Ajomotivaatiota etsimässä.
Valvojat: Jukka, Moderaattorit
Ajomotivaatiota etsimässä.
Onko muilla ollut vaikeuksia käynnistellä kautta? Pyörä toimii, kelit on ok, mutta ei vaan huvita. Kesällä ehkä ehtii jonkun yhden reissun heittää, muuten pyöritään lähistöllä. Tänään kokeilin ajella töihin, menihän se, mutta mieluummin melkein ajaisi fillarilla kun se on nyt alkanut kulkea. Oikeastaan tässä varmaan tökkii eniten se, että mopoilulle ei löydy sellaista luonnollista aikaa mikä ei olisi pois jostain muusta - töistä, lapsien kanssa oleilusta, remppaanisesta tai treenistä.
Pohdin tässä että pitääkö pyörän odottamassa aikaa parempaa vai laitanko kiertoon ja ostan jotain kun alkaa huvittaa... onko KTM 950 Adventure S kysyntää? Mistä porukka ammentaa ajointoa?
Ville
Pohdin tässä että pitääkö pyörän odottamassa aikaa parempaa vai laitanko kiertoon ja ostan jotain kun alkaa huvittaa... onko KTM 950 Adventure S kysyntää? Mistä porukka ammentaa ajointoa?
Ville
- bisti
- Viestit: 1514
- Liittynyt: Ma Kesä 06, 2011 1:13 pm
- Pyörä: KTM 350 EXC-F 2021
- Paikkakunta: Vihti
Re: Ajomotivaatiota etsimässä.
Vaihda pyörä kisaenskaan niin silloin sen kanssa käytetty ei ole pois ainakaan treenistä vaan se aika on treeniä, win-win situation
Joskus tuntuu, ettei minulla ole mitään järkevää sanottavaa, mutta sanon siltikin aina jotain...
KTM 350 EXC-F -21
KTM 250 EXC Six Days -17 (ex)
KTM 350 EXC-F Six Days -15 (ex)
KTM 690 Enduro R -13 (ex)
Yamaha XT660Z Ténéré -09 (ex)
Yamaha DT125R -92 (ex)
KTM 350 EXC-F -21
KTM 250 EXC Six Days -17 (ex)
KTM 350 EXC-F Six Days -15 (ex)
KTM 690 Enduro R -13 (ex)
Yamaha XT660Z Ténéré -09 (ex)
Yamaha DT125R -92 (ex)
Re: Ajomotivaatiota etsimässä.
Omalta kohdaltani voin kertoa että ajomotivaatio vähenee pikku hiljaa, sitten kun tulee uusi mopo niin ajeluttaa niin pirusti, kunnes taas ei kiinnosta. Mutta jos sitä mopoa ei olisi olemassa niin kyllä olisi ajomotivaatiota monenkin kuskin edestä, tai sitten kun on tilanne kuin meikäläisellä, kroppa ei siedä ajamista kuin vähäisessä määrin, mutta kuitenkin tekisi mieli ajaa. Tämä pohdinta on tulosta n. 30v motoristitaipaleelta.
Onneksi tuossa on tuo vanhus jolla voi tuulettaa itseään maantiellä ilman pelkoa ylinopeussakoista. Niin, onhan se superikin tallissa sitä varten kun tuo koipi saadaan kuntoon, sitten ajetaan...
Onneksi tuossa on tuo vanhus jolla voi tuulettaa itseään maantiellä ilman pelkoa ylinopeussakoista. Niin, onhan se superikin tallissa sitä varten kun tuo koipi saadaan kuntoon, sitten ajetaan...
Re: Ajomotivaatiota etsimässä.
Mulla on ollut pyörä osina viime syksystä asti. Koko viime kesänä en ajanut, kun löysin nokkaketjun laahaimen koneen pohjalta juuri kun piti ruosteenpoistoon lähteä ja kiristin ketjua. Ajattelin että laitan talvella kuntoon. No vuosi painettu töissä siihen malliin, ettei paljon tarvinnut ropaamista miettiä. Talvella löytyi taas vanhaan lajiin, lumilautailuun sellainen vaihde, mitä ei ole ollut pitkään aikaan. Hyviä laskureissuja suomen ja ruotsin lapissa. Splitboardia kokeiltu. 42 vuotiaana pitkästä aikaa backflippi, en ollut tehnyt sitäkään ainakaan kymmeneen vuoteen.
