Pohjolan Kurapyöräilijät

otsikko oli käydä toteen eilen töistä kotiin ajaessani.pari km kotoani on suuri tietyömaa ja liikennettä ohjataan mm. liikenneympyrällä,jota siis ajoin ja oletin kanssaliikkujeni noudattavan etuajo oikeuttani ympyrässä,näin rekan lähestyvän,luullen sen hidastavan ja antavan meikäläisen poistua ympyrästä omaan suuntaani,ei se tulee hidastamatta kohti, gesari teki sanan mukaisesti loikan alta pois,onneksi oli pieni vaihde silmässä ja kaikki kiihtyvyys käytettävissä,että kerkisin alta pois.törmäys olisi ollut suoraan sivusta ja minä rekan alle ja henki pois.en nähnyt jarruvalojen vilkkuvan rekka jatkoi matkaansa,joku vihreä harmaa oli auton väri en pelästykseltäni edes perään älynnyt lähteä.kyllä teksti hyödyksesi tiellä muuttui muotoon hengenvaaraksesi tiellä taopauksen jälkeen.

Itselläni on ollut jokunen saman tapainen tilanne

Yksi tapahtui kun olin autolla liikenteessä ja toinen kun suhasin tuolla pikku XL:ä ja eivät ne koskaan mukavilta ole tuntuneet.

Juu parempi varautua siihen että sinua EI nähdä...Täällä maalla tuupataan usein sivutieltä eteen, pahemmin katsomatta. Isompiakaan kohteita, saati sitten mopottimia...

Pihatieltä, kuusiaidan takaa voi ilmestyä kokotien levyinen traktoriyhdistelmä. Kun ovat painaneet hommia muutaman vuorokauden putkeen, niin ei taida olla tarkkaavaisuus ihan huipussaan.
Kylvöhommat alkaa olla tosin ohi, eli vähän hiljasempaa on, ennenkuin alkavat ruiskuttamaan.

Wesihiisi kirjoitti:Juu parempi varautua siihen että sinua EI nähdä...Täällä maalla tuupataan usein sivutieltä eteen, pahemmin katsomatta. Isompiakaan kohteita, saati sitten mopottimia...

Pannaanpa tähän vähän psykolokiaa.

Monet (huom ei Wesihiisi, ainakaan suoranaisesti) kehottavat kuvittelemaan olevansa näkymätön. Ihmisen alitajunta ajatellessaan tuota lausetta hakee toimintamalleja. Jos haluat että sinua ei tunnisteta bileissä, kuvittele olevasi näkymätön. Kun kuvittelet olevasi näkymätön itse asiassa saatat 'tekeytyä' näkymättömäksi ja kukaan ei noteeraa sinua.

Itse antaisin ohjeen: Kun liikut liikenteessä, kuvittele olevasi kirkuvan kirjava tappelukukko. Kaiken keskipiste, Jotain värikästä jonka kaikki huomaa. Huolehdi, että kaikki muistavat sinut. (tämähän tietenkään ei ole optimaalista, mikäli harrastaa laittomuuksia, mutta sitä ei nyt lasketa)

Kuvitelkaa, mitä omaan käytökseenne, käyttämäänne ajolinjaan ja ryhtiinne, katsekontaktiin ym. vaikuttaa, kun lähestytte risteystä ja kuiskutatte omaan korvaanne: "olen näkymätön, kukaan ei huomaa minua, olen näkymätön, minua ei näy..." Kohta lakkaatte hengittämästäkin ja olette yhtä elävän näköisiä kuin taustamaiseman kuuset.

Kuvitelkaa sen sijaan lähestyvänne risteystä ja huutavanne omaan korvaanne: "täältä tulen MINÄ.... MINÄ!!! Tässä, juuri tässä minä tulen, huomaatteko? TÄSSÄ, MINÄ! Näetkös?!?!" Vaikka ette nousisikaan satulalle seisomaan kädet pystyssä, veikkaan että olette tarkkaavaisempia, haette enemmän katsekontaktia muihin tielläliikkujiin ja näytte paremmin. Olette myös itseasiassa adrenaliinissänne paljon reaktiovalmiimpia. Ainakin väittäisin.

