Noniin, Brittilä tuli nähtyä, roiskeet 4200km ajoa ja ~70h laivamatkailua riittänee taas hetkeksi. Ruotsin liikenne tuntui aika unettavalta paluumatkalla UK:n jälkeen. Ekan päivän motarisiirtymä ei ollut yhtään kivaa kuten arvelinkin, mutta sen jälkeen pääsi pienemmille teille ja oli huomattavasti kivempaa. Motarilla loputon rekkavirta aiheutti jatkuvaa ilmavirran pyörteilyä ja muutenkin kun se motari ei ollut missään metsän keskellä niin tuulta oli ihan riittävästi. Ja jos ajat 100km/h niin täysperävaunulliset rekat menee ohi... Yhdellä pienemmällä, jonkin verran mutkaisella ja heittoisella tielläkään 100km/h ei riittänyt kuorma-auton karistamiseen peileistä, tosin pysyi kyllä etäällä. Ja moottoripyörät ja henkilöautot olikin sitten ihan oma lukunsa varsinkin Etelä-Englannissa. Onneksi liikennettä oli varsin vähän niillä kaikkein mukavimmilla pikkuteillä.
Vääränpuoleinen liikenne sujui ihan huomaamatta ja kun jotkut sanoo, että paluu oikeanpuoleiseen on se vaikeampi osuus niin en kyllä huomannut sitäkään vaihdosta. Liikenneympyröissä tuli varsinkin alussa hieman arpomista kaistojen kanssa jos niitä ei oltu merkattu ja mm. yhdessä useamman ympyrän peräkkäisessä tapauksessa minä ja Magellan emme oikein pysyneet mukana ja valitsimme väärän exitin, josta seurasi joku 20km ylimääräistä motariajoa, mutta muuten kaikki meni ihan ok. DirectRoute oli tosiaan käytössä ja ilman sitä olisin kyllä ollut pulassa useampaankin otteeseen.
Tosiaan kaksi ekaa päivää oli tarkoitus viettää
Goodwood FOS:llä mutta ruokamyrkytyksen takia missasin toisen päivän ja muutenkin tuli pari ylimääräistä päivää tappiota aikatauluun. Mutta yksikin päivä riitti havaitsemaan FOS hienoksi tapahtumaksi. Autopuoli minut sinne houkutteli, mutta oli siellä kurapyöräilijöillekin
tuttua kalustoa (ei minun ottamani kuva) (tuon lisäksi oli muistaakseni Mick Extance CRF450X-pohjaisella Dakar-kilpurillaan). Dakar-aiheesta mainittakoon vielä
Bowler Wildcat ajelutusta (korvausta vastaan toki, mutta kuten kuvasta näkyy niin eivät hirveästi "säästelleet" kyydissäolijoiden takia joten olisi saattanut olla ihan rahan arvoinen kokemus) sekä legendaarinen Porsche 959. Niinjoo, ja kävinhän minä menomatkalla Göteborgin Volvon museossa jossa oli oman luokkansa Dakarissa voittanut C303 (kuvia myöhemmin).
FOS:n jälkeen suunta kohti Walesia. Hienoja maisemia, mutta kohtuu samanlaista kaikkialla. Jos tykkää pienistä ja mutkaisista asfalttiteistä niin Wales on oikea paikka. Ajelin sen parissa päivässä läpi paljolti pienimpiä mahdollisia teitä pitkin ja lampaita väistellen. Yksi yöpymispaikka oli Lake Districtin alueella joten senkin läpi tuli ajettua. Edelleen kivoja maisemia ja teitä, huomattavasti kivempi pätkä kuin ihan eteläisin Skotlanti, joka oli LD:n jälkeen vuorossa. Skotlannin parhaat maisemat vuoristovinkkelistä tulivat vastaan ihan eteläisimmän osan jälkeen Trossachs->Fort Williams välillä. Fort Williams->Inverness Loch Nessin itäpuolta oli myös hienoa tietä ja ok maisemia, mutta ei enää ihan niin "dramaattista" kuin em. väli.
Tosiaan aikataulun odottamattoman lyhenemisen johdosta oli siinä ja siinä että ehdinkö Skotlannin pohjoisimpaan kärkeen ollenkaan. Kello oli muistaakseni roiskeet 1700 kun arvoin Invernesissä että teenkö jonkun pikkulenkin vielä ja jään tänne yöksi (seuraavana päivänä oli tarkoitus suunnata jo etelää kohti itäpuolta pitkin) vai pitäisikö ajaa ihan pohjoisimmalle rannikolle. No, päätin yrittää ja sainkin majapaikan varattua pohjoisrannikon pikkukylästä Bettyhillistä. Kello alkoi olla 1800 ja sanoin että olen siellä 2000. Kun näin millainen se sinne menevä tie on niin tuumasin että tulikohan luvattua liikoja... Mutta osasipa olla hieno pätkä kunhan Inverness jäi kauas taakse ja tie kapeni yhden auton levyiseksi. Mietin siinä ajelessani että tältäköhän Visasta ja kumppaneista tuntui jossain Mongolian arolla. Silmänkantamattomiin "ei mitään" joka puolella ja kymmeniä kilometreja sai ajaa niin että vain muutama talo oli matkan varrella (Mongoliassa sai varmaan ajaa satoja kilometrejä eikä ollut yhtäkään taloa, mutta joka tapauksessa oli kyllä mahtava "olenpa varsin yksin täällä keskellä-ei-mitään"-fiilis). Kartan perusteella en olisi odottanut ihan sellaista.
