Kawasakin ja KTMn laatu ym. väittely

[niffestone]

Ei ehdi - lirahtaa jo pikkareihin

[niffestone]

Siitä öljystä vielä sen verran, että kyllä minun mielestäni ainakin teoriassa kannattaisi käyttää noita uusia öljyjä, jotka venyvät 50-60:iin asti, sillä jos nyt sattuisi sellainen tilanne, että tulee riittävän hidas pidempi jakso, kuten talvella joutuu ajamaan kymmeniä minuutteja liian syvässä hangessa tai parkkeeraat pyörän satulaa myöten kuraspooriin ollessasi liikkeellä yksin. Näiden hieman korkeampivireisten moottoreiden kannet alkavat hehkua siinä määrin, että lumet sulavat puolentoista metrin säteellä ja silloin moottorivaurio ei ole kaukana merkistä riippumatta. En epäile, etteikö esimerkiksi Mobilin Delvac olisi pesisi hinta-laatusuhteeltaan kaikissa muissa vertailukategorioissa valmiiksi pullotettuja luxus-moottoripyöräöljyjä (mm. ne pitkät polymeeriketjut kestävät erinomaisesti vaihteiston rynkytystä), mutta miten käy punahehkuisessa kannessa, kun viskoosi venyy 30-40 asti. Öljy on suunniteltu matalakierroksiseen katerpillariin ja vaikka se kestääkin painetta, leikkautumista, ravistusta sekä onnistunut lisäaineistus tekee siitä mukavamman käyttää, korkeavireisen moottorin punahehkuisessa kannessa kiertää ompelukoneöljyn kaltainen Delvac.

Kuulostaa, että laitat moottorin todelliselle rasitukselle jos saat kannen hehkumaan. Niissä lämmöissä kannattaa varmasti käyttää jotain superöljyä. Joskus muistan saaneeni pakoputken alkukäyrän hehkumaan kuten myös turboautosta turbon, mutta kantta en ole onnistunut saamaan niin kuumaksi.

Niissä matalaviritteisissä työkoneissakin on turboja, jotka käyvät todella lämpöisinä. Toisaalta ne koneet on suunniteltu kestämään sitä paikallaanoloa, joten ne eivät varmaankaan hajoa vaikka käyttäisikin "työkoneöljyä".

Vkoivu taas - käyrä noissa hehkuu aina ja kyllä kanttakin aika hyvin lämmitetään pakokaasujen poistuessa palotilasta. Siinä sun "työkoneessasi" lienee 50-100 litraa Delvaccia + lauhdutin, eikö vaan? Että saatiinpa taas relevantti vertailu aikaiseksi...

[vkoivu]

Siitä öljystä vielä sen verran, että kyllä minun mielestäni ainakin teoriassa kannattaisi käyttää noita uusia öljyjä, jotka venyvät 50-60:iin asti, sillä jos nyt sattuisi sellainen tilanne, että tulee riittävän hidas pidempi jakso, kuten talvella joutuu ajamaan kymmeniä minuutteja liian syvässä hangessa tai parkkeeraat pyörän satulaa myöten kuraspooriin ollessasi liikkeellä yksin. Näiden hieman korkeampivireisten moottoreiden kannet alkavat hehkua siinä määrin, että lumet sulavat puolentoista metrin säteellä ja silloin moottorivaurio ei ole kaukana merkistä riippumatta. En epäile, etteikö esimerkiksi Mobilin Delvac olisi pesisi hinta-laatusuhteeltaan kaikissa muissa vertailukategorioissa valmiiksi pullotettuja luxus-moottoripyöräöljyjä (mm. ne pitkät polymeeriketjut kestävät erinomaisesti vaihteiston rynkytystä), mutta miten käy punahehkuisessa kannessa, kun viskoosi venyy 30-40 asti. Öljy on suunniteltu matalakierroksiseen katerpillariin ja vaikka se kestääkin painetta, leikkautumista, ravistusta sekä onnistunut lisäaineistus tekee siitä mukavamman käyttää, korkeavireisen moottorin punahehkuisessa kannessa kiertää ompelukoneöljyn kaltainen Delvac.

Kuulostaa, että laitat moottorin todelliselle rasitukselle jos saat kannen hehkumaan. Niissä lämmöissä kannattaa varmasti käyttää jotain superöljyä. Joskus muistan saaneeni pakoputken alkukäyrän hehkumaan kuten myös turboautosta turbon, mutta kantta en ole onnistunut saamaan niin kuumaksi.

Niissä matalaviritteisissä työkoneissakin on turboja, jotka käyvät todella lämpöisinä. Toisaalta ne koneet on suunniteltu kestämään sitä paikallaanoloa, joten ne eivät varmaankaan hajoa vaikka käyttäisikin "työkoneöljyä".

Vkoivu taas - käyrä noissa hehkuu aina ja kyllä kanttakin aika hyvin lämmitetään pakokaasujen poistuessa palotilasta. Siinä sun "työkoneessasi" lienee 50-100 litraa Delvaccia + lauhdutin, eikö vaan? Että saatiinpa taas relevantti vertailu aikaiseksi...

Bemarissa on 3,5 litraa ja lauhdutin. Noissa ykspyttysissä mitä mul on ollu on öljytilavuus ollu jonkin verran pienempi. DR350:ssä mulla joskus pakokäyrä kävi hehkumaan kun talvella käyttelin tyhjäkäynnillä pidemmän aikaa. Ilmajäähdytteiset kun tuppaa käymään lämpösinä paikallaan ollessa.

En usko, että mun kumpikaan mopo kestäisi jos kansi alkaisi hehkua tai ainakin kaasarin ja kannen välinen kumikurkku kannattaisi varmaan vaihtaa KTM:n valmisteeseen. Eli ei tämä juupas-eipäs väittely ihan hedelmätöntä ole kun tässä oppii uusia asioita.

[Juppe]

On tämäkin kyllä aika uskomatonta settiä suht uusilta pyöriltä: vedet ja öljyt sekaisin

Tohon ei pysty ku itävallan ihmeet. On kyllä hassua että toisaalta kotarit ovat kyllä oiva insinöörityön taidonnäyte tehojen ja silti kohtuullisen kestävyyden kanssa, mutta miksi niissä on niin käsittämättömän lapsellisia vikoja, jotka suurimmaksi osaksi johtuvat melkeinpä huolimattomuudestta ja puutteellisesta laadunvalvonnasta? Olis ehkä toteutus pitänyt antaa japseille kun paketti oli piirtopöydällä valmis...

[hexi]

Hommatkaa semmoinen pistoolimallinen infrapunalämpömittari ja tähtäilkää sillä moottoria, niin se paljastaa aika hyvin mihin lämpö keskittyy.

Joskus ajon jälkeen osoittelin pikku dr:rää ja lämpöisin paikka oli alkuperäinen ehkä ahdistavakin äänenvaimennin jossa lämpöä reilut 200 astetta, moottori ja pakoputken alkukäyrä oli reilussa sadassa asteessa!

Lämmönjohtavuudesta vielä senverran että alumiini/magnesiumseoksilla on karkeasti sanottuna 2-4 kertainen lämmönjohtavuus teräkseen verrattuna.

[Creature]

Juppepa osui ainakin yhteen muutamista naulankannoista. Suunnittelu ja toteutus on kaksi valitettavan usein toisistaan erotettua asiaa. Tää nyt on ehkä myrkkyä joillekin, mut aivan tunnettu tosiasia on, että ei suunnittelija aina ole oikein käytännön ihminen ja tietysti myös päinvastoin. Jotenkin uskomatonta, ettei nämä tahot nykyäänkään aina tunnu kohtaavan. Karrikoiden vois sanoa, et Japanissa suunnittelija olis varmaan tehnyt itsemurhan tehtaan ja oman suvun kunnian pelastamiseksi monessa kohtaa. Ehkä vähän mustavalkosta, mut tuskin se nyt epäilijänkään mielestä on niin kaukaa haettu jos väitetään, että moottoripyöräilyn kaltaiseen mielihyväteollisuuteen on vaikutusta japanilaisen kulttuurin työmoraalilla yms. Ihmiset ei osta jos maine menee.

