Ajassa taakseppäin

[markusj]

Jep... näitä matkaenskojan on ollut mulla monenmoisia viimeisen 40 v: n aikana.
Ķeväällä myin T700:n joka oli oiva peli joka suhteessa, mutta.. Jokin vaan tökkii näitten uudenpien kanssa.Mikä?

- Ikä tekée tepposet (63v) ?
-.......

Siinä se. Autossa nuo avustimet voi sietää ehkä, ehkä ei kuitenkaan, mutta mopossa ei. Ok. Teneressä -20 ei ollut kuin abs on/of.
Pihaan ilmestyi 640 adv r vm.2000. Jep museokamaa.
Ihan kiva vietävä sorapoluilla Alusta, runko jämäkkä ok, tehoa mulle tarpeeksi.
Ja huom, puhun vain ominaisuuksista.
Tähän on tultu. Ympyrä sulkeutuu.

[ceevu]

Samaa mieltä. Nyt on n 2500km takana elektroniikkamopolla,ensimmäinen laatuaan mulla. Kyllä ton kanssa saattaa toimeen tulla,mutta onhan nuo kiinteät apupyörät ihan hanurista. En vielä laita vanhaa hussea myyntiin,voi olla että en myy sitä niin pitkään kun ajan. Kaitpa sitä tottuu aina liikkeelle lähtiessä painelemaan nappeja,mutta ei sellasta pitäis tarvita.
A2 kortille jos niitä luistonestoja ja kaareabseja yms härpäkkeitä pidetäänkin pakollisina,niin täyskortilliselle olis suotavaa olla valinnaisena.

[timo]

Mielestäni avustimet ovat välttämättömiä.
Kokeilin taas aivan uutta pyörää, jossa oli takakamera, puoli tusinaa muita kameroita, FSVTX, DTV, HDFJ ja pari varsin turhaakin vehjettä käynnistettäväksi, ennen moottorin käynnistämistä.
Naapurin isännänän pojan poika avusti minua.
Enhän mä muuten olisi päässyt kotipihaani pidemmälle.

[maja2]

Kyllähän itse olen vakuuttunut avustimien ja varsinkin ABSn tarpeellisuudesta. Pari viikkoa sitten olisi käynyt huonosti ilman ABS:ää.

Norjaa ajettu asfalttipäällysteisellä kinttupolulla varmaan puoli tuntia matelevan asuntoauton perässä, välissä henkilöauto. Asuntoauto antaa tietä jopa Norjalaisittain jyrkässä alamäessä, hiljentää ja pysähtyy täysin.

Kaikilla todella reilut turvavälit. Henkilöauto lähtee ohittamaan asuntoautoa. Oma turvaväli lyhenee kun auto alkaa himmailemaan asuntoauton perän lähestyessä. Päästyään asuntoauton rinnalle henkilöauto tekee täyden paniikkijarrutuksen pysähdykseen asti, liekö tie liian kapea tai peili meinannut osua. Molemmat kaistat tukossa ja rotkoonkaan/kallion seinään ei oiken kannattaisi väistää. Itsellä selkäytimestä tuleva täysi paniikkijarrutus ennen minkäänlaista älyllistä toimintaa: etupyörä paukuttaa asfalttiin katkoviivaa ja takapyöräkin nousee ilmaan (omassa pyörässä ei ole keulimisen eikä etukautta ympärimenon estoa), pyörä pysähtyy n.5m päähän auton takapuskurista. Pyörän päällä täysi matkavarustus, matkustajia en itse ota koskaan kyytiin juurikin tällaisten tapausten vuoksi ja onneksi tie oli suora ja tasainen. Pysähtymismatka on normaalia pitempi tien jyrkkyyden vuoksi ja takapyöräkin nousee tämmöisellä tien kaltevuudella helpommin irti maasta.

Itse olen tietoinen letkassa ohittamisen riskeistä enkä sitä harrasta, mutta nyt ei omat aivot tätä mahdollista vaaratilannetta rekisteröinyt koska näkyvyys eteenpäin oli varmaan puolisen kilometria ja edellä ajava antaa tilaa ohitukseen. Samoin "ahneus" pääsi vallalle kun ohituspaikka vihdoin avautui.

Avustimet pelastavat meitä tunaroivia maallikkoja, täydelliset kuljettajathan eivät niitä tarvitse.

[ceevu]

Etu abs on vielä sulatettavien joukossa.

