Pohjolan Kurapyöräilijät

Tämä juttu vois sopia jatkoksi johonkin wanhaan ABS-vääntöön, mutta aloitan kuitenkin "alusta".
Lueskelin uusista moottoripyörää koskevista keksinnöistä. Lähinnä viimeisimmistä laitteistoista, joiden avulla (katu-)mopolla voidaan jarruttaa yhä kovemmassa lintassa aivan surutta ja järjestelmistä, joiden avulla ajoneuvot keskustevat tulevaisuuden liikenteessä keskenään.
Jutun väittämän mukaan motoristi itse aiheuttaa n. 80% liikennevahingoistaan. Tästä syystä on kai hyvä, että mopot ja autot alkavat uuden tekniikan avulla- ja myötä aktivoitumaan ja keskustelemaan yhdessä ja tällä tavalla ennalta paikkailemaan kuljettajien mokia.
Kuulosta normaalilta kehitykseltä ja siltä, että edelleenkään valtaosaa, varsinkaan autoilijoita ei voi vähempää kiinnostaa. Tuskin kovin montaa katumotoristiakaan sen syvällisemmin.
Mutta entäs kun...

Liikennevälineet siis verkostoituvat. Kaksipyöräisen ja kuljettajan välisen "keskusteluyhteyden" painopiste siirtyy, mihin?
Väheneekö kuskin tarve oppia fysiikan lakeja?
Minkäverran tulevaisuuden motoristeilta vaaditaan "näppituntumaa" jos kaikkiin rekisterissä oleviin moottoripyöriin lisätään ajonhallintatekniikkaa?
Miten käy "perinteisen" ajotaidon ja meille tutun villinä ja vapaana opettelun?
Haluaako KURApyöräilijä keskustella elektronisesti toimivan anturoinnin kautta, mitä omalla ajosektorilla tai nappulakumin ja kuravellin kosketuskohdassa tapahtuu?

Ei mitään älyantureita ajonhallintaan! Aatteleppa ite...

Päätät siirtyä GPS kartasta löytyvältä soratieltä polun puolelle. Mopo varoittaa epäilyttävästä reitistä ja pudottaa tehoja. Pahimmassa tapauksessa rakas moposi pyytää vahvistamaan valinnan, oletko nyt aivan varma reitistä?! Ensimmäisen lätäkön/mutakuopan havaittuaan tai GPS kartasta löytyvän polun hävittyä mopo kieltäytyy jatkamasta matkaa ja ilmoittaa ettei kulkukelpoista reittiä ole, vaikka mielestäsi ko. polkua ovat peurat käyttäneet korkeintaan kaksi vuotta sitten...

Ruiskumopoissakin on liikaa antureita ja muuta turhaa elektroniikkaa, joka voi pettää huitan kuusessa yllättäen. Mielestäni ainoa kartansäätö mitä tarvitaan on oikean käden ranteessa ja "reklu" vasemman käden sormissa! Tässä mielessä on ikävä vm. 2001 KTM EXC520:sta, missä ei ollut mitään turhaa jossei sähköstarttia lasketa.

Sepi

Tästä asiasta luinkin jostain lehdestä.
Jos ajoneuvot alkaa keskustella keskenään, ja pyritään pitämään uhrit minimissä, ikäjakauma huomioiden, niin haluaisin tavata tuon insinöörin joka koodaa ohjelman mikä päättää kuka jää jatkamaan matkaa ja kuka ei.
Tilanteessa tämä "ajoneuvoyhteisö" tekee päätöksiä kuka(ikä, sairaudet, perheolosuhteet, työ, koulutus ym.) selviää ja kuka ei. Silmänräpäyksessä oma auto voikin kantata sillanpylvääseen, jotta nuori perhe selviytyy, oikein vai ei?? Olisitko valmis hankkimaan tuollaisen auton?
No, ihminen ei varmasti mieti kenen olisi paras jäädä henkiin silmänräpäyksessä eteen tulevaan tilanteeseen, siinä on hartialukkoa, perkelettä, ja käsiä ohjaamo täysi. Tietokone kerkiää analysoida tilanteet, mutta softat tuppaa jumittaa... Nykyautoihin ei saa edes varmuudella toimivia keskuslukkoja.

STN

...-ja siinä vaiheessa, kun meikäläisellä on varaa ostaa em. laitteilla varustettu ajokki (eli on vehkeellä n. 20 vuotta ikää) ne rekkulat ei varmasti enää toimi. Joten suosin hanskatuntuman ylläpitoa.

En saanut vastauksia kysymyksiini, jatkan silti kyselemistä.
Kun nyt kuitenkin nämä laitteet tulee, tuleeko moottoripyörästä ja aktiivista turvallisuutta ylläpitävistä ajovarusteista pelkkä motoristia ympäröivä kulkuneuvo, kuin auto?
Mitä tapahtuu kun ei saakaan enää touhuta "paljaalla", jos ymmärrätte mitä tarkoitan.

Aika outo otsikko.
Melkein jäi lukematta, koska ajattelin, että täällä kysellään jo jotain parisuhdepsykologiaa.
Onhan tällä foorumilla kyselty jo vaikka mitä, puuhellan käyttöäkin ja aina on tullut hyviä vastauksia.