Ei edes oikein haittaa tuo pyörän osina olo. Parissa illassa niputtaisi jos innostaisi. Pitkään piti hommata kisaenskaa, ja liittyä espoon moottorikerhoon ja ruveta ratoja kiertämään, kun tästä saa aina sen muutaman kymmenen kilsaa ajelaa paremille sorapätkille muutenkin. No sitten aloin miettiä että enhän mä silläKÄÄN ehdi ajamaan, kun kaikki muutkin hommat on hoitamatta, enkä edes polkupyörää saanut kunnon lenkille.
Motivaation puute, tais sitten vaan juurikin ne ruuhkavuodet. Sitä tuli mietittyä tänään tyttären futistreenejä katsellessa ja kentän reunalla palellessa. Tai sitten tää on vaan tyyntä myrskyn edellä.
Ei edes oikein haittaa tuo pyörän osina olo. Parissa illassa niputtaisi jos innostaisi. Pitkään piti hommata kisaenskaa, ja liittyä espoon moottorikerhoon ja ruveta ratoja kiertämään, kun tästä saa aina sen muutaman kymmenen kilsaa ajelaa paremille sorapätkille muutenkin. No sitten aloin miettiä että enhän mä silläKÄÄN ehdi ajamaan, kun kaikki muutkin hommat on hoitamatta, enkä edes polkupyörää saanut kunnon lenkille.
Motivaation puute, tais sitten vaan juurikin ne ruuhkavuodet. Sitä tuli mietittyä tänään tyttären futistreenejä katsellessa ja kentän reunalla palellessa. Tai sitten tää on vaan tyyntä myrskyn edellä.
-too Big to fail-
-
- Viestit: 8367
- Liittynyt: Su Huhti 03, 2011 12:50 pm
- Pyörä: pyörätön
- Paikkakunta: Kehä III länsirajalla
Re: Ajomotivaatiota etsimässä.
2014 myin pyörän pois ja tarkoitus oli lopettaa kokonaan ortopedin suosituksesta, oli ajohaluja tai ei. Aika nopeasti sisäistin asian että mun enskailut ja vauhtirallit on entistä elämää, myös maastofillarilla, kaatumisista johtuvia vammoja ei saa enään tulla kaularangan alueelle. Eka kesä meni ihan ok, tuli fillaroitua aika paljon mutta toinen pyörätön kesä kun alkoi niin silmät oli päivittäin NM:ssä. Ajatuksena oli ostaa edullinen ja luotettava katuenska satunnaisiin ajoihin silloin kun huvittaa.
Pyörä löytyi ja se kesä menikin aika ahkerasti pyörän selässä, vaikka piti ajella vain vähän, mutta kun ajaminen oli niin hitoksen hauskaa. Talvella rakennettiin pyörää ja käytiin se kokonaan läpi, kesä tuli ja ajomotivaatio lerpahti kuin vanhan miehen laskuteline. Ei pienintäkään kiinnostusta ajaa joten annoin pyörän pojan käyttöön, mä ajoin tuskin tuhatta kilsaa pyörän kanssa. Monet on vitsaillut siitä että kun saan pyörän rakennettua niin mielenkiinto loppuu ja kohta pyörä on myynnissä, totta tämäkin, koska rakentaminen on mulla iso osa harrastamista, eikä pelkästään mopojen kanssa.
Nyt keväällä odotettiin ajokelejä intoa täynnä ja suunnittelin vähän reissujakin. Pyörä ajoon ja viikonlopun ajon jälkeen totesin että kyllä tämä oli taas tässä, kun ei nappaa niin ei nappaa. Vuosien aikana on ollut alla kisaenskoista soranorsuihin ja kaikkea siltä väliltä, pari pyörää kummitteli mielessä joten soittamaan tutuille että saanko lainata pyörää. Nopeasti pääsin jyvälle että nyt on yksipyttyisten aikakausi ohi mun osalta ja katseet siirtyi kaksipyttyisiin soranorsuihin, kipinä oli taas syttynyt.