Samantyylinen tilanne oli mullakin norjassa, etupyörä lukkoon alamäessa kun muuttolaatikko käänty yllättäen eteen. pyörä oli pystyssa suoralla tiellä,joten ei siinä sen kummempaa kun vähän jarrupainetta pois ja etupyörä pyörii jälleen. 04 multissa ei ole mitään ylimäärästä. Syke kävi korkealla,mutta se on ehkä aiheellistakin... Mutkassa eri juttu,mutta jos tuo jättää lakupätkää jarrutuksessa niin en haluaisi koittaa pysyykö silläkään pystyssä kaarteessa kahva pohjassa.

Sensijaan mihin ihmeeseen tarvitaan keulimisen estoa ja luistonestoa? Eikö ajotaito ja tehon hallinta olisi tärkeämpi asia opetella,ja jättää nuo elektroniset apupyörät pois? Sen takia kait nykyään on noita useampia vaiheita tuossa A kortissa,että liian tehokas mopo ei pitäisi enää yllättää,ja jos on niin luupää että silti niin käy niin ei siinä enää elektroniikkakaan auta kun kuivalla assulla pitoa riittää sen verran että pääsee liikken pihasta vastapäiseen seinään ja ruumispussiin.

Näiden kanssa käy niin että pikkuhiljaa taito lukea alustaa hiipuu,kun elektroniikka estää liukkauden havaitsemisen,ja jossain vaiheessa sitten yllättää kun kylmä ja märkä assu ei pidäkkään kuten on oletettu (tai hiekaksi luultu olikin savea ja pirusti liukkaampi pikku sateen kostuttamana) kun ei saa sitä infoa että pienellä kaasun avauksella alkaakin sutia eikä mennä eteenpäin.


Taka absille en ole keksiny mitään tarvetta edelleenkään,sensijaan se luistoneston kera pääsi pari kertaa yllättämään kunnes kytkin pysyvästi pois.

[Ilmari]

Mitä tähän nyt sanois...

Mä hävitin kesällä 700 Teneren ja varsin hyvillä mielin. Tilalle tuli 900 TDM-jammu. Tämä on siis teoreettisesti kaikin puolin huonompi kuin Tenere mutta silti helkutin mukava reissupyörä. Tuskin paljon huonompi matka"enduro", kuin aikoinaan omistamani R80 GS Bemari. Jotenki tässä tulee semmonen back to basics fiilis ja ehkä ympyrä sulkeutui myös mun kohdalla?

Näistä avustimista... Myin tällä viikolla rata-kawan. 600 Ninjan, jossa ei ole mitään avustimia. Ostajalla oli ollut aiemmin S1000 RR bemari jos jonkulaisilla apulaitteilla. Kaveri siinä mietti koeajon jälkeen Kemoralla, että vähän omituinen laite, kun laitee keulii ja avaaminen mutkissa on vähän arvaamatonta.

Totesin kaverille, että tästä lähtien sun pitää huolehtia ajamisesta ihan itse.

[WPH]

Itse kävin Teneren jäljiltä kokeilemassa asfaltilla tonniluokan uutta adventurea jossa karkeasti 40hv enemmän kuin Yamahassa. Ilman avustimia taitaisi olla takarengas edellä ojassa, niin äkkipikainen oli voiman tuotto kun kierrokset alkoivat tulla vetoalueelle. Teneren lineaarinen teho ja kaasunvaste antaa paljon enemmän tuntumaa milloin ollaan pidon rajalla.
Ehkä tuota tuota tonnisen käyttäytymistä olisi ajomoodien kautta saanut muokattua rauhallisempaan suuntaan mutta siihen ei valitettavasti ollut koeajon puitteissa aikaa perehtyä.

[dq]

TDM 900 sopivilla renkailla menee hienosti hiekkatiellä luirua, mutta kyllä joka kerta traktoripolulla muistuu mieleen ettei käy edes matkaendurosta.

Etu ABS on talvella hyvin mukava varuste. Toisaalta hiipii se huolimaton annostelu noihin ei-absillisiinkin. Ymmärrän kyllä apustimien pointin, mutta miksei niitä voi jättää yhden napin taakse. Laittaisi sitten napin vaikka vähän hankalampaan paikkaan.

[Ilmari]

TDM 900 sopivilla renkailla menee hienosti hiekkatiellä luirua, mutta kyllä joka kerta traktoripolulla muistuu mieleen ettei käy edes matkaendurosta.

Joo kyllä nämä ominaisuudet oli jo tiedossa ennen ostohetkeä. Katukumeilla mennään tämän kans. Mutta niinku sanoit, hiekkateillä luiruaa hienosti. Ja puuttuvat tehot kuitataan sit muilla vehkeillä radalla.

