Kävin tuossa isäpappaa morjestamassa. Hän asuu Lohjan Virkkalassa ja minä Espoon Leppävaarassa. Noh, eikun Tarvontietä ajelemaan Lohjan suuntaan. Moottoritiehän loppuu nykyjään 3km Lohjan keskustasta.
Körkökörö, letkassa mentiin 100km vauhtia (tuuli+sade ei tehnyt luvallista 120km vauhtia mukavaksi). Maisema vaihtu hiljakseen, ja kiinnostavin tapahtuma matkan aikana oli hanurin puutumisasteen seuraileminen. Olin niin kyllästynyt tultuani Lohjalle, että ajoin "takakautta" Virkkalaan (Vappulantietä).
Kun kaffet oli juotu ja jutut vaihdettu aloin pähkäilemään paluuta...
Päätin etten piruvie mene motarille homehtumaan, joten päätin ajaa Siuntion kautta mikä oli hyvä valinta. Mukavaa kaarteilevaa pikkutietä maaseudun idyllissä, nytkin satoi muttei se häirinnyt enkä edes huomioinut ahterin mahdollista puutumista. Sitten vain Evitskoogin jälkeen Veikkolan suuntaan, ja pikkupyrähdys inhotulla motarilla ja loppumatka vanhaa Turuntietä. Paluumatka tuntui menneen paljon mukavammin ja kivuttomammin mun meno, vaikka taisi olla pidempi.
Lohjaltakin pääsee mukavasti Siuntiolle jos jotakuta kiinnostaa.
Tällainen valinta multa (asiasta on varmaankin keskusteltu muissa threadeissa muualla suomessa tapahtuvista enduroystävällisistä siirtymisistä).
Enduroa (matkakin) ei toisiaan ole tehty motarille..
Lopuksi vielä varmaankin vanha vitsi:
"mistä tunnistaa iloisen motoristin?"....
Hänellä on kärpäsiä hampaiden välissä
Vaihtoehtoisia (mukavampia) reittivalintoja...
Valvojat: Jukka, Moderaattorit