Painolla on merkitystä

[Veijo]

Vihdoin ja viimein pääsin talviajelulle nykyisellä 200EXC:llä. Täytyy kyllä sanoa, että lumisella metsäautotiellä oli paljon mukavampi ja helpompi ajaa kuin edesmenneellä LC4:lla. Tekisiköhän LC4:n suurempi paino ja varsinkin keulapaino sillä ajamisesta pehmeässä lumessa tempukkaamman? Joka tapauksessa kiva oli kurvailla, matkaa tuli 22 km, pakkasta oli 9 astetta. Valkoinen talvitakki sai mustapilkkuisen kuvion selkään 2T voiteluöljystä

[antti-a]

Varmasti on hauskempi ajella kevyellä pyörällä.

Olen miettinyt omaan pyörääni painon kevennyksiä, mutta helpoin olisi tietty hommata tuollainen pyörä joka on kevyt jo valmiiksi.
(vielä kun olisi ylimääräistä pätäkkää )

Painosta puheen ollen mitä mahdetaan kuivapainolla yleensä tarkoittaa?
esim. kawasaki KLE:lle ilmoitetaan kuivapainoksi 198kg.
Mikä mahtaa paino olla ajokunnossa?

Tarkoittaako kuivapaino pyörän painoa tehtaalta lähtiessä? ilman nesteitä ja maa kohtaisia varusteita? tai jotain sinne päin...

[Tase]

Minäkin olen ajatellut kokonaisyhdistelmän eli pyörä ja minä keventämistä. Olen tullut siihen tulokseen että tehokkainta olisi pudottaa itseltä vatsan kohdalta 10 kiloa pois. Se laskisi yhdistelmän painopistettä alaspäin ja vastaisi suuruudeltaan reilun puolen tankin bensamäärää.

[antti-a]

Minä en voi kuskista pudottaa painoa pois yhtään.
(185cm, paino 65kg)

muovitankkia olen yrittänyt löytää mutta ei ole vielä vastaan tullut ainakaan suoraan kle:hen tehtyä.
Alkuperäisessä tankissa on myös murtuma jonka olen paikannut sellaisella 2-komponentti muovailuvahalla. Tämä on toinen syy miksi uusi tankki on hakusessa. Onneksi murtuma on ihan tankin yläosassa siinä kiinnitys raudan kohdilla.

[A&KTM]

Henkilökohtaisesti en näe juuri järkeä noissa keventämisissä lukuunottamatta helppoja kohtia kuten änkkäri ja vatsa. Kun märkäpainoltaan noin 200kg mopoa lähtee keventämään niin aika reippaasti saa karsia ja polttaa rahaa ennen kuin saa edes 30kg pois ja silti se on vielä lihava mopo. Helpommalla ja luultavasti parempaan lopputulokseen pääsee kun pistää vanhan mopon kiertoon ja valmiiksi keveämmän laitteen tilalle. Tämä noin yleensä, extremet erikseen.

[Rapakko]

Helpoin tapa tiputtaa pyörän painoa 150:llä kilolla, on tiputtaa emäntä pois kyytistä . Noniin pitääkin tässä äkkiää sulkia tietsikka ettei emäntä vaan näe tätä.

[vuohi]

ei taida päteä mopoilussa vanha viidakon sanonta: paino on voimaa ja ylipaino on ylivoimaa

[petev]

Tänään tuli ajeltua n. 120 km lähiseutujen metsäautoteitä ja vähän isompiakin teitä. Täytyy sanoa, että SXC:llä tuollaiset kovaksi jäätyneet mutkaiset hiekkatiet on meikäläisen makuun eniten. Saa ajaa aktiivisesti kunnon vauhtia, on se niin helkkarin mukavaa. Aurinko paistoi ja muutama aste pakkasta, harmitti vaan kun jäi kamera kotiin.

[Iivari]

Kuinkas mahtaa pärjätä jäätyneillä hiekkateillä AT:llä? Sellaiselle varmaan pitäisi päästä muualta, kuin jäätyneitä asvaltteja pitkin.

Itseänikin kiinnostaa isompi tankki, sekä vähemmän kulmikkaat(eli pyöreähköt) sivulaukut. Laukkuihin liittyen kiinnostaisi kaksi erittäin kapeaa änkkäriä, yksi per puoli (kapeampi perä ja laukut kapeammalla). Olen jonnii verran muokannut metalleja, joten kiinnostaisi pakottaa alumiinilevystä laukut ja ehkä uusi hiukan isompi tankki. Tosin laukkuja ennen, menee änkkäri uusiksi, foorumissa olikin mitoituksesta(sisuskalut eli änkkärin tekniikka) mainiot ohjeet, tekisi sellaisen ihan hyvin.

Änkkäri voisi olla hyvä kurssiaihe myös kansalaisiopistossa.Täytynee inventoida käytettävissä olevat työkalut, joskohan onnistuisi. Mahtaakohan se foorumissa kuvailtu änkkäri käydä myös 750 jammuun(2-syl)? 750 DR:ään tuskin, koska tohtori on yksipyttyinen.