No sen verran yritetään olla asialla, että tuli tilattua TDM 850:n vanteet ku halvalla sai. Jos nämä koittas sovitella paikallensa ja jonkulaiset talvirenkaat päälle niin...

[XL250R]

Sensijaan mihin ihmeeseen tarvitaan keulimisen estoa ja luistonestoa? Eikö ajotaito ja tehon hallinta olisi tärkeämpi asia opetella,ja jättää nuo elektroniset apupyörät pois? Sen takia kait nykyään on noita useampia vaiheita tuossa A kortissa,että liian tehokas mopo ei pitäisi enää yllättää,ja jos on niin luupää että silti niin käy niin ei siinä enää elektroniikkakaan auta kun kuivalla assulla pitoa riittää sen verran että pääsee liikken pihasta vastapäiseen seinään ja ruumispussiin.

Tarvitaan siinä vaiheessa, kun kaksipyöräisessä on tehoa ja vääntöä niin paljon, että jopa taitava kuljettaja keskiarvojannusta puhumattakaan, on ongelmissa takapyörän vetopidon tai pidottomuuden kanssa.

Näinhän on tilanne monien kilokyykkyjen ja tehokkaimpien matkaenskojen kanssa. Ensinmainituissa useimmiten asfalttialustalla ja jälkimmäisissä vähemmän pitävillä alustoilla.

Miehisissä harrastelajeissa voima ja nopeus ovat olleet perinteisesti statusarvoltaan suuria, joskus aiemmin tärkeää oli hevosen nopeus, nykyään ajokin koko tai teho.

Kovin paljon tehoa tarvitaan tilanteeseen, että nykypäivän moottoripyörä luokitellaan tosi harrastajalle riittäväksi ja usein vielä malliston tehokkaimpiinkin tehdään omat lisäviritykset.
Kelle nyt 145 - 170 hv riittäisi matkaenskan tehoiksi?

Oikeasti kyseisessä teholuokassa voiman annostelu joissain tilanteissa on inhimillisellä tasolla hyvin haastavaa ajokokemuksesta riippumatta ja valmistajilla on pelko joutua median hampaisiin ja/tai maineeseen poikkeuksellisen kalliista vakuutusmaksuista. Historia tuntee moottoripyörämaailman "Leskentekijät", jotka ovat yleensä olleet aikakautensa tehokkaimpia.

Se että keskikokoisissa pyörissä on nykyään luistonestojärjestelmiä niinkin yleisesti, viittaa käytännössä lähes puhtaaseen markkinointiin, elektroniikan halpuuden takia on edullista antaa kuva keskikokoisenkin laitteen niin suuresta tehosta, että tarvitaan luistonestojärjestelmä, vaikka käytännössä se ei toimisi kuin irtosoralla kaasupohjassa.

[timo]

markusj, kylläpä panit miettimään näitä asioita.
Mikä on takapakkia, mikä pysähtyneisyyttä, entä onko kaikki "kehitys" hyväksi?
Analogisuushan on edelleen kanssamme, vaikka sen vastakohta; digitaalisuus, on tunkenut näppinsä aivan kaikkialle.
Uusi kymppitonneja maksava Adventure on kyllästetty elektroniikalla ja niinhän sen kuuluukin mennä.
Väitän, että uusi tekniikka ei silti tuo aina tullessaan pelkkää hyvää. Se voi myös taannuttaa ja laiskistaa.
Väitän, että ABS- sukupolvi ei kohta osaa, eikä ymmärrä kaikkia ajamiseen liittyviä perusasioita, koska jarruletkun ja kuskin välistä analogiaa muuttava anti-lock braking system. Ynnä muuta ynnä muuta..
Mutta, on silti ilo huomata, että nuorisossakin on meitä vastavirtaan soutajia, jotka hankkivat "museo" ikäisiä kaasaripelejä.
Kai siksi, koska niillä ajaminen tuntuu samalta kuin "se" paljaalla.

[jaket]

itselle tökkii ne kaasukahvat jotka on pehmennetty. ärsyttävä viive.

