Moottoripyöräilyn tyhmien kysymyksien kerho.

[Banned]

Minä olen pyöräyttänyt Motonetin telineessä ja laittanut painon pinnaan kiinni. Sillä saa näppärästi eroa pois.
Tähän käyttöön sopivia löytyy "tappipaino" nimellä googlesta.

[an13]

Kyllä se kannattaa painottaa, varsinkin eturenkaassa vähentää pompottamista joka puolestaan vähentää nappuloiden epätasaista kulumista ja pidentää renkaan käyttöikää.

[Totti]

Sitten varmaan joidenkin mielestä tyhmä kysymys (7 katupyörää ollut ja ensimmäinen ns. kurapyörä):

Kun matkaenduroon vaihdattaa renkaan eteen / taakse liikkeessä tai vaihtaa itse niin pitäisikö joka kerta myös tasapainottaa rengas? Ajattelin jos rengasraudoilla vaihtaa itse tubeless-renkaan niin.... eli pitääkö ja kuinka usein painot on viturallaan?

Mielestäni kannattaa painottaa, kuten täällä jo sanottu, niin nopea ja yksinkertainen toimenpide.
Sen verran näillä tulee kuitenkin asfalttia ajettua, inhottavaa jos/kun rengas jumputtavaa. Kisapelit on sitten asia erikseen.

[tart]

Mä en ole koskaan painottanut 50/50 renkaita, tosin sen karkeammilla kumeilla ei ole tullut ajeltua vuosikymmeniin. Edellinen pyöräni oli XT1200Z, jossa käytin yksinomaan 50/50 renkaita. Tosin aika vähän tuli ajettua asfalttia.

[Hsippe]

. Kisapelit on sitten asia erikseen.

Mä oon kyllä kisapelistäkin painottanut ainakin etusen ja joskus myös takasen varsinkin jos on ajettu paljon jäällä tai siirtymää. Toki monesti vain karkeasti sen rengaslukon verran eli siis paljas vanne + rengaslukko yhdistelmän. Renkaasta ei paljoo epätasapainoa tule mutta se lukko painaa yleensä liki 100gr ja tekee jo sen verran epätasapainoa että sileemmällä kyllä jumputtaa... Toki varsinkin taakse vois kyllä laittaa 2 lukkoa jolla ton hoitais.

[skuikka]

Joskus niitä punnasin mutta on vaan jäänyt. Pieni vaivahan se on mutta kun ei ole havaittavia tutinoita tullut ohjaamoon asti niin en ole puuttunut. Lukkoja olen alkanut pitää tuplana. Vastakkain kun laittaa niin tasapainottaa toisensa eikä putoa vanteelta tyhjänä niin paljoa kuin yhdellä niin on suht siedettävä ajella pikku matkoja hajonneella sisukallakin.

[Koheltaja]

Jos on ruuvipenkki niin renkaan painoitus on helppo ja nopea toimenpide tuollaisella painoituslaitteella, eikä vie varastoinnissä tilaa. Tikku on apuväline vanteen rihtaukseen kun kiristellään pinnoja.

[KeRä]

Tervehdys, ajattelin pistää asiani tänne, niin en sotke Tenere660 -ketjua enempää.
Vähän taustaa alkuun, eli olen reilu nelikymppinen aloittelija, joka sai A-kortin viime heinäkuussa ja aiempaa kokemusta ei moottoroiduista kaksipyöräisistä ole. Heinäkuun lopulla pihaan saapui myös Yamahan MT-03 660cc, jolla on ollut ihan hyvä opetella ajamista. Vähäisen kokemuksen myötä olen huomannut, etten juuri viihdy isoilla pikiteillä, vaan sorateiden varsilla on enemmän nähtävää ja ajamiseen tulee seikkailun tuntua. Oikeastaan mitä pienempi ajokelpoinen ( yleinen )tie on, sitä mukavampi sitä on körötellä. Tehoa tuossa pyörässä on minulle riittävästi ja reilu kahvankääntö oikeastaan hirvittää pienillä teillä, kun nopeus kohoaa hetkessä satasen pintaan. Iso nopeus tekee lähinnä ajosta levotonta ja vähemmän mielekkäämpää. Tällä iällä ja kokemuksella on ihan tervettäkin, että itsesuojeluvaisto tulee aikasten peliin mukaan.

Yhtenä haihatuksena on ollut pyörän modaaminen siten, että vaihtaisi etuhaarukan putkien tilalle xt660r vastaavat. Tarkoituksena olisi siis etujouston lisääminen ja mahdollisesti myös eturenkaan koon muuttaminen 17"-->19". Sitä en osaa sano, että pitääkö tai voiko tuota muutoskatsastaa ja muuttuuko pyörän geometria huonommaksi. Perän jousto on 122mm ja sitä on ilmeisesti hankalampi muuttaa, iskari kun sijaitsee vielä pyörän sivussa.

Tuolla siis ajokista tulisi enemmän scrambler henkinen ja sorateillä eteneminen paranisi, ainakin isomman jouston vuoksi. Täällä kun on monenlaista kokemusta eri pyöristä ja niiden modauksesta, niin kertokaa, että kannattaako haihatukset kuopata jo alkuvaiheessa ja tarpeen tullen katsella dual-sport tyylistä menopeliä?

Mikään kevyt pyörä ei ole kyseessä, kun painaa n. 190kg tankki täynnä. Kone ilmeisesti kestävä ja osia saa, eikä mittarissa ole vielä kuin 27-28tkm, joten muutoin tuossa olisi pyörää pitkäksi aikaa. Tarkoitus ei ole rämpiä suossa, vaan ajella pieniä teitä ja todennäköisesti matkailla TET-reitistöä pitin.

T. KeRä

[skuikka]

Rakentaminen on kivaa ja jos siihen on mielenkiintoa niin mikä jottei. Vaan jos mielenkiinnon kohde on paremmat soraominaisuudet, vaihtaisin suoraan pyörää.
Vehkeestä riippuen, tarpeeksi isolla työllä saa melkein kaikesta hyvän mutta sitä työtä on joskus todella paljon edessä, määrän tietää kun alkaa tekemään, yksi muutos synnyttää tarpeen seuraavalle. Yhden pyörän kohdalla luovutin kun huomasin suunnittelevani öljypohjan pois leikkaamista ja kuivasumppusysteemin tekoa lisämaavaran saamiseksi. Laitteen jälleenmyyntiarvo oli siinä kohdassa jo suht vähäinen vaikka toki hemmetin maastokelpoinen se oli.
Esimerkin projektista ja monesta muustakin koen kyllä jääneeni reilusti voitolle, niissä oppii todella paljon kun koittaa ajatuksella tehdä toimivaa kokonaisuutta mutta joutuu siinä samalla panostamaan valtavasti aikaakin ja jonkun verran toki myös rahaa. Aikaa niin paljon että jo kesätyöläisen tuntipalkalla laskettuna yleensä saa halvemmalla kun myy toimivan laitteen ja ostaa tilalle tarkoituksenmukaisemman.
Eli mieti mitä haluat ja mistä koet saavasi jotain.

[ceevu]

Imho jos ns dualsport ajelu kiinnostaa enemmän kun asvaltti,niin kannattaa hommata siihen suunniteltu mopo. Ainakin aloittelijana. Toki mitä vaan voi ja kannattaa rakennella,mutta usein taloudellisesti ajateltuna siinä ei ole mitään järkeä. Tähän kun lisää sen liki varman kaatamisen kuitenkin jossain vaiheessa,ja katsoo mitä vaurioita laite (tai itse) sietää pikku kippaamisesta.
Ainakin noi omat wanhat jammut on olleet hyvinkin rauhallisia opetella pehmeällä ajo,kai tuo 660 jatkaa samalla linjalla.

Pikaisella arviolla ohjauskulma ei merkittävästi muutu ellei etuputket ole sen verta pitkät että alkaa tulla chopper lookkia. Pari astetta näyttäs olevan ero.

Skuikka kerkes ensin...

[KeRä]

Kiitoksia viesteistä, voihan se olla, että vaihtoakin ajatellen on parempi ettei pyörää mene liiaksi muuttamaan. Ja vaikka vaihdossa aina häviää rahallisesti, niin ei kait tätäkään liian vakavasti tarvitse ottaa. Aika monessa jutussa ne oppirahat tulee maksettavaksi tavalla tai toisella ja yleensä siinä tulee näkemystä samaan rahaan, kuuluu harrastamiseen. Taidan siis suosiolla vaihtaa johonkin pienempään yksimukiseen kurapyörään. Toki käyn koeajamassa tuon tyyppiset ajokit ensin.

[XL250R]

Sorateillä laillisia nopeuksia ajaessa ei välttämättä tarvitse katupyörän jousitusta pitkäliikkeisempää, mutta jousituksen laadun pitää olla kohdallaan.

Peruspyörissä tuskin missään jousitus on tehtaalta lähtien mitenkään erityisen hyvä. Kannattaa tutkia maailmalta mitä parannuksia keulaan ja takajousitukseen eri käyttäjät ovat tehneet.
Välillä olennaiset parannukset eivät maksa kuin kymppejä, mm säätäminen ja öljyn viskositeetin/määrän muuttaminen, mahdolliset modulaattorit ja jouset satasen tai kaksi ja kokonaan uudet iskunvaimentajat joitain satasia.

