DR650RSE ollu nyt 10 pv ajossa ja n.500 km on takana, puolet soraa ja loput hiekkaista asfalttia. Ensi kokemukset parempia kuin olin odottanut. Hieman viileää vielä on, mutta kunhan ajelee tarpeeksi mutkasia teitä, niin ei tule niin vilu. Tiet hieman jäässä metsäosuuksilla, mutta onneksi täällä pohojanmaalla kulkee paljon sorateitä peltojen halki.
Ensimmäinen sukelleuskin tuli tänään tehtyä. Kävin Laihian Rajavuoren ulkoilualueen näkötornilla ja tie oli viimeisen kilometrin sohjoinen. Tornissa käytyäni lähdin jatkamaan matkaa ja oli vielä n. 200 m ajettavana sohjoista tietä, niin etupää upposi sohjoon ja lähti omille teille.

Ja tein kuperkeikan oikealle puolelle. Olin yksin liikenteessä, ja onneksi ei mitään haavereita tullut, en ainakaan heti huomannut. Nostin pyörän pystyyn, ja yllätyin kuinka kevyesti DR nousi ylös.
Köröttelin viimeiset 200m retkeilymajan parkkialueelle ja huomasin että etupää oli mennyt hieman vinoon, sen juuri silmämääräiseti huomasi. Taisi olla vain iskarit kääntyny hieman vinoon. Etupyörä puutavasten ja vähän vastamomenttia ja etupää on jälleen kunnossa.

Mutta oli jotain muutakin tapahtunut, vaihteet eivät vapaata ylemmäs menneet. Ihmettelin hetken että mitä oikein oli tapahtunut, kunnes huomasin kuinka vaihdepoljin oli vääntynyt. Ilmeisesti olin kaatuessa jalalla taittanut vaihdepolkimen. Kotona vasta huomasin, että oli jalaksen maihareistakin vetoketju mennyt rikki.
Oli oikeastaan hyvä saada tällaiset pienet lipat heti näin alkuun, ennen kuin nopeudet alkavat kasvamaan kesää kohti mentäessä.
Kyllä tää kurapyörämotoilu vaan avartaa, lähitienoiden syrjätiet tulee hyvin koluttua