Myös Megasquirtin bensaruiskusysteemin kanssa voisi käyttää kansopistoa. Olisi vehkeet ja tilat tehdä piirikortti ja elektroniikkajuttuja. Ja asiansa osaava opettaja voisi ehkä helpottaa projektia. Kansalaisopistoille kannattaa aina esittää kurssitoiveita, koska päätoimisilla opettajilla saattaa olla tuntimäärissä vajausta(vähimmäisopetusmäärät), ottavat ehkä mielellään vastaan aiheen, jolle on osallistujia tiedossa. Samaa voitte hyödyntää muoviprojekteissa, maalausprojekteissa jne. Jos opiston esitteissä ole sopivaa, varsinkin tähän aikaan vuodesta kannattaa ehdotella uutta toivetta.

Joissakin kansalaisopistoissa on varmasti metallihommia osaavia heppuja, jotka osaavat suunnitella tuotteen ja sen valmistuksenkin suht helpoksi. Kaikkien kurssilaisten ei tarvitse osata kaikkea, jos porukka tekee savotan talkoilla, eli tekevät mitä osaavat ja opettaka neuvoo lopun. Tosin erikoiskursseja toivoessa olisi varmaankin hyvä antaa opettajalle vinkkejä erikoisosaamisesta, esim materiaaleista. Joko kurssilainen antaa tietoja taikka opettaja perehtyy kurssia ajatellen aiheeseen.

Kansalaisopisto lienee yksi hyvä projektikumppani kerros- ja rivitalomotoristille. Jos taasen kääntyy Kansanvalistusseuran tai Maaseudun Sivistysliiton puoleen, projektia voisi koettaa perustella perunamaan kääntämisellä.

Ihan kaikkea ei kannata nysvätä kotona. Vaikka osaisikin ja voisikin, pari viikonloppua ukkoporukalla hitsipilli kourassa ja kahvimuki toisessa, on mukavaa vaihtelua. Varsinkin kun saa lyhyessä ajassa aikaan jotakin tarpeellista. Naisetkin varmaan mahtuu joukkoon oikein hyvin.

Opettajan on hyvä huomioida tilanne, jossa metallialan tekijöitä on vähän. Silloin hänellä on oltava jokaiselle valmistettavalle osalle ns. työkirja eli valmistusohjeet, mitoitukset,raaka-aineaihion mitoitus ja käsittely. Näin saadaan vähemmästäkin osaajasta omatoiminen. Työkirjan tarve selviää osallistujien taitojen kartoittamisella. Parhaimmillaan annetaan porukalle osien mitat ja tieto, miten paljon otetaan kustakin levysta taikka salosta materiaalia kerrallaan

Porukan kapasiteettiin sovitettu projekti on hieno kokemus. Kukaan ei joudu toimettomaksi, kaikista on kaikille hyötyä, silloin on mukavaa olla samaan aikaan kahvilla. Osaajia ei pidä jätää yksin staroiksi, sillä vähemmän osaavat voivat perehtyä experteiksi tärkeissäkin vaiheissa. Lisäksi heillä voi olla hyödyllistä osaamista varsinaisen esim. metallialan ulkopuolelta, mutta kantaa projektia huomattavastikin.

[Pasi]

Kuinkas mahtaa pärjätä jäätyneillä hiekkateillä AT:llä? Sellaiselle varmaan pitäisi päästä muualta, kuin jäätyneitä asvaltteja pitkin.

Eimuutakun nastarenkaat alle ja kokeilemaan. Jäisellä tiellä tai tiukkaan pakkaantuneella lumipolanteella ajaminen muistuttaa melko paljon soralla ajoa kun on vain kunnon piikit renkaissa. On jokseenkin samantekevää, onko jään alla sora vai asvaltti. Paljaalla asvaltilla on surkea ajaa mutta jo ohutkin jää riittää siihen että piikit saa otteen.

Lumessa ajaminen muistuttaa pehmeässä hiekassa kaahlaamista.

[A&KTM]

Pitoa riittää vähemmän ajetulla tiellä julmasti. Eillen huomasin että keula nousee melkein kuin asfaltilla. Vähän jäisemmällä pätkällä ei sit pitoa enää ihan samalla tavalla löytynytkän, mutta edelleen vetää hiekalle vertoja. Renkaat enskanastoilla.

[TTA]

Kävin eilen ajamassa jäätietä Gesulla ja tosi liukasta oli. Alla on rallinastat. Semmonen yheksänkymppiä sieti vielä ajaa mut olo oli kuin jockeyllä; sai seistä kyyryssä pyörän päällä ottaen polvilla tukea kun tuo jää oli yhtä ylös-alas röykkyä tuossa vauhdissa. Hiukan kovempaa (140) jos kokeili niin aika vaaralliselta tuntui. Hangessa jäällä taas meno oli ihan mahdotonta. Neljääkymppiä pystyi ajamaan kun lunta oli 20cm ja alla peilijää. Etunen lähti vähän väliä alta eikä jaloilla voinu ottaa tukea kun hanki veti jalan heti taakse ja alta. Keli vaan oli aika ovela kun pimeessä ajoi saarien keskellä ja tuli todella rankka sumu. Tuntui kuin olisi ollut paikallaan ja ohi lipui luotoja ja saaria. Ilman gps:ää olis nopeesti kyllä eksyny. Nuo normaalitietkin on nyt tosi ikävässä kunnossa kun liukkaan teräsjään päällä on pakkaslunta. Ei oikein rallinasta pure.
Kaikkein nautittavin keli on nuoska jonka autot on tampannu tiehen kovaksi pinnaksi.