Mahdollinen pyörän vaihtaminen huomioiden tonneja ei kannata merkkijousitusosiin laittaa, vaikka parannusta olisi helpoimmin ehkä niin saatavissa.

Rengaskoon muuttamisen sijaan kannattaisi etsiä kuvioltaan ja muilta ominaisuuksiltaan hiekalle sopivia rengasvaihtoehtoja.

PS pienisylinterinen 250-300 kuutioinen on sitten ajokokemuksen hiukankin lisääntyessä täysi lussu yli 80 km nopeuksissa ( huom siirtymät hiekkateille ), ellei ole sitten kilpapeli. Jälkimmäisillä ei siirtymä ole sen mukavampi, vaikka kyytiä kyllä riittää.

[Hanski T]

Vaihtoa suosittelisin minäkin. Rakenteluun kannattaa ryhtyä vasta sitten kun tietää tarkemmin mitä tahtoo.

Aikakin on rajallista ja voi miettiä että käyttääkö sen tallissa vai ajossa. Se on sitten henk kohtaista että kumpiko säväyttää enemmän.

[KeRä]

Sorateillä laillisia nopeuksia ajaessa ei välttämättä tarvitse katupyörän jousitusta pitkäliikkeisempää, mutta jousituksen laadun pitää olla kohdallaan.

Peruspyörissä tuskin missään jousitus on tehtaalta lähtien mitenkään erityisen hyvä. Kannattaa tutkia maailmalta mitä parannuksia keulaan ja takajousitukseen eri käyttäjät ovat tehneet.
Välillä olennaiset parannukset eivät maksa kuin kymppejä, mm säätäminen ja öljyn viskositeetin/määrän muuttaminen, mahdolliset modulaattorit ja jouset satasen tai kaksi ja kokonaan uudet iskunvaimentajat joitain satasia.

Mahdollinen pyörän vaihtaminen huomioiden tonneja ei kannata merkkijousitusosiin laittaa, vaikka parannusta olisi helpoimmin ehkä niin saatavissa.

Rengaskoon muuttamisen sijaan kannattaisi etsiä kuvioltaan ja muilta ominaisuuksiltaan hiekalle sopivia rengasvaihtoehtoja.

PS pienisylinterinen 250-300 kuutioinen on sitten ajokokemuksen hiukankin lisääntyessä täysi lussu yli 80 km nopeuksissa ( huom siirtymät hiekkateille ), ellei ole sitten kilpapeli. Jälkimmäisillä ei siirtymä ole sen mukavampi, vaikka kyytiä kyllä riittää.

Kaikki vastaukset on olleet mukavan asiallisia ja niiden perusteella on saanut pompotella ajatusta useampaan suuntaan. Jatkan vielä hiukan XL250R -nimimerkin porinoista omaa haihattelua.
Jos nyt en puhtaasti dual-sporttia tarvisi, vaan vähän soralle ajomukavuutta, niin pelkkiä speksejä tuijottamalla ainakin muutamat valmistajan nimeämät ADV pyörät ei olennaisesti tuosta omastani poikkea eli ovat ensisijaisesti päällystetylle tielle tarkoitettuja, kuten vaikka Hondan cb500x ( pl. se >2k€ maksavan Rally Kitin kanssa ). Erona lähinnä uudemman mallin isompi eturengas. Maanvara pienempi kuin MT-03 ja joustot pari senttiä isommat. Sen alkuperäisen suunnitelman mukaan olisin toki laittanut jotkin 50/50 kumit alle jne.

Ihan älyttömästi en ole Yammusta juttua löytänyt mm. alustan suhteen, vaikka scramblereita niistä jokunen on tehtykin. Joitain valmiita kilttejä löytyy, eikä ole hinnat alkaen. Modifioitu Fzr R6:n takajousi vissiin, joten sitä kautta voi jotain löytyä. Kohtuullisesti tuo nykyinen alusta nappaa ainakin pienemmät patit, ettei se nyt ihan onnettomalta tunnu. No eihän tässä mitään kiirettä ole, niin pitää tutkia talven pimeinä iltoina

[Eläin]

Internettiä lukiessa pitää pitää tietty kriittisyys. Motivaationa tehdä katupyörästä scrambler voi olla esim. joku seuraavista:
- tykkään väkertää ja oli kiva toteuttaa tämmöinenkin, seuraavaksi jotain muuta
- itseasiassa lopputulos on se unelmapyöräni jota ei saanut valmiina kaupasta mutta modaamalla kylläkin
- scrambler -ulkonäkö muodissa Pariisin ja Milanon kahviloissa. Hassua että joku pohtii minkälainen pyörä on ajaa
- jotta ammattimaiset pajat kilpailussa muita vastaan saisivat medianäkyvyyttä, niin tarvitaan projekti jossa lähtökohdan ja lopputulosken välinen ero on mahdollisimman suuri tai epätavallinen