Tie oli aika suoraa ja näkyvyys hyvä toisin kuin Walesin ja Etelä-Englannin yhden auton levyisillä teillä (siellä ei käsitettä piennar tunneta vaan tasan tarkkaan siinä missä asfaltti loppuu on parhaassa tapauksessa 2.5m korkea pensasaita joka takaa että mutkiin ei näe
yhtään eikä minnekään reunaa etäämmälle voi väistää ellei juuri kohdalla ole ohituspaikkaa) ja pientareellekin pääsi väistämään jos vastaan tuli ylläriauto jostain katvepaikasta, joten vauhtia sai onneksi pitää aika reippaasti. Lopussa oli tosin jonniinmoinen pätkä joka oli todella syheröistä ja lisäksi lampaitakin sai väistellä. Tuli varmaan ajettua (sekin) turhan lujaa kun loppujen lopuksi olin perillä puoli tuntia etuajassa.
Näkymä merelle majapaikan huoneen ikkunasta kruunasi illan.
Sieltä ajelin sitten parissa päivässä itäpuolta Newcastleen, josta laivalla taas yli Göteborgiin ja takaisin kotiin. Olihan siellä Skotlannin itäpuolellakin ihan ok maisemia, mutta olen kyllä sitä mieltä että maisemien osalta länsipuoli ja se pohjoiskärki olivat reissun parhaat palat Walesin ja Lake Districtin lisäksi.
Jonkun radankin onnistuin sivuuttamaan Perthin tienoilla juuri sellaisella hetkellä kun siellä oli ilmeisesti joku kilpailu tms., oli meinaan niin maan perusteellisesti pyöriä liikenteessä menossa sinne. Jos jokaiselle vastaantulevalle tai ohittavalle pyörälle olisi heiluttanut niin olisi saanut ajella sen päivän yhdellä kädellä. Polliisejakin oli ohjaamassa liikennettä ja aiheutin hieman hämmenystä kun en halunnutkaan mennä radalle siinä missä muut pyörät vaan halusin ajaa ohi.
Mitäs muuta vielä... No, todettakoon vielä että tuntuihan se ihme kehitysmaalta joiltain osin. Esim. maaseutualueella Etelä-Englannissa ei perjantai-iltana 2000 tienoilla saanut kahdelta lähimmältä huoltoasemalta bensaa kun ne olivat sulkeneet ja siellähän ei mistään automaateista ole kuultukaan (tai kuulemma joillain Tescon asemilla on automaatteja, mutta en koko reissun aikana nähnyt ensiummäistäkään Tescon asemaa). Toinen asia on sitten sikäläinen LVI-osaaminen (tai lähinnä sen puute tai sitten vaan halu pitää systeemit vanhanaikaisina ja tehdä ihme virityksiä vanhan tekniikan rinnalle).
Yövyin B&B-paikoissa, hinta pääasiassa £30/yö (muutama oli £25 ja yksi £32.50 (tosin maksoin siitä £35)). Kun ei tarvinnut raahata teltaa yms. niin kaikki kamat mahtuivat perälaukkuun eikä sekään ollut kuin about puolillaan. Tai oli mulla reppukin ja siinä pari karttaa ja juomapullo(t) yms. lähinnä helpomman saatavuuden takia. Matkustin siis sen verran kevyesti että jotkut motoristit sitä jopa hämmästelivät. Africa Twin pelasi moitteetta, en tehnyt muuta kuin tankkasin ja syötin CRC:n ketjuöljyä. Kulutusta en kovin tarkasti seurannut mutta taisi olla keskimäärin himpun alle 6l/100km.
Edit: Noniin, nyt on muutamia kuvia
täällä. En ole vieläkään suodattanut duplikaatteja ja suttuisia tai tehnyt rajausta tai laittanut kuvauksia, mutta onpahan nyt jotain.
)
olikohan hotelin nimi alexandra. Oltiin siellä yksi yö siitä sitten matka jatku kotia päin. Enään oli matkaa jotain 150:km ei voi muuta todeta että kyllä oli kiva reissu ja pyöräkin toimi ilman ongelmia 
Mutta kaikkea on kokeiltava paitsi mummoa ja kansantanssia!