Pyörä meni vaihtoon mutta ei pitkänmatkan soranorsuun vaan kompromissiin joka eniten veti puoleensa. Samalla tehtiin päätös että tämä on se viimeinen pyörä ajomotivaation etsinnässä, nyt on ympyrä sulkeutunut pyörien osalta ja jos edelleen tulee taantumavaihe ja pyörä seisoo pitkään parkkiksella niin on aika lopettaa koko touhu. Fakta on kuitenkin se etten pysty loputtomiin ajamaan oman fysiikan takia ja jonain päivänä laitetaan kypärä muistojen hyllylle.
Mulla on vakiintunut 2-3 harrastusta jotka välillä nappaa ja kaikki aika menee yhden parissa ja muut jää kokonaan narikkaan odottamaan parempia päiviä. Harrastukset on kuin neljä vuodenaikaa, tehdään jotain intenssiivisesti jonkin aikaa ja kun mielenkiinto hiipuu niin vaihdetaan lajia. Tämän olen oppinut hyväksymään ja itseasiassa on mukavaa vaihtelua pistää välillä yksi kirja kiinni ja avata toinen.
Aina voi kokeilla jotain muuta ja palata entiseen jos siltä tuntuu, pakosti ei kannata tehdä mitään harrastamista koska se ei lisää motivaatiota harrastamiseen. 2011 Mietin pitkään että lopetanko 8 vuoden mönkijäharrastuksen kun motivaatio alkoi hiipumaan, lopetin enkä ole sitä päätöstä katunut hetkeäkään enkä usko että paluuta tulee tapahtumaan vaikka se oli mieleistä touhua. Aikansa kutakin.
Rakkaus harrastuksiin on ikuista, kohteet vaan vaihtuu
Pyörä löytyi ja se kesä menikin aika ahkerasti pyörän selässä, vaikka piti ajella vain vähän, mutta kun ajaminen oli niin hitoksen hauskaa. Talvella rakennettiin pyörää ja käytiin se kokonaan läpi, kesä tuli ja ajomotivaatio lerpahti kuin vanhan miehen laskuteline. Ei pienintäkään kiinnostusta ajaa joten annoin pyörän pojan käyttöön, mä ajoin tuskin tuhatta kilsaa pyörän kanssa. Monet on vitsaillut siitä että kun saan pyörän rakennettua niin mielenkiinto loppuu ja kohta pyörä on myynnissä, totta tämäkin, koska rakentaminen on mulla iso osa harrastamista, eikä pelkästään mopojen kanssa.
Nyt keväällä odotettiin ajokelejä intoa täynnä ja suunnittelin vähän reissujakin. Pyörä ajoon ja viikonlopun ajon jälkeen totesin että kyllä tämä oli taas tässä, kun ei nappaa niin ei nappaa. Vuosien aikana on ollut alla kisaenskoista soranorsuihin ja kaikkea siltä väliltä, pari pyörää kummitteli mielessä joten soittamaan tutuille että saanko lainata pyörää. Nopeasti pääsin jyvälle että nyt on yksipyttyisten aikakausi ohi mun osalta ja katseet siirtyi kaksipyttyisiin soranorsuihin, kipinä oli taas syttynyt.
Pyörä meni vaihtoon mutta ei pitkänmatkan soranorsuun vaan kompromissiin joka eniten veti puoleensa. Samalla tehtiin päätös että tämä on se viimeinen pyörä ajomotivaation etsinnässä, nyt on ympyrä sulkeutunut pyörien osalta ja jos edelleen tulee taantumavaihe ja pyörä seisoo pitkään parkkiksella niin on aika lopettaa koko touhu. Fakta on kuitenkin se etten pysty loputtomiin ajamaan oman fysiikan takia ja jonain päivänä laitetaan kypärä muistojen hyllylle.
Mulla on vakiintunut 2-3 harrastusta jotka välillä nappaa ja kaikki aika menee yhden parissa ja muut jää kokonaan narikkaan odottamaan parempia päiviä. Harrastukset on kuin neljä vuodenaikaa, tehdään jotain intenssiivisesti jonkin aikaa ja kun mielenkiinto hiipuu niin vaihdetaan lajia. Tämän olen oppinut hyväksymään ja itseasiassa on mukavaa vaihtelua pistää välillä yksi kirja kiinni ja avata toinen.