Ja vaikka olisitte kuin kirjavat tappelukukot, se ei tarkoita sitä etteikö tarvittaessa pitäisi tinkiä omista oikeuksistaan. Tuo itsensä kuvitteleminen näkymättömäksi vaan kuulostaa niin hemmetin flegmaattiselta eikä oikein sovi harrastuksen luonteeseen. Ainoa jännittävyys mitä näkymättömäksi itsensä mieltämiseen liittyy kuuluu yläasteelle, kun pojat haaveilevat pääsevänsä kärpäseksi kattoon tyttöjen pukuhuoneisiin.

Vain ajatus, joka tekee silloin tällöin mieli sanoa ääneen, niin minun, MINUN tekee mieli se sanoa, MINUN!

-Tero-

Juu, en hakenut psykologista lähestymistapaa, vaan ihan fysiikan lakeja ajattelin.
Prätkän vs. rekan massa törmäystilanteessa, 2-pyöräisen pieni koko verrattuna liikenopeuteen jne...
Tervettä itsetuntoa pitää olla, kunhan on oikeassa suhteessa itsesuojeluvaistoon Tai kuten allekirjoittaneella, ajotaitoihin...

Ei haittaa pitää Etu-ja keskisormea jarrukahvalla kun lähestyy sivutietä.
Jälkitilanteessa voi sitten nostaa käden, ja koukistaa ko. etusormen, kun tervehtii eteen ängennyttä urpoa

Itsellä hiuksianostattavin tilanne kaksipyöräisellä sattui kun olin kääntymässä päätieltä vasemmalle sivutielle ja odottelin vastaantulijan ohi menemistä että pääsen kääntymään. Samaan aikaan takaa tuli yhdistelmä jonka mielestä ei ilmeisestikkään kannattanut hiljentää noin pienen laitteen takia yhtään vaikka tilaa oli vähänlaisesti, no tämäpä puhalsi puolenmetrinetäisyydeltä jalanvierestä ohi.

Peilistä kerkesin senverran nähdä että hyppäsin pyöränpäällä mahdollisimman toiseen reunaan ja katselin lavalukkojen valmistajan logoja niiden vilahdellessa ohi. Meinasi siinä pulssi kohoilla. Olisi ollut mukava tavata kuski jälkeenpäin, hän olisi voinut seistä tiellä ja minä vuorostani ajella rekalla puolenmetrin päästä ohitse ja kysellä että mitäs tykkäät?

Eipä se näemmä kuskin taitoja takaa vaikka työkseen ajaisi, vaikka omasta mielestään tämäkin rahtari oli varmaan lajinsa kärkeä.

Itselläni vastaava kokemus myös tuosta mitä mark.o oli myös kokenut. Viime kesänä(ensimmäinen kunnon motoristikesäni) minulla sattui jostain syystä seisontajalan jousi katkeamaan ja jouduin pysäyttämään pientareelle että saan asian korjattua/tehtyä vaarattomaksi. Noh ei mene kauaa kun hoksaan että samasta suunnasta tulee kuorma-auto noh siinä sitä jousta laittelen niin saatara hyvä etten perseelleni ja sen kuorma-auton eteen lentänyt kun tämä pösilö alkaa huudattamaan tööttiä ja kun vilkaisen et mitäs vi...a niin tämä teiden kuningas osoittelee samalla kun pyyhältää vajaan metrin päästä ohi että pitäisi mennä ilmeisesti ojan pohjalle pyörää laittamaan jotta hän mahtuu ohitse vaikka teillä ei ollut ketään muita ja itselläni pyörä pientareen puolella reilusti.