ABS on ihan OK. Kun sen vaan saa pois päältä hiekkateillä.
Muuta ei tarvita. Ja tuskin noita tulee.
Ei ainakaan minun pyörääni, jonka kai pidän loppuun asti.
Luistonestot yms. on pelkkää hauskuuden haaskausta.

Jos noi perusmotoristit, jotka ajelevat pelkkiä asfalttiteitä, oppisivat edes tekemään vastaohjauksen tietoisesti ja tehokkaasti, niin monelta ulosajolta vältyttäisiin. Siinä on MP kouluttajilla kyllä paljon tekemistä.

Pekka

Tuplan pukkasi.

Jostain syystä, vaikka ammuntaa en harrastakkaan, tulee mieleen että jaksaisiko kukaan puhkoa pahvia jos luodit osaisivat itse hakeutua keskelle taulua? Tuskin.
Kyllähän se ajamisen ilo on siinä vuorovaikutuksessa. Siinä kun tuntee mitä pyörä tekee ja siinä kun kokee pystyvänsä vaikuttamaan sen tekemisiin. Vaikutat sitten hyvin tai huonosti, palaute tulee heti. Menee kliseiseksi, mutta se tunne kun tuntee olevansa yhtä ajokkinsa kanssa. Tuntee mitä renkaiden alla tapahtuu ihan kuin sormenpäiden hermot olisivat siellä aistimassa.
Mitä tulevaisuuteen tulee, niin jos ei kuvitella binäärienkelien holhouksen pahimpia uhkakuvia, vaan ajatellaan että kaasukahvalla on jatkossakin jonkinlainen vaikutus pyörän kulkuun, löytynee ajamisesta se juttu tulevaisuudessakin.
Ei ne turvahimmelit koskaan tule fysiikan lakia rikkomaan, jos tulet liian lujaa mutkaan, tangentti kutsuu vaikka bitti ja sen kaveri kuinka haraisi vastaan.
Se vuorovaikutus vaan muuttuu. Nyt tunnustellaan pitoa jarrutellessa ja kiihdytellessä, kun sen tekee etukäteen insinööri itävallassa (tai jossain muualla), voi ehkä keskittyä muuhun. Mutkaan voi tulla lujempaan, kun uskaltaa jarruttaa täysiä sisään. Torven voi avata heti kun jarrun päästää ja kun ei tarvitse keskittyä pidon hallintaan hanskalla voi keskittyä ajolinjaan.
Kyllähän ne Öhlinsit ja WP:tkin homman luonnetta muuttaa. Ja kunnon jarrut. Aika nössöinä ne vanhat parrat meitä nykykuskeja pitäisi. Pohtisivat tarvitseeko näitä meidän vehkeitä edes ajaa kun jousitus tasoittaa tien.
Voihan siinä tietty käydä niinkin että aina käännettäessä virrat päälle mopon SCU (safety controla unit) suorittaa turvallisuusarvioinnin. Saatuaan telepaattiselta anturilta tiedon että kuljettaja aikoo ajaa moottlripyörällä, estää SCU moottorin käynnistymisen ettei kenellekkään vaan kävisi mitään.
Veikkaan kuitenkin tuota maltillisempaa ennustetta todennäköisemmäksi.
Henkilökohtaisella tasolla olen sen verta tee se itse henkinen, että teen mieluusti itse virheeni. Jos kaadun, haukun mieluummin itseni kuin ykkösen ja nollan.

Jotenkin ensimmäisen viestin ajattelin sisältävän ironiaa uusien pyörien lisäominaisuuksista ja mihin tää johtaa. Kuin 1984 moottoripyörissä. Jätän tämän tähän.

Oikeastaan GPS on jo aika lailla vaikuttanut tähän ajelutouhuun varsinkin oudoilla seuduilla. Tuntuu turvallisemmalta kun aina tietää missä on ja miten täältä pääsee pois.

Ajoneuvon elektroniikkapuolelle voisi ajatella jonkinlaista tutkaa, joka näyttäisi tietoa muista samalla alueella liikkuvista ajoneuvoista. Vähän samaan tyyliin kuin lentokoneissakin on. Esim pikkuteillä ajellessa näkisi kuvaruudulta että kilometrin päässä on tukkirekka tulossa vastaan ja sivutieltä lähestyy motoristi. Tuollaisesta voisi kuvitella lisäarvoa. Varsinainen ajoneuvon hallinta pitäisi edelleen olla kuljettajan hallussa. Vaikka toisaalta autojen hätäjarrutustoiminto joka estää perään ajamisen on ihan hyvä ominaisuus toimiessaan.

Nykyinen autojen elektroniikka ei luotettavuudessa ole riittävällä tasolla. Tuntuu uskomattomalta että parkkitutkan anturit kestävät vain reilun vuoden ja samaan aikaan valmistajat puuhastelevat itsestään ajavien autojen kanssa. Tyvestä puuhun noustaan. Ensin pikkuasiat kuntoon ja sitten vasta seuraava taso.

skuikka kirjoitti:Jostain syystä, vaikka ammuntaa en harrastakkaan, tulee mieleen että jaksaisiko kukaan puhkoa pahvia jos luodit osaisivat itse hakeutua keskelle taulua? Tuskin..