Aina voi kokeilla jotain muuta ja palata entiseen jos siltä tuntuu, pakosti ei kannata tehdä mitään harrastamista koska se ei lisää motivaatiota harrastamiseen. 2011 Mietin pitkään että lopetanko 8 vuoden mönkijäharrastuksen kun motivaatio alkoi hiipumaan, lopetin enkä ole sitä päätöstä katunut hetkeäkään enkä usko että paluuta tulee tapahtumaan vaikka se oli mieleistä touhua. Aikansa kutakin.
Rakkaus harrastuksiin on ikuista, kohteet vaan vaihtuu
Kylätason kurapyöräilijä.
Re: Ajomotivaatiota etsimässä.
Herra Koheltajalta parin vuoden päästä varusteltu ja sisäänajettu T7, pidetään mielessä
Motivaatiota enemmän kuin rahaa.. nimimerkillä pyörä lähti tiistaina budapestiin ja ukko lähtee tulevana tiistaina perässä, jussina takas
STN
Motivaatiota enemmän kuin rahaa.. nimimerkillä pyörä lähti tiistaina budapestiin ja ukko lähtee tulevana tiistaina perässä, jussina takas
STN
-
- Viestit: 8367
- Liittynyt: Su Huhti 03, 2011 12:50 pm
- Pyörä: pyörätön
- Paikkakunta: Kehä III länsirajalla
Re: Ajomotivaatiota etsimässä.
Meinaat ostaa sen toiselta tai kolmannelta omistajalta...STN kirjoitti:Herra Koheltajalta parin vuoden päästä varusteltu ja sisäänajettu T7
Kylätason kurapyöräilijä.
Re: Ajomotivaatiota etsimässä.
Oma motivaatio oli hakusessa. Ratkaisuna oli ostaa VFR800 KTM:n kaveriksi.
Vaihtelu virkisti ja tuo V4 on kieltämättä hieno moottori.
Vaihtelu virkisti ja tuo V4 on kieltämättä hieno moottori.
Re: Ajomotivaatiota etsimässä.
Itsellä jäi pärrä pölyyntymään kun ostin pari vuotta sitten sähköavusteisen täysjousto fillarin. Niin helppoa lähteä kun ei tarvi sitä ajovarusterumbaa ja saa laillisesti ajella lähes kaikkialla. Työmatkat välillä aamulla suoraan ja iltapäivällä metsien kautta kotiin. Kun nappaa metsässä rajoittimen pois, tuntuu välillä vauhti jopa vauhdikkaalta ja jos ei tunnu, voi hakeutua vaikeampiin maastoihin tai hyödyntää moottoria "hiihtohissinä" ja keskittyä alamäkiin.
Sama vika kuin aloittajalla että aikaa ei meinaa löytyä monen tunnin ajoreissuihin.
Sama vika kuin aloittajalla että aikaa ei meinaa löytyä monen tunnin ajoreissuihin.
-
- Viestit: 366
- Liittynyt: Ke Kesä 03, 2015 11:21 am
- Pyörä: KTM 690 enduro r 2020
- Paikkakunta: Mänttä
Re: Ajomotivaatiota etsimässä.
Laitoin kans 690 myyntiin. Ei ole minkäälaista intoo ajella. Eikä kyllä hirveesti aikaakaan. Kaikki liikenevä aika tulee läskipyörän sarvissa kulutettua. Nyt on kova kuume saada 27.5 plus täysjousto. Ehkä sitten jos kotarin joku tulee ostamaan.
Re: Ajomotivaatiota etsimässä.
Ajomotivaatioon on monia "lääkkeitä"
Mulla ekan pyörän jälkeen ensimmäinen uusi älytön ajointo löytyi vuosi sitten keväällä.
Nimittäin edellisen talven avioero, aikaa oli ajella joka vapaapäivä tuli 400-900km silloisen pyörän mittariin.
Toinen kummasti ajelu haluja lisännyt oli enduro ja niistä aion nauttia vielä pitkään.
