Pohjolan Kurapyöräilijät

Joo,elikkä vaimokokelaan kaa mennään 11.6-07 norjaan ynm.
Lähetään kustavin kautta ahvenanmaan läpi ja grisslehaminast (ruotsin puolel) ajettais norrtäljeen tai lähiympäristöön ekaan yöpymiseen.
Siitä matka trollstigeniin (peikkopolku) norjaan,ei vielä suunniteltu yöpyminen siihen matkaan.
Siitä sitten bergeniin,bergenin jälkeen on ihan samaa mitä reittiä kunhan alespäin norjaa pitkin ja takas ruotsin puolelle et pääsee sitä siltaa kokeilee mopottimen kaa tanskaan
Mitään muita suunnitelmiä ei viel ole ku peikkopolku ja bergen,ja sitten tottakai se aloitus ahvenanmaan kautta.

Elikkä arvoisa raati ketkä ovat jo sen suuntaisen matkan tehnyt,olisin kiitolinen inffosta nähtävyyksistä, hyvistä/halvoista yöpymis paikoista.

Tarkoitus olis telttailla enimmäkseen mutt välillä tottakai johonkin hostelliinkin,etenkin joss meinaa vettä tulla koko reissun aikana.

Kiitoksia etukäteen jo tulevista vastauksista,ku joss jottain on varmaa niin se on et tästä mainiosta foorumista kyllä apuja saa joss tarvii!!!

Niin ja epäilijöille etteikö darralla pääsis 2 päällä semmoisen matkan niin kyll me ainakin mennään

En ole tainnut Norrtäljessä yöpyä, mutta ehkä näistä on apua: SVIF ja Hotelli/Mökki/Telttailualue linkkejä. SVIF:n kautta löysin edullisen ja ihan hyvän yöpymispaikan Göteborgista.

Käyppä kattoon www.camping.no Sieltä pystyt tulostaan Norjan leirintäalue oppaan..Samaa opasta jaettiin Norjassa ainakin matkailuinfoissa.

jonkko kirjoitti: Siitä sitten bergeniin,bergenin jälkeen on ihan samaa mitä reittiä kunhan alespäin norjaa pitkin ja takas ruotsin puolelle et pääsee sitä siltaa kokeilee mopottimen kaa tanskaan

Jos meinaatte tulla alaspäin tuolta bergenistä niin ainakin e134 on aika mielenkiintoinen tie, nousee 1085 metrin korkeuteen merenpinnan yläpuolelle. Paikoin niin kapeaa että kohtaamaan ei mahdu vaikka eurooppatie onkin. Tuli ajettua viime viikolla rekalla 28 tonnia alumiinikaapelia kyydissä, oli varsin tuskaista. Seiskatiellä tosin taitaa silläkin olla jos jonkinlaista kiipeilyyä. Tuolla haukelifjelletillä oli ainakin vielä viime viikolla kyltti "HYTTER 200KR"

E39 kristiansandiin ja E18 sieltä ylöspäin ei ainakaan minusta tarjoa mitään kovin raflaavaa, hidasta menemistä jatkuvissa ylä- ja alamäissä. Kaksipyöräisellä voisi tietenkin ehkä poiketa rantaa pitkin meneville pienemmille teille, saattaa vaan olla että siellä on liikaa kyliä hidastamassa matkantekoa.

Oslofjordin yli pääsee näppärästi lautalla hortenista mossiin tai alitse tunnelia myöten drammenista. Oslon kautta kiertäminenkin onnistuu tietenkin, mutta yksi varsin mielenkiintoinen vaihtoehto on mennä Color Linen lautalla Sandefjordista ruotsin Strömstadiin.

Itse en ole kyllä ikinä moottoripyörällä käynyt norjassa ja rekalla tievalinta on aina jostakin syystä vähän erilainen.

Kiitoksia kiitoksia,lisää saa toki pistää viel

Mopolla Bergenin ja Stavangerin välin (160 km linnuntietä) voi ajaa
myös rannikkokylien kautta, oli matkailuautollekin turhan kapea ja
mutkainen. Aikaa tosin palaa 8 h, vaikka kuinka ahneesti ajaa kaikkine
lauttoineen. Haugesund-Stavanger-välille on suora lauttayhteyskin,
mutta varsinkin mopolla suosittelen pikkuteitä, vielä enemmän nähtävää.