Just näin.
Tämän suuntaista tavoitteleva tekniikka on jo olemassa esim. keihäänheittäjille. On vain ajan kysymys, milloin mäkihyppyrobotti päihittää ihmisen.
Näitä "parisuhteita" on olemassa vaik kui, joiden "luomusävärit" tulee korvaamaan tekoäly, jos haluamme.

Olen sitä joskus arvaillut, että jos jokainen meistä lähtisi puhtaasti tekemään suoritusta kun lähdetään liikenteeseen milloin milläkin, siis sillai hävittäjälentäjäasenteella, niin ei juuri onnettomuuksia tapahtuisi. Loogista on, että turvallisuuden tähden holhotaan eli kyllä noita apuvälineitä taitaa tulla lisää. Käytännössä erilaiset varoitintyyppiset jutut on sinänsä ok. Päätökset tekee sitten kuski itse sikäli kun ehtii, ei siinä mitään. Itse en ole kaivannut mitään varsinaisia haittajärjestelmiä. Tämä johtuu pitkälti juuri tuosta mainitusta yhtä puuta pyörän kanssa olemisen autuudesta ja siitä, että olematon ei voi vikaantua. Pahin lippakin on ajettu tilanteessa, missä ei mikään kuluttajatuote olisi pelastanut.

No, mun ajot on aina ollu melko köröttelyä, keulia en osaa ja sladitkin on melkein vahinkoja, vaaran kaipuuta perusteluissa moottoripyöräilylle olen aina pitänyt tyhjänä opittuna toistona ja vapauskin nyt on lähes täydellinen illuusio. Omissa tekemisissä olen yrittänyt miettiä mikä se juttu yleensä on ja kyllä se vaan näyttää olevan aina jonkinlainen asian ja tekemisen hallitseminen. Antirämäpäänä hillitysti rajoja etsien. Mulle siis sinänsä tuo oma keskustelemattomuus jotenkin voisi sopia esim tympeässä autoilussa. Ihan mielellään istun bussissakin tai junassa ja annan jonkun muun hallita. Pärrällä oli hauska ajaa mm juuri siksi, että tiesi sen vaativan enemmän kuin jonkun laatikon sisällä epäkeskosti istuen ja tunnottomasti laitteita veivaten. Sellaiseenhan voi jopa nukahtaa.

Joku akka joskus väitti, että ei se pysähtynyt auto voi mennä peräänajossa vastaantulijan kaistalle vaikka pyörät on käännettynä, koska hän painaa jarrua. Realismia on se, että tuollaisellakin ihmisellä saattaa hyvin olla lukion fysiikka puhdas kymppi. Ehkä se tilanteen haistaja ja ratin pakkokääntäjä voisi olla oikein hyvä asia. Oikealla tavalla motivoitunut motoristi todennäköisesti hallitsee asiansa riittävän hyvin ilman apupyöriä, ja toisaalla taas Air Francen lento syöksyy mereen kun ammattilaiset eivät reagoi sakkausvaroittimen pitkäkestoiseenkaan kirkumiseen.

Sanoisin, että asiassa on puolensa ja olen siinä täysin oikeassa Siinäpä oma anti topikkiin ja off-sellaiseen.

eiköhän ne apuvälineet tarkoita vaan sitä, että mennään pihalle entistä kovemmalla nopeudella.

yhtään hartialukon korjaajaa ei ole vielä näkynyt.

ABS:ät ja luistonestot on ihan ok, koska monet tilanteet joista ihminen kaatuu, ovat ihan turhia pikkulippoja, ja sitten on solisluu tai ranne rikki. Parempi, että olisi joku ABS siellä ottamassa sen viimeisen korjauksen. Säästyy monelta murheelta.

Vastustus kaikkea uutta vastaan on normaalia, muistatteko kun autoihin tuli ABS!, kauhea haloo, kun jokainen kotivatanen väitti, että kyllä perusjarrut on paremmat ja ABS on turvaton. No nyt kaikissa autoissa on ABS ja ketään ei enää kiinnosta ja parempi on.

Moottoripyöräily säilyy vaarallisena lajina, vaikka siihen löisi kaikki elektroniset avut mitkä maa päällään kantaa. Ei huolta, vaaraa riittää kaikille.!

Mikäs siinä, jos kyseessä LISÄvaruste. Kaikenlaista pakottamista ja määräilyä (en niinkään sääntöjä) haluan aina vastustella.
Eli jos esim. apupyörät lisävarusteena hintaan 1200e, niin siitä vaan jos näkee sen itselleen parhaaksi. Tarjolla pitää aina olla kuitenkin malliversio, johon ei ole mätetty kaikkia mahdollisia vempeliä. Valmistajat vastannevat kuitenkin ainakin jossain määrin vielä kysyntään?
J.

varmasti, jos ihmiset ei osta luistonestolla varustettuja pyöriä, niin kapitalistisessa järjestelmässä varmasti homma muuttuu.