Onneksi ei ole nainen vaikuttamassa pyörän valintaan vaan saa itse asiat päättää millä ajelee.
Ennen kun joku istui usein kyydissä ja tietysty vaikutti pyörän valintaan mutta nyt tulee yksin ajeltua.
Ja kyllä uudet mukavat ajokaverit mihin on tutustunut lisää ajoihin mukavuutta myös.
Mulla ekan pyörän jälkeen ensimmäinen uusi älytön ajointo löytyi vuosi sitten keväällä.
Nimittäin edellisen talven avioero, aikaa oli ajella joka vapaapäivä tuli 400-900km silloisen pyörän mittariin.
Toinen kummasti ajelu haluja lisännyt oli enduro ja niistä aion nauttia vielä pitkään.
Onneksi ei ole nainen vaikuttamassa pyörän valintaan vaan saa itse asiat päättää millä ajelee.
Ennen kun joku istui usein kyydissä ja tietysty vaikutti pyörän valintaan mutta nyt tulee yksin ajeltua.
Ja kyllä uudet mukavat ajokaverit mihin on tutustunut lisää ajoihin mukavuutta myös.
-
- Viestit: 8367
- Liittynyt: Su Huhti 03, 2011 12:50 pm
- Pyörä: pyörätön
- Paikkakunta: Kehä III länsirajalla
Re: Ajomotivaatiota etsimässä.
Nyt ei oikein kulje, loma loppui 8 viikkoa sitten ja sen jälkeen nihkee 500km mittariin. Ei vaan nappaa asfaltilla kruisiminen eikä ole ollut aikaa lähteä soralle, jos syyslomalla on yhtä latteeta menoa niin pistetään pyörä telakalle odottamaan ensi kesää.
Ja ei, en ole vielä hukkaamassa pyörää, vuoden kuluttua vasta lähtee vaihtoon ellei tule matkalla muuttuvia tekijöitä...
Ja ei, en ole vielä hukkaamassa pyörää, vuoden kuluttua vasta lähtee vaihtoon ellei tule matkalla muuttuvia tekijöitä...
Kylätason kurapyöräilijä.
-
- Viestit: 100
- Liittynyt: To Heinä 23, 2015 5:19 pm
- Pyörä: KTM 990 Adventure
- Paikkakunta: Lahti
Re: Ajomotivaatiota etsimässä.
NS. Nurkka surauttelut ovat jäänneet todella vähiin. Yleensä kun pyörän päälle noustaan on joku kohde, sekä useinmiten reissu joko yksin, tai porukassa. Nyt kun ulkomaille ei oikeen viitti lähteä, on täältä kotosuomesta löytynyt todella hienoja teitä, sekä mestoja.
Löytynyt ihan uusi into koluta näitä kotimaan sorateitä. Adverätkä on mulle monasti se arkikulkinekkin, mutta pääkäyttö on reissuissa, useamman päivän kestävissä. Näin on motivaatio vaan kasvanut ko. Hommaan. Mä nään asian niin, jos homma oikeasti maittaa ja kiinostaa. Järjestää siihen myös aikaa ja rahaa.
Löytynyt ihan uusi into koluta näitä kotimaan sorateitä. Adverätkä on mulle monasti se arkikulkinekkin, mutta pääkäyttö on reissuissa, useamman päivän kestävissä. Näin on motivaatio vaan kasvanut ko. Hommaan. Mä nään asian niin, jos homma oikeasti maittaa ja kiinostaa. Järjestää siihen myös aikaa ja rahaa.
- _JPA_
- Viestit: 668
- Liittynyt: Ke Loka 15, 2014 11:58 am
- Pyörä: 2019 KTM 690 Enduro R
- Paikkakunta: Keski-Suomi
Re: Ajomotivaatiota etsimässä.
Lämpöaalto ja kaunis ruska motivoivat ajelulle.
Re: Ajomotivaatiota etsimässä.
SE herätelty vajaan 3vuoden seisokin jälkeen.Lauantain n.200kilsan ajelun jälkeen ei mitään erikoisia fiiliksiä, hauskaa kyl oli mut oliko sit taas tässä nää ajelut?
Ana.