Yleensäkin Norjassa vain pääteillä etenemisvauhti on hyvin ennustettavaa.
Meillähän tiekohtainen nopeusrajoitus tarkoittaa, että tien voi lähes kelissä
kuin kelissä ajaa kylttivauhtia, mutta Norjassa taas, että tiellä saattaa olla
hyvissä olosuhteissa osuuksia, joissa voi ajaa näinkin lujaa. Varsinkin
talvella lähes 180 asteen liukkaat äkkimutkat jossain kuuraisessa
jokivarressa 80 nopeusrajoitusalueella ovat "veretseisauttavia".
Onneksi mopolla ei tarvitse kuitenkaan pakitella kohtaamisissa. Paikalliset
ajavat melko räväkästi ja pitkät kuorma-autot joutuvat ajamaan jyrkissä
mutkissa etupään vastaantulevien kaistaa pitkin, pimeässä onneksi
keltainen vilkku varoittaa.

Haugesund on näkemisen arvoinen kaupunki, laivaväylä keskustan
läpi. Kerran menin yöksi Rica Maritim-hotelliin (Åsbyvägen 2, elokuva-
aiheinen sisustus, ihanteellinen yöpymispaikka Hollywood-friikeille) ja
ihmettelin, kuinka 4. kerroksen ikkunan ulkopuolella voi seinä liikkua,
laiva meni ohi. Mieleen jäi myös rantakapakka, jossa oli oikein
norjalainen seisovapöytä: 45 kruunulla paahtoleipää, majoneesia ja
päälle juuri merestä nostettuja katkarapuja, taskurapujen saksia sekä
savustettua silliä, palanpainikkeeksi Mack-olutta Tromssasta.

Niinkuin Hannes sanoikin niin hytter- sekä peti- ja puurokylttejä
näkee teiden varsilla usein, ei tosin ole kokemusta niistä, kun olen
pääasiassa matkailuautolla siellä liikkunut.

Kesähiihtopaikkaa kannattaa harkita, hyvää vaihtelua ajamiseen.
Aurinkoisella säällä voi laskea ilman paitaa ja kylmemmällä ajo-
kamppeet ovat oikein paikallaan. Vuokraamosta Telemark-sukset ja
vitikosta koivusauva käteen, jopas on erikoista hauskaa heinäkuussa...
Esim. Strynefjellet, tosin yli 300 ajokilometriä Bergenistä koilliseen
Jöstedalsbreen-jäätikön pohjoislaidassa on upea paikka. Jos tulette
Åndalsnesistä peikkopolulta Bergeniin, niin paikkahan on matkan
varrella. Majoitusta Stryn-kylällä, myös camping noin 20 minuutin
ajomatkan päässä.
Pikkutie 258 hiihtopaikkaan on eteläpäästään varsinainen serpentiinitie.
Kaiteisiin ei ole luottamista, kun monin paikoin niitä ei ole; vain irtokiviä
ulkolaidassa, joiden jälkeen satojen metrien suora pudotus...
Tällä pätkällä saattaa vielä heinäkuullakin olla niin korkeita kinoksia,
että korkeamman ajoneuvon oikea yläkulma tökkää hankeen!
Lähellä on myös Geiranger, tie vuoren yli käy yli 1.000 m korkealla ja
koko korkeusero tosiaan ajetaan 15 km matkalla, kun tie laskeutuu
vuononrantaan. Kylä on upea vuononperukka, jossa voi testailla
kuninkaallisten lomailufiiliksiä, tosin vanhin hotelli saattaa olla melko tyyris...



Olen samaa mieltä Hanneksen kanssa E39/E18-reitistä, varmasti nopein
tie Stavangerista Osloon, mutta tylsä. En ole (vielä) ajanut, mutta
matkailuesitteissä kehutaan tietä 42 vuoriston yli. Talvella voi olla
hankala reitti, mutta ainakin Garmin-kartassa näkyy useita soratie-
pätkiäkin, joita olisi mielenkiintoista kokeilla kesällä. Tosin Norjassa
olosuhteista johtuen vuoriston soratiet voivat olla varsinkin keväällä,
siis kesäkuussakin vielä laadultaan aivan mitä vain, monet metsäautoteitä.
Mutta kurapyöräilyyn, ka mikäpä ettei!