KTM ratsastaa varmasti enemmän juuri maineellaan. Saksassa ollaan kai säntillisiä. Itävallassa?? Joku tietää varmasti paremmin kuin minä. Mites olis toi tarkkojen kellojen maa Sveitsi?

Ja taas kerrataan. Mitä korkeampi viritysaste, sitä vaativampi huoltaa ja herkempi vikaantumaan. Siitä ei nyt vaan pääse yli eikä ympäri, ei sitten millään. Matalaa suorityskykyä saadaan toki joksikin aikaa myös hepposilla materiaaleilla. Kun kyse on tälläsistä pienkoneista niin vaikkei erot tehoissa ole lukuina sinänsä mitenkään valtavia niin em asialla on takuulla merkitystä.

Ehkä olen tyhmä kun näin selvää asiaa tänne kirjoittelen. Ja taas keskellä yötä. Oikaiskaa, väittäkää vastaan, tyrmätkää.

[AnttiL]

Onhan se ollut aikojen alusta niin jotta autopuolellakin tojota korollat ym. laatu autot (ja tässä todella tarkoitan sitä viitaten vikatilastoihin ym.) ovat olleet luotettavia kulkineita, nyt jos verrataan niitä eurooppalaisiin joissa ominaisuudet keskimäärin ehkä ovat muuten paremmat (minun MIELIPIDE) niin tulee kaksi koulukuntaa. Ne, jotka tahtovat luotettavuutta hauskuuden kustannuksella ja toisin päin. Ei lie mitään järkeä verrata korollaa johonkin porsseen, lie suorastaan varmaa että 400000 ajettuna taitaa tojota olla huomattavasti vähemmillä remonteilla selvinnyt! Toki japseilta löytyy erittäin hyviä ja kestäviä urheiluautojakin mutta niinhän se on mopo puolellakin.

Sama näissä mopoissa, me painotamme eri asioita ja ostamme tunteella eikä aina järjellä perustellen näitä härveleita. Kunnioittakaamme siis toistemme mielipiteitä, kukin saa lie pistää rahansa hukkaan esimerkiksi itävällan oranssiin ihmeeseen jos siltä tuntuu ja koittaa nauttia niistä hetkistä kun se toimiii Tässä täytyy kyllä sanoa että johtojen, vaijereiden ym. vedot ja jotkin muut yksityiskohdat ovat suorastaan hassusti toteutettu omassa härvelissä... Ei ollut tuollaisia lapsuksia entisessä jampussa, silti olen kohtuu tyytyväinen valintaani.

(niin ja nuo kärryjen nimet on tahallaan kijoitettu väärin hakutulosten takia)

[MP@]

Mitä korkeampi viritysaste, sitä vaativampi huoltaa ja herkempi vikaantumaan. .

Näinhän se menee mutta rahalla viritysasteenkin saa kestämään jota taas
ktm politiikka ei niinkään harrasta vaan mopot ovat suhteellisen halpoja tehoonsa nähden.
kawasakin matkaendurot on pienitehoisia mutta luotettavampia
minä pidän enemmän siitä tehosta mutta ruuvaukset haluan tehdä mieluummin omassa tallissa kuin keskellä ei mitää
ostan sitten vasta kawasakin kun ne tekee paremman kuin ktm ajettavuudeltaan,
tehoiltaan ,painoltaan

[niffestone]

On tämäkin kyllä aika uskomatonta settiä suht uusilta pyöriltä: vedet ja öljyt sekaisin

Tohon ei pysty ku itävallan ihmeet. On kyllä hassua että toisaalta kotarit ovat kyllä oiva insinöörityön taidonnäyte tehojen ja silti kohtuullisen kestävyyden kanssa, mutta miksi niissä on niin käsittämättömän lapsellisia vikoja, jotka suurimmaksi osaksi johtuvat melkeinpä huolimattomuudestta ja puutteellisesta laadunvalvonnasta? Olis ehkä toteutus pitänyt antaa japseille kun paketti oli piirtopöydällä valmis...