ABS on ihan kiva, saisi vaan vakiona pysyä se taka-abs pois päältä sorapyörässä. ettei joka kerta tarvitse painaa pois.

jossai 1200Gessussa luistonesto on melko turha koska a se pitäisi laittaa pois. ja moottori on niin hidas ja ns raskas, että ei se kauheen yllättävä ole. Voi se sutia mutta ihan hallitusti.

ns 200hp kyykyissä moodit ja pehmennetty kaasu on ihan tarpeen ja luistonesto ja keulimisen esto. mutta jossain 700 teneren tehoisessa ei niinkään. moodit löytyy ranteesta. ns 150hp kyykyissäkään niitä ei vielä niin kaivannut kun sen oppii, tietysti aloittelijalle on sekin vaarallinen. Ja voihan se märällä kokeneenkin yllättää.

nykykaasuilla oppii helposti sellaisen väärän taktiikan että kääntää kaasun vaan heti auki ja pyörä sitten availee kaasun, kun perinteisellä pitää avata sitä mukaan kun teho ja kierrokset kasvaa että jos se sutii niin ei lähde homma palasesta.

esim 2010 gessu tuntuu kaasukahvaltaan paljon paremmalta kuin uusi -26 r12GS. vanha on välitön ja juuri sellainen kuin gessun pitäs olla.

[markusj]

Paino, teho ja yksinkertaisuus. Siinä se kulminoituu setuppi kohdallani.
Painon pudotus, jota häipyy n. 3% vuosivauhtia ja osin toki laardilla korvautuu. Hallinnan helppous.
Tehon putoaminen. Sitä nyt juuri ja juuri riittävästi, jotta keulii edellee Still going strong.
Aivosolujen ja muiden osatekijöiden yhteistyö vaatii jatkuvaa treeniä ja ymmärrystä / ymmärtämättömyyttä.
Kuten Timo sanoi, onko siihen kuitenkaan paluuta? Tarvetta.

Vähemmän on enemmän. Silti.

[timo]

Sama vaihe on itsellänikin menossa. Mutta edelleen jalka nousee satulan yli avustamatta.
En ole vielä suostunut luovuttamaan, eli siirtymään tekniikkapuolellakaan pelkästään "matkustajan" rooliin. Automaailmassahan se on jo arkipäivää.
Tesla Autopilot kyllä vie perille rattiin nukahtaneekin.
Moottoripyörät ovat myös muuttumassa hyvää vauhtia pelkiksi kulkuneuvoiksi. Kun pyörä ohjaa kuskia, eikä toisinpäin, on mun aika lopettaa tämä touhu kokonaan.

[Hanski T]

Varsin ajankohtainen topic...

Muutaman vuoden ajan omat reissut ovat olleet assupainotteisia, lähinnä siksi että kohteet ovat olleet sen verran kaukana enkä ole malttanut yleensä tehdä useamman päivän reissuja (nää kaupunkikierrokset). Omassa matkalehmässä on liki kaikki keksityt vitkuttimet, mutta niistä on kyllä suurta hyötyä siirtymillä. Peesaava vakkari on hyvä silloin kun ei itse pääse valitsemaan ajonopeutta. Kuolleen kulman varoitin on puolestaan hyvä kaupungeissa ja motarilla. Hill holder on osoittautunut käyttökelpoiseksi kun pysähtyy kaltevaan kohtaan, sen verran lyhyet jalat ja painoa mopossa että on raskas pitää paikallaan jos hetkeksi pysähtyy. Saahan ne pois päältä ja mopo muistaa asetukset. Shifterin kytkinpalikka on ainoa joka on vikaantunut, joten luotettavuus ei ole noista kärsinyt.

Luiston- ja keulimisenestot olen asettanut vaatimattomalle tasolle, vanhan mieltä lämmittää kummasti jos etunen hieman kevenee kapulaa kiertäessä. Käytän yleensä vain tourinki- ja enskamoodeja. Jälkimmäiseen piti tietysti aktivoida täydet tehot, jätin hitusen luistonestoa päälle niin voi huolettomammin availla soralla. Eihän toi 19" etunen pärjää 21":lle, mutta on se parempi kuin 17". Jonkinlainen kompromissi siis, mutta fysiikkakaan ei enää kestä täysipainoista soratiehu(r)vittelua, joten limitit tulee vastaan vähemmälläkin.

Juu ja kyllä varmaan on niin että kun apuihin tottuu niin ilman niitä voi tulla ylläreitä. Elämän reaaliteetit täytyy ottaa huomioon ja todeta että ajelu-uran ja oman fysiikan tässä vaiheessa ei enää tarvitse extreme-ajotaitoja kehittää, silti oppimista riittää. Jokainen ajokerta on uusi.

Mietin tässä että uusisko kalustoa vielä kun nykyiseen olen jo ajanut 94000, mutta eipä ole sellaista pakko-saada -mopoa osunut kohdalle. Ehkä sitten uusittu painos nykyisestä. Sitä voisi täydentää vaikka pienellä sähkömopolla jolla voisi käväistä lähipoluilla.