokeilla laittaa hiukan pidemmät välitykset tohon noin niinku ensiavuksi, alkaa olemaan muutenkin tuo ketjurataspaketti kohta vaihtoa vailla.

Niin ja sitten pitäis vielä kaivaa jostain aikaa kaikkien mahdollisten vimpainten koeajoon.

Käytettyä ollaan hankkimassa ja ei kai tänä kesänä eikä välttämättä seuraavanakaan, katsotaan nyt..

Alunperin oli ideana ostaa itelle uus pakettiauto jolla hoituis sitten nuo siirtymät kivuttomasti. Mutta toisaalta eipä sille mulla juuri muuta käyttöä sitten oliskaan. Ja velkaa siihenkin pitäis jonnin verran ottaa. Vaikka onhan pakettiautot kivoja. Ikinä ei tarvi miettiä mitä mahtuu mukaan kun yleensä kaikki menee.

Henkilöautot, siis sellaiset omistushaluja herättävät, eivät vastaa taasen minun autontarvettani ja/tai lompakon paksuutta ollenkaan, mielummin ajan tolla 500 euron Cromalla sitten.

Joten voishan ne auton vaihtoon ajatellut säästöt tietysti käyttää mopon vaihtoonkin.

Mutta sitten taas mitalin toinen puoli:
Aika on kortilla, ja mopolla pääsee "oikeasti" ajamaan max sen kerran viikossa. Töihin sillä en viitsi mennä, mulla on joku fiksaatio jumalattomasta itsesuojauksesta(!) eli siis varusteiden pukemiseen menee sen verran kauan, että ei viitsi työmatkoja kuitenkaan ajaa mopolla. Ei vaikka olisi mikä mopo.

Jotenkin sekin että tunkee hillittömät määrät rahaa laitteeseen jolla ei pääse ajelemaan kuin silloin tällöin tuntuu sekin vähän hölmöläisen hommalta.

Ei sillä, ettenkö pystyisi dertsin maantieominaisuuksien kanssa elämään. Eikä kai kukaan minua kiellä niitä sen osalta parantamastakaan. Tuota kun on tullut laiteltua jo suhteellisen paljon sopivaan suuntaan niin menisi toisaalta sekin R&D harakoille.

Nyt on alla kuitenkin vehjas, joka on mulla uudesta asti ollut, vähän ajettu, ja loppujen lopuksi ei siinä ole rahaakaan paljoa kiinni. Ja mikä tärkeintä, se on kuitenkin sovelias juuri sen tyyliseen ajoon mistä itse eniten nauttii.

Ja kun vielä itseltä puuttuu se paljon puhuttu mopokuumekin. Puuttuu muuten autokuumekin. Kenties vaimoke on poistanut kivekseni huomaamattani?

Ja kaikkein tärkeimpänä; juurikin se R&D on sorasurauttelun ohella koko homman antoisimpia juttuja. Tässäkin mulla olisi haastetta ihan tuon keksinnön maantieominaisuuksien parantamisen nimissä. Isot vanteet kun on jo, ja kunhan mañanamaan rengaskauppias siestaltaan ehtii lähettämään, niin niihin allroad-yhteensopivat kumeksetkin. Sen jälkeen ei adventure-tyyppiseen katteen sovittelukaan olisi mikään suuri tyylivirhe...

Taas pääsee viljelemään mielestäni kauneimman DRZ:n kuvaa:


Niin, onhan tuossa potentiaalia vielä jäljellä, olihan se yksi hullu tsekki nimenomaan SM-mallista väsännyt Paris-Dakariin itselleen kilpurin.

Tase kirjoitti:Dertsiä kunnes totesin että se todellakin huutaa maantienopeuksissa.

Sen se ryökäle tekee. On fysiikan lakien mukaista että jos ajaa 120:ä pyörällä, jonka huippunopeus on 140 ja isoin kierrosluku 10000, että ko vauhdissa kierroksia pitää olla reilusti eli 120/140*10000=8600.

Minua tämä ei ole lainkaan häirinnyt, olen ajatellut että antaapa kiertää ja tulpat kun on korvissa niin jotenkin on sen puolesta pärjäilty. Muuten dertsin maantieominaisuudet eivät ole lähellekään täydelliset aivan niinkuin lajitoverit yllä ovat todistaneet.