No niin, reissuusta palattu ja ollaan takaisin lumen ja jään keskellä. Kovasti on talvisempaa kotipuolessa.
Olipas ihan mielenkiintoinen kisa. Äkkiä kun noita tuloksia katselin niin jotain ihmeellistä niissä ehkä on minun osalta, siis noita viivoja ja nollia erikoisissa kohdissa, ehkä. Pitää katsoa tarkemmin kun jaksaa.
Perjantai meni ihan hienosti siis. Olin toki viimeinen maaliintulija mutta käsittääkseni ainakaan järjestäjien mukaan myöhärajan ei pitänyt minua saavuttaa, se kun saavuttaa heidän mukaansa vasta kun purkuauto niin sanoo. Minulle sanoivat vielä viimeisellä AT:llä että turvallista matkaa ja toisaalta "maalissa" eli vierumäellä jotta tervetuloa ja onneksi olkoon hyvästä suorituksesta

, toki kello oli jo 0030 kun saapastelin Scandicin aulaan huomatakseni että ruokaa ei enää saa ja automaatissa oli yksi voileipä, siis minulle se. Kevyt oli sen päivän ravinto mutta onneksi on tuota varalla matkassa.
Lauantai ei alkanut ihan niin hyvin. Vaikka tulosten mukaan ajelin jopa nopeammin kuin jotkut edellä menijät niin silti jo Hassin lähtöön purkuauto liputti ulos, Jämsään K:n reittiä mars. Launtain osalta homma oli siinä. Toki aamulla kerkisi ajaa muutamia todella hauskoja pätkiä, varsinkin Auttoinen oli vaihteleva ja hauska, myös Evolla oli kiva kurvailla. Kuhmoinen sen sijaan aikaste pahasti puhki, kuin myös kyllä kuskikin siinä vaiheessa, vähän.
Sunnuntai sitten alkoi kivasti mukavassa säässä. Ruuhijärvi oli todella hauska, hyvä alku päivälle, tuli hyvä ajofiilis. Huhdanojalla meni kuin hurmoksessa, ajelin jopa kiinni edellä lähteneitä ja OHITIN jopa muutamia upottaneita ja mopoaan korjaavia... hurjaa kiitoa.

Jussinkorpi oli kumpaankin suuntaan minulle kaikkein raskain pätkä, syystä tai toisesta vaikkei tavallaan ollut vaikea, ei vaan oikein ruvennut kulkemaan. Tapsan lenkillä taasen ohitelin ainakin 7-8 mopeedia, toiset kaivoivat mopojaan reikä paikoista, toiset jotain korjailivat tai muuten vaan olivat pysähtyneet minut edelle päästääkseen.

Yhtäkin pyörää kaivoivat katsojien avustuksella seipäillä kurasta, näytti olevan syvällä ja tiukassa. Tapsan lenkillä todella kannatti katsoa mihin ajaa, vaikka vähän pysähtyä välillä, ainakin minun hoksottimilla, jotta ehti pohtia riittävän etäälle mihin väliin sitä mopeedinsa tunkee.
Miettinen oli todella heikossa kunnossa ja sen otin todella varovaisesti, kertaakaan ei joutunut nosto hommiin mutta ei tullut kummoista aikaakaan. Toki pelto siirtymällä isolle tielle sitten kyllä joutui kerran vielä punnertamaan. Kun sitten pääsi tielle ja kaikki mk:t oli takana niin saattoi johtua siitä että oli lasit parin sentin kurakerroksen peitossa jotta joutui ilman laseja ajamaan tai sitten iso mies herkisteli (en kyllä tunnusta) mