Pohjolan Kurapyöräilijät

Täällä kun on monenlaista muutakin ketjua musiikista ruuan laitosta ym. niin aloitan vastaavan kirjoista ja lukemisesta. Olettaisin, että täältä löytyy myös kirjoista pitäviä.

Linkistä löytyy jonkin näköistä listaa kirjoista joita olen lukenut:
Listaa ja vinkkejä lukemistani kirjoista.

Laita vinkki kirjasta/kirjoista jotka ovat mielestäsi ehdottomasti lukemisen arvoisia!

Tällä tapaa voisi löytyä uusia hyviä kirjoja joita ei muuten tulisi luettua.

Loppuun laitan pari poimintaa jotka ovat mielestäni tutustumisen arvoisia:
Maaninkavaara (Miika Nousiainen)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Maaninkavaara_(kirja)
Mielensä pahoittaja (Tuomas Kyrö)
http://lue.wsoy.fi/mielensapahoittaja/
Petos lautasella (MatsErik Nilsson)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Petos_lautasella

Varmaan liian rahvasta tälläseen kultturelliin topicciin, mutta oikeastaan mitään muuta ei tule luettua kuin Sven Hasselia ja Reino Lehväslaihoa Molempien tuotanto onkin tullut luettua alusta loppuun n 5 kertaa.

Olen kyllä yrittänyt sivistyä ja lukea muidenkin kirjailijoiden tuotoksia, mutta muutemaa poikkeusta lukuunottamatta on kirja jäänyt kesken jo ennen puoliväliä.

Ei liian rahvasta ole olemassakaan.

Lehväslaihot on tuttuja. Sotkalla sodassa on mielestäni ollut mieleenpainuvin ja paras Lehväslaiho jonka tähän mennessä olen lukenut/kuunnellut.

Hasseliin en olekaan tutustunut. Pitääkin ottaa tutkimisen alle kun saan menossa olevan Päätalon lopppuun.

Tässä omaa lukemistoa, jota kehtaa suositella:

- Adventure Motorcycling Handbook, Chris Scott (tietokirja, jossa myös tarinoita)

- Karkkipäivä, Markus Nummi

- Rocannonin maailma, Ursula Le Guin

- Unelmia isältäni, Barack Obama (hämmästyttävän hyvä kirja poliitikolta)

- Täällä pohjantähden alla, Väinö Linna

Isaac Asimovin Säätiö trilogia,Stanislaw lemin Solaris,Ray Bradbury Fahrenheit 451.Yllättävää kyllä,pidän myös Allistair Mac Leanin kirjoista

Leo Tolstoi: Valitut Kertomukset 1-3. Siinä vankkaa lukemistoa. Tolstoin teksti on haasteellista: monimutkaista ja monitasoista, pitkiä virkkeitä. Tolstoin lukeminen on hyvä ymmärtämisen koe ja vastapaino nykyiselle "alakoulunettinaamakirjafoorumi" -tasoiselle lyhytjänteiselle kerronnalle.

Harvoin on ollu näin hauska lueskella asiapitoista tekstiä. Henry Ford, Tänään ja huomenna. Vähän huonosti käännetty ja erittäin vaikeasti saatavissa. Vähän paatosta, mutta paljon hyviä ajatuksia ison yrityksen toimitusjohtajalta. Vähän ehkä erikoisia mitä ajattelisi kapitalistilta. Ford listii pörssikeinottelun joka suunnalta. Paras vapaa lainaus oli: "En minä osakekauppaa läpeensä pahana asiana näe. Itseasiassa osakekauppa on varsin hyvä asia. Monet nuoret miehet menettävät koko omaisuutensa osakekaupassa ja joutuvat tekemään oikeaa työtä."

antti-a kirjoitti:Lehväslaihot on tuttuja. Sotkalla sodassa on mielestäni ollut mieleenpainuvin ja paras Lehväslaiho jonka tähän mennessä olen lukenut/kuunnellut.

Tuo johtuu varmaankin siitä, että tuo "reissutarina" on hyvin pitkälti totta. Lehväslaihohan kirjoitti tarinan jo teoksessaan "Panssarisotaa" kirjailijauransa alkutaipaleella.

Itse olen kahlannut läpi elämänkerrallisia tarinoita toisen maalilmasodan lentäjistä (lähinnä suomalaisista ja saksalaisista).
Ensinnä tulee mieleen tulee Hans-Ulrich Rudelin Stukalentäjä. Siitä on hyvä aloittaa ja pohtia, mitä se aatten palo ihan oikeasti voi saada aikaan

Tuolle tielle, kun lähtee, on se kuin loputon suo (positiivisessa mielessä).

Entäs Erich Hartmann...

No, täältä lisää...

Suomalaisista hävittäjälentäjistä löytyy lisää tietoa mm. täältä...

Olen hakenut lentäjien nimillä kirjaston koneelta ja osumia on tullut kiitettävästi.