Onnistuu ne kuulemma rimanalitukset muiltakin - uusissa jammuissa on mm. ne muista japseista tutut 40 tunnin titaanivenat ja laatikkovikojakin jonkin verran. Katoavaista on siis mainen kunnia siltäkin osin, mitä kestävyyteen tulee. Perinteisesti Jammu on ollut erittäin kestävän pyörän maineessa, vaikka ottaakin rajusti kiekkaa. Hondassa on nämä samat venat, jotka sitten ajo-olosuhteista riippuen vaihdetaan teräksisiin 20-60 tunnin jälkeen. Samalla kansi koneistetaan. Pahat kielet kertovat, että tuo maaginen 60 tuntia olisi vihreän 250-kuutioisen nelitahtisen crossipyörän tekninen ikä maksimissaan, mutta siitä on vain liikkeellä villejä huhupuheita - tieteellisen tutkimuksen kriteerejä täyttävää jenkkisivustoa en ole vielä aiheesta nähnyt.

[niffestone]

Kuulostaa, että laitat moottorin todelliselle rasitukselle jos saat kannen hehkumaan. Niissä lämmöissä kannattaa varmasti käyttää jotain superöljyä. Joskus muistan saaneeni pakoputken alkukäyrän hehkumaan kuten myös turboautosta turbon, mutta kantta en ole onnistunut saamaan niin kuumaksi.

Niissä matalaviritteisissä työkoneissakin on turboja, jotka käyvät todella lämpöisinä. Toisaalta ne koneet on suunniteltu kestämään sitä paikallaanoloa, joten ne eivät varmaankaan hajoa vaikka käyttäisikin "työkoneöljyä".

Vkoivu taas - käyrä noissa hehkuu aina ja kyllä kanttakin aika hyvin lämmitetään pakokaasujen poistuessa palotilasta. Siinä sun "työkoneessasi" lienee 50-100 litraa Delvaccia + lauhdutin, eikö vaan? Että saatiinpa taas relevantti vertailu aikaiseksi...

Bemarissa on 3,5 litraa ja lauhdutin. Noissa ykspyttysissä mitä mul on ollu on öljytilavuus ollu jonkin verran pienempi. DR350:ssä mulla joskus pakokäyrä kävi hehkumaan kun talvella käyttelin tyhjäkäynnillä pidemmän aikaa. Ilmajäähdytteiset kun tuppaa käymään lämpösinä paikallaan ollessa.

En usko, että mun kumpikaan mopo kestäisi jos kansi alkaisi hehkua tai ainakin kaasarin ja kannen välinen kumikurkku kannattaisi varmaan vaihtaa KTM:n valmisteeseen. Eli ei tämä juupas-eipäs väittely ihan hedelmätöntä ole kun tässä oppii uusia asioita.

Vkoivu taas - laitoin Kotarin talvella jäälle sen oman jalan varaan tyhjäkäyntiä käymään ja juoksin kahdenkymmenen metrin päähän ottamaan viitisen valokuvaa. Käymään siksi, että saisin valokuvaan ajovalon mukaan. Aikaa meni pari-kolme minuutia ja pyörä keitti & heitti kuvaussession päätteeksi jäähdytysnesteet pihalle. Kaverin nelipuolikkaalla CR:llä on taipumus kiehauttaa nesteet talvella hitaassa spoorissa, jos joutuu ajamaan kolmosta pienemmällä eli aikaa vauhdilla saa päästää keittämiseltä välttyäkseen.

Ohessa tunnelmallista kuvaa ennen kiehautusta...

[canam]

Eikös tuo titaaniventtilien vaihtoväli olekin tiedossa, eikä ennalta
arvaamaton.
Erään maahantuojan edustajan kanssa keskustelimme aiheesta noin vuosi sitten.
Heillä crossi 10h ja enduro 50-60h.
Tämä kyllä tarkoittaa pelimiehiä ei harrastajia.
canam

[niffestone]

Hommatkaa semmoinen pistoolimallinen infrapunalämpömittari ja tähtäilkää sillä moottoria, niin se paljastaa aika hyvin mihin lämpö keskittyy.

Joskus ajon jälkeen osoittelin pikku dr:rää ja lämpöisin paikka oli alkuperäinen ehkä ahdistavakin äänenvaimennin jossa lämpöä reilut 200 astetta, moottori ja pakoputken alkukäyrä oli reilussa sadassa asteessa!

Lämmönjohtavuudesta vielä senverran että alumiini/magnesiumseoksilla on karkeasti sanottuna 2-4 kertainen lämmönjohtavuus teräkseen verrattuna.

Ei taida onnistua teräsventtiilien lämmönmittaus ainakaan meitsin kuumemittareilla. Käyrä hehkuu noissa aina punaisena, kun pimeässä katselee. Kannella tarkoitan kokonaisuutta eli venttilikoppaa venoineen ja venttiilikoneistoineen.

[niffestone]

Eikös tuo titaaniventtilien vaihtoväli olekin tiedossa, eikä ennalta
arvaamaton.
Erään maahantuojan edustajan kanssa keskustelimme aiheesta noin vuosi sitten.
Heillä crossi 10h ja enduro 50-60h.
Tämä kyllä tarkoittaa pelimiehiä ei harrastajia.
canam

Luetaan plussaksi, eikä ne varsinaisesti mitään riko muuta kuin ne "seetit", mutta yksi korkkaus tulee ainakin heti sisäänajon jälkeen.

[Juppe]

uusissa jammuissa on mm. ne muista japseista tutut 40 tunnin titaanivenat

Mulla WR:llä ajettu yli 100h ja ei mitään merkkiä kulumisesta. Se on hyvin pitkälti kii siitä kuinka usein pesee ja putsaa ilmanputsaria. Aattelin kyllä vaihtaa noi ihan vaan varmuuden vuoksi...

Crossin ajo pölyisissä olosuhteissa on kyllä jotain sellasta mitä ei edes voi verrata enskakäyttöön tai harrastelijan enskakäyttöön. Kuopassa kun painetaan keskellä hiekkapilveä ja muut syöttää santaa silmille menee koneeseenkin ihan eritavalla mujua kuin normaaliajossa. Uudet venat makso muuten 180e setti, joten ei se konkkaan vie vaikka joskus noi vaihtaiskin.

[Agitheosis]

Bemarissa on 3,5 litraa ja lauhdutin.

Öljymäärää en kiistä mutta tietääkseni missään koskaanvalmistetussa mopossa ei ole lauhdutinta. Eikös se ole laite jossa lämpö siirtyy rakenteelliseen materiaaliin (kuten jäähdyttimessäkin) toisen, erillisessä kierrossa olevan jäähdyttävän tekijän ansiosta (jäähdyttimen ohi kiitävä ilma ei sitä ole), kuten esim. atomivoimalan lauhduttimessa (oon muuten ollu sellasessa sisällä, pirullisen kuuma paikka, PRKL!!). Paremmin tietävät korjatkoot.

DR350:ssä mulla joskus pakokäyrä kävi hehkumaan kun talvella käyttelin tyhjäkäynnillä pidemmän aikaa. Ilmajäähdytteiset kun tuppaa käymään lämpösinä paikallaan ollessa.

Tätä en kyllä usko ilman että koneessa on jotain vikaa!! Käyrä voi punastua mutta siihen se sitte jää. Oon itekki tyhjäkäyttäny konetta kesäkuumalla liikennevaloissa joitaki minuutteja (terveisiä paikkakunnan ``toimivalle´´ valo-ohjaukselle) ilman kiehumista. Uskon että ilmajäähysen koneen jäähdytys on niin paljon ylimitotettu että sitä ei kovin helpolla liian kuumax saa. Jos joku maksaa bensat ni voin aivan rauhassa käyttää omaani omalla riskillä tankillisen verran talvella jos vaan on parikymmentä astetta pakkasta tai enemmän.