Kevyt pyörä lajia harkitsevalle

[Mikko Heikkinen]

Moi,

Millä pyörällä kannattaisi aloittaa, jos aikoo enskaa alkaa päryyttämään? Speksit itse ajamiselle olisivat sellaiset, että mieluummin hiekka- tai metsäautotietä ja niihin liittyviä pätkiä metsän puolella, jos sellaisia laillisuuden puitteissa sattuisi Pirkanmaalla olemaan... Radat, joissa on polvia myöten kurassa, ei oikein innosta. Talvi tässä kanssa on mielessä, ois hieno päästä vääntämään kahvaa silloinkin.

2- tai 4-tahti, ei väliä.

Kortti on A2.

[Jani M]

Vaikuttaa paljon, oletko uutta vai käytettyä hommaamassa ja millä budjetilla. Samoin, jos olet kovin lyhyt, niin aivan korkeimmat pyörät eivät ole paras vaihtoehto.

[Mikko Heikkinen]

Moi,

Luovuin jo ajatuksesta saada yhtään mitään alle kahden tonnin, joten varmaan siitä ylöspäin sitten...

Varmaan joku Yamaha WR, muuta vastaavat japsit tai KTM vois olla ok. Käytettyjä olen katsellut.

Kun asuu kaupungissa, niin siirtymä tulee aina mukaan kuvioihin. Kesällä sen voisi tehdä ajamallakin, mutta talvi on asia erikseen.

[an13]

KTM:ään pitäisi melkein laittaa 4 tonnia että saa asiallisen, vaikka tuommoinen 2012 250EXC, jos onnistuu vielä löytämään sellaisen jossa tulee 2 vanteet että toisissa piikit niin olisi valmis paketti ympäri vuoden: https://www.nettimoto.com/ktm/250/2455225

[Mikko Heikkinen]

No, onpa ainakin asiallisen oloinen pyörä. Onhan se niinkin, että minkä ostohinnassa säästää, joutuu investoimaan kunnossapitoon usein vähän tahtomattaankin.

KTM lienee alan high-end-tuote, kuten Hussekin. Näkyy varmaan hinnoittelussa, mutta toisaalta, jos säästää harmeja, kannattaa investoida. Eipä se tallissa lojuva rikkinäinen pyörä harrastusta edistä.

Mutta hyviä vinkkejä, kiitos vaan.

[Hobes]

No, onpa ainakin asiallisen oloinen pyörä. Onhan se niinkin, että minkä ostohinnassa säästää, joutuu investoimaan kunnossapitoon usein vähän tahtomattaankin.

KTM lienee alan high-end-tuote, kuten Hussekin. Näkyy varmaan hinnoittelussa, mutta toisaalta, jos säästää harmeja, kannattaa investoida. Eipä se tallissa lojuva rikkinäinen pyörä harrastusta edistä.

Mutta hyviä vinkkejä, kiitos vaan.

Pari huomiota. Ensin olisi syytä ehkä vähän lisää miettiä mitä pyöräilyä haluaa. Esim mainittu sxf vaatii paljon huoltoa, koska on pohjimmiltaan kisaenduro. Jos hakusessa on leppoisa laite, pitkillä huoltoväleillä on tuo sxf aivan väärä valinta. Ja vaikka kottarainen premiumia onkin, niin ei se nyt mikään luotettavuuden perikuva ole. Jos luotettavaa haluaa, niin itse katselisin ensisijaisesti japanilaisia pyöriä.

Toisekseen mitä lajia tarkalleen harkitaan? Enduroa vai kurapyöräilyä yleisesti? Ensimmäinen on aika nopeasti sitä mudassa rämpimistä, jälkimmäinen enemmän leppoisaa suhaamista hiekkateillä, metsäutoteillä jne.

Kyllä tuollainen 200kg möhkö kapeammallakin polulla pärjää, kunhan ei ole kiire minnekään. Mutta jos haluaa touhuun vauhtia ja ajamisen nautintoa, niin aika nopeasti painava pyörä muuttuu riippakiveksi.

Itse olen esimerkiksi ihan vakavissani harkinnut piikkiä nykyisen rinnalle. Se on kevyt, halpa ja menohaluja riittää sen verran leppoisa ajelu onnistuu melkeen maastossa kuin maastossa.

[THä]

Jos katselee kevyttä yleispyörää, niin itse katsoisin jotain https://www.nettimoto.com/ktm/400/2449291

Minkään edes siirtymän ajaminen 2-tahdilla ei oikein ole kovin mukavaa puuhaa. Oikealla reitillä ja etenkin huoltojen suhteen taas vallan lyömättömiä laitteita.

Jos taas liki aina on jonkinlainen tie tai edes polku alla eikä vauhti ole pääasia niin sitten jotain isompaa: DR, Funduro, KLE, Transalp, jne.

Helposti on tietty se ongelma, että normi tiet on aika isoja ja nopeita pätkiä eikä niitä siten oikein passaa "ajaa", koska vauhti on helposti sitten ihan jotain muuta kun mikä olisi järkevää/laillista. Luvalliset reitit taas on ihan oikeita enduropolkuja eikä niille oikein ole mielekästä noilla isoilla pyörillä mennä - menee selviytymiseksi. Välissä ei oikein ole mitään.

Sitten on tietty vielä kevyt sarja, eli KLX250, CRF250L ja WR250R. Leppoisia laitteita, mutta suht matalan painon kanssa pärjää huonommissakin paikoissa, tosin isommalla tiellä eivät sitten ole oikein kotonaan.

[Mikko Heikkinen]

No, onpa ainakin asiallisen oloinen pyörä. Onhan se niinkin, että minkä ostohinnassa säästää, joutuu investoimaan kunnossapitoon usein vähän tahtomattaankin.

KTM lienee alan high-end-tuote, kuten Hussekin. Näkyy varmaan hinnoittelussa, mutta toisaalta, jos säästää harmeja, kannattaa investoida. Eipä se tallissa lojuva rikkinäinen pyörä harrastusta edistä.

Mutta hyviä vinkkejä, kiitos vaan.

Pari huomiota. Ensin olisi syytä ehkä vähän lisää miettiä mitä pyöräilyä haluaa. Esim mainittu sxf vaatii paljon huoltoa, koska on pohjimmiltaan kisaenduro. Jos hakusessa on leppoisa laite, pitkillä huoltoväleillä on tuo sxf aivan väärä valinta. Ja vaikka kottarainen premiumia onkin, niin ei se nyt mikään luotettavuuden perikuva ole. Jos luotettavaa haluaa, niin itse katselisin ensisijaisesti japanilaisia pyöriä.

Toisekseen mitä lajia tarkalleen harkitaan? Enduroa vai kurapyöräilyä yleisesti? Ensimmäinen on aika nopeasti sitä mudassa rämpimistä, jälkimmäinen enemmän leppoisaa suhaamista hiekkateillä, metsäutoteillä jne. Ja mielellään kohtuu leppoisaa.

Kyllä tuollainen 200kg möhkö kapeammallakin polulla pärjää, kunhan ei ole kiire minnekään. Mutta jos haluaa touhuun vauhtia ja ajamisen nautintoa, niin aika nopeasti painava pyörä muuttuu riippakiveksi.

Itse olen esimerkiksi ihan vakavissani harkinnut piikkiä nykyisen rinnalle. Se on kevyt, halpa ja menohaluja riittää sen verran leppoisa ajelu onnistuu melkeen maastossa kuin maastossa.

Joo, piikkikin on käynyt mielessä, silloin varmaan pitäisi olla 2-tahti. 250cc pyöristä (nelari) on tullut Yamahan WR:iä katseltua. Ja hyvä pointti, enemmän olisin juuri sen normaalin kurapyöräilyn kannalla, just hiekka- ja metsäautotiet. Ja leppoisa meno mielessä.

[Hobes]

Joo, piikkikin on käynyt mielessä, silloin varmaan pitäisi olla 2-tahti. 250cc pyöristä (nelari) on tullut Yamahan WR:iä katseltua. Ja hyvä pointti, enemmän olisin juuri sen normaalin kurapyöräilyn kannalla, just hiekka- ja metsäautotiet. Ja leppoisa meno mielessä.

Ei nyt välttämättä. Kakstahdin mukana tulee omat riesansa ja huoltotarpeensa. Jos pyörän ropaaminen ei kiinnosta yhtään, niin kaksitahtilaitteet, jättaisin suosiolla muille. Nyt kun tuossa tosiaan mainitsit, että mielenkiinnon kohteena on ehkä enemmänkin nimenomaan leppoisa ajeleminen. Niin tosiaan THä:n listahan on mitä mainioin. Listaan toki lisäisin vielä Yamahan XT:t sekä hondan NX:t, jos sellaisia sattuu jostain siistejä löytämään.

Kaksipuolikkaat ovat kivempia pikkupoluilla, isommat taas sopivat yleisempään käyttöön ja kyllä noilla maanteilläkin ajelee. Kaverilla on hondan dominaattori. Ajettu 150tkm ja tuolla ollaan kierretty pitkiäkin lenkkejä. Osa jopa pelkällä asfaltilla. Vanhassa alkaa jo tässä kohtaa toki ikä näkymään, mutta pääosin muualla kuin moottorissa.

Kannattaa miettiä budjetti ja pohtia sitten mitä on valmis pyörälle tekemään itse. Vanhan pyörän kanssa tulee aina jotain pientä ropaamista vastaan oli merkki mikä hyvänsä. Uudemmilla selviää yleensä vähän pienemmällä.

[Mikko Heikkinen]

Hobes, täsmennätkö vielä yhtä asiaa piikkiin liittyen, eli pärjääkö 4-tahtipiikillä noissa mainituissa ajoympäristöissä?

[Zidi]

Sanoisin että 4-tahti piikkinen on kyllä aika hirmuisen rauhallinen peli, lue tehoton. Jos sulla on lähistöllä MP liikkeitä joissa on eri teholuokista käytettyjä koeajettavissa, tai kavereilla, niin käy ihmeessä kokeilemassa pikkulenkki. Siitähän sitä sit alkaa tietämys kasvamaan mitä haluaa.

Itse hankin vuodenvaihteessa ensimmäisen kevyen enskan, 250cc 4-tahti. Minulle tuossa on ihan riittävästi voimaa kunhan vain pysyy metsäautoteillä tai sitä pienemmillä urilla. Jos pitää ajaa kymmeniä kilsoja asfaltilla jotta pääsee soralle niin mieluummin vien kärrillä, oma mielipide toki.

[Koheltaja]

Beta 125-4T oli pojalla aikoinaan ja se on armoton mopo, 180cc pytyllä ja pienellä kansityöllä siitä sai siedettävän mutta ei niillä tehoilla spooriin tai krossiradalle osllut asiaa. Myös alustan ominaisuudet loppui hyvin nopeasti. Hyviä ovat tieliikenteeseen nuorisolle, aikuisten leluna tehon ja alustan puute tulee ensimmäisenä esille.

[Hobes]

Hobes, täsmennätkö vielä yhtä asiaa piikkiin liittyen, eli pärjääkö 4-tahtipiikillä noissa mainituissa ajoympäristöissä?

Sillä itse pärjäisin poluilla, huonokuntoisilla metsäkoneen urilla ja umpimetsässä. Hiekkatiellä tai assulla meno alkaa tosiaan olemaan todella rauhallista. Tehovaatimukset on yksilöllisiä, itse pärjään n. 40hp:lla ihan millä alustalla tahansa, mutta täälläkin on motoristeja, joiden mielestä minitehomäärä assuajoon on 100hp tai enemmän.

Nyt tosiaan kun tuo varmentui tuo käyttötarkoitus, niin sanoisin, että ehkä se piikki ei ole ihan ideaali teikäläiselle. Piikkiajatus lähti itselläni liikkeelle siitä lähtökohdasta, että haluat halvan, varmatoimisen kulkineen, jolla ei heti mene hikoiluksi huonollakaan alustalla ( mitä painavampi pyörä, sitä enemmän yleensä hikoiluttaa, kun maasto menee huonoksi ). Maavara ja alusta noissa tietysti loppuu nopeasti kesken, mutta kun pyörä on kevyt se antaa paljon anteeksi. Tätä olisi ehkä hyvä ollut täsmentää edellisessä viestissä.

Mielestäni nyt tällä perusteella mitä tässä on puhuttu, tuollainen vanhan liiton dualsportti voisi olla ihan omiaan teikäläiselle. ( DR, NX, Funduro, KLE jne. osa dualsporteista vaatii erillisen A2 tehonalennussarjan, joka on hyvä pitää mielessä). Hankintahinta on edullinen, moottorit on pääsääntöisesti patarautaa ja jokaisella uskaltaa kyllä lähteä huonomallekin pinnalle, kun rengastus on kunnossa. Toki kaikki alkavat olla aika iäkkäitä, joten ropaamiselta ei voi välttyä. Ei edes vaikka löytäisi sen yksilön, jota on ajanut ainoastaan mummo saaressa. Ikä tekee tehtävänsä, jolloin paljon ajettu ja hyvin huollettu saattaa olla jopa paremmassa kunnossa, kuin viimeiset 5v ladossa käyttämättömänä seissyt laite.

250cc vehkeillä tahtoo puhti loppua jos asfalttia ja leveää hiekkatietä meinaa enemmänkin ajaa, kuten Zidi tossa mainitsikin. Toki tehon tarve on yksilöllistä, mutta ei noilla alle 600cc vehkeillä viitsi kauhean kauaa 80kmh:n marssivauhtia pitää yllä. Tosin kyllä tuttavan poika jaksoi roikkua pikkisellä cbr:llä meikäläisen perässä 1200km viikonloppureissun asfaltilla ja väitti vielä nauttineensakin reissusta, joten taas kyse on siitä mikä riittää tehoksi.

Ideaalikurapyörä olisi tietysti sellainen, joka olisi kevyt, tehokas, halpa ja loistavalla maavaralla. Tuohan nyt on jokaisen kurapyöräilijän märkä uni ja joka kerran, kun joku moottoripyörävalmistaja julkaisee uuden pyörämallin, niin alkaa spekulointi, että joko nyt saadaan pyörä, joka soveltuisi täydellisesti kaikkiin olosuhteisiin. Toistaiseksi yksikään valmistaja ei moista ole pihalle saanut, enkä henkeäni pidätellen odottele moista ilmestyväksikään. Toistaiseksi on ainoastaan kompromissipyöriä joissa joutuu valitsemaan tehon, painon ja hinnan pyhän kolminaisuuden väliltä

Tärkeintä on miettiä mikä asia on itselle tärkein. Jos jokaisen kohdalla haluaa parasta, budjetti nousee nopeasti varsin tähtitieteelliseksi. Ja tosiaan pyörien koeajo kannattaa. 15 hp on yllättävän paljon jos ei ole tehokkaampaan tottunut, mutta 100hp pyörästä tuollaisen puikkoihn hyppääminen lähinnä ahdistaa...

Edit. Ja tosiaan mielipide on sitten jokaisella omansa. Mä edustan ehkä hieman kerettiläistä linjaa sen suhteen, että en juurikaan anna painoarvoa teholle tai ominaisuuksille, kunhan pyörä sopii itselle. Kaveri ajelee thunderacella mettäkoneen uria ja onpahan muoviluodilla kierretty pallo (https://motorcycle-diaries.com/blog/ama ... world-tour).

[B12]

Soratieajeluun, metsäteille ja satunnaisille kovapohjaisille poluille kuussatanen vanhempi dual sportti on ehkä budjettirajoitteiselle se paras, kuten hobes kuvailikin. Menee asfalttisiirtymätkin isommin ahistamatta. Tehoa on se 40-50hv ja vääntää ihan hyvin. Painoakaan ei vielä järjettömästi. 100hv pyörät ovatkin sitten keveimmätkin 200kg.

250 dual sport menee jos ajelee ajelemisen ilosta maisemista ja luonnosta nauttien, mutta jos haluaa että sora lentää ja perä liitää, niin siihen se ei riitä. Jos pyörän pitää reuhata ja pauhata, joku ktm 690 tai husky 701 alkaa olla aika minimi, ja hintaluokka alkaa kuudesta tonnista.

[Jani M]

Jos pyörän pitää reuhata ja pauhata, joku ktm 690 tai husky 701 alkaa olla aika minimi, ja hintaluokka alkaa kuudesta tonnista.

KTM SXC 625 täyttää riittävästi samat kriteerit, mutta hintaluokka on edullisempi.