Varsin mielenkiintoista luettavaa

Varmaan liian rahvasta tälläseen kultturelliin topicciin, mutta oikeastaan mitään muuta ei tule luettua kuin Sven Hasselia ja Reino Lehväslaihoa Molempien tuotanto onkin tullut luettua alusta loppuun n 5 kertaa.

Nuo Lehväslaihot on tullut luettua itsekin muutamaa lukuun ottamatta lähes kaikki, osa jo useampaan kertaan. Lehväslaihon tapa kuvata sodan tapahtumia on varsin maanläheinen. Panssarisotaa ja Sotkalla sodassa kirjat kuvaavat varmasti eniten tuon ajan tuntemuksia ja kirjailijan omakohtaisia kokemuksia. Sven Hasseleita luin muutaman, mutta niihin en jostakin syystä innostunut.

Joskus taannoin lueskelin Matti Remeksen rikosromaanit. Kannattaa lukea kirjat aikajärjestyksessä niin henkilöhahmojen taustat on paremmin hallussa. Tässä tarkemmin tietoa http://mattiremes.fi/kirjat/

Tämähän on vakava aihe joten siirsin Sekalaisiin tarinoihin, pois leikkikentältä.

Aika mainstream-linjoilla ite; Kotikylän poika Arto Paasilinnan kulta-ajan tuotoksia pitää kertailla jatkuvasti.
Kingin Dark Tower -sarja on keräyksen alla, ehdottomasti alkuperäiskielellä. Käännetyt Kingit on syvältä.

Sitten voisin suositella ainakin esimiesasemassa olevilla John Whitmoren Coaching for performance -kirjaa.
Siitä sain aikoinaan sytöt jotka johtivat Coaching-sertifiointiin.

Paasilinna (A) on kyllä loistavaa rentoutumisluettavaa. Sitten tämä oletkoaivanvarmaettähaluatlukitavastauksen-savolainen toimittaja/poliitikko, jonka nimeä en juuri nyt pysty muistamaan, omaa myös viihdyttävän mielikuvituksen, Tuntematon kersantti tulee luettua joka kolmas vuosi uudelleen. Tervo, vaikka välillä ehkä kikkailee liikaa, tai juuri siksi, saa kanssa pisteet. Veikko Huovista ei voi jättää mainitsematta myöskään.
Viime aikoina on ollut ihme vimma rock-elämänkertoihin. Lemmy, Törkytehdas ja GnR Watch you bleed saavat satunnaisen juopottelun ja muut pikku ylilyönnit tuntumaan aika mitättömiltä. Joku saattaa saada vähän nostetta kansallistunnollekkin, Hanoi rocks esiintyy kahden viimeisen seikkailuissa jonniin verran, tosin valitettavasti myöhemmin vajaamiehityksellä. Nuo kannattaa kyllä lukea englanniksi jos vaan pystyy, jotenkin tökkii kun alatyylin englantia käännetään Vantaaksi.

Conn Igguldenin Keisari- ja Valloittaja-sarjoja(Emperor, Conqueror) on tullut plärättyä vastikään. Voin suositella lämpimästi, varsinkin Valloittajaa. Fiktiolla täytettyä historiallista faktaa.

Bernard Cromwell kirjoittelee myös kirjoja sarjalla, puolivahingossa tuli luettua ensimmäinen osa "The Saxon Stories"-sarjasta ja sittenhän niitä piti lukea muutkin mitä käsiinsä sai. http://en.wikipedia.org/wiki/The_Saxon_Stories

Aika vähän olen lukenut sitten nuoruusiän, mutta aina silloin tällöin joku kirja tulee kerrattua, mitä hyllystä sattuu löytymään. Eilen illalla unta odotellessa aloin tavaamaan Martin Cruz Smithin - Gorgin Puisto. Luettu jo pari kertaa, joten eiköhän se kestä myös sen kolmannen tarkastelun.

Mika Waltarilta olen lukenut kaikki paria novellia lukuunottamatta. Kannattanee aloittaa esim. Mikael Karvajalasta ja siitä sitten Mikael Hakimiin. Sinuhe sitten ehkä myöhemmin. Loistavaa kirjallisuutta - ja aina kohtalokkaita naisia. Olisipa koulun historiatunnit olleet näin hyvin pilke silmäkulmassa kerrottuja.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mikael_Karvajalka

Susanna Alkosken Sikalat oli viimeisin hyväksi luettava kirja. Hienosti lapsen silmin kerottu juopoista vanhemmista.
http://www.ksml.fi/viihde/kirjat/sikalat/3803

Itse olen ulkoistanut lukemisen muille ja siirtynyt äänikirjoihin. Jokusen olen itsekin ostanut, mutta Ylen tarjontaa olen enemmän kuunnellut:
http://areena.yle.fi/aanikirjat

Areenassa on paljon muutakin hyvää kuunneltavaa ja osan saa ladattua mp3:na. Viimeksi olen kuunnellut luultavasti jo kolmannen kerran "Heikki Meriläisen elämä hänen itsensä kertomana". Areenaan kannattaa laittaa hakusanaksi aina välillä äänikirja tai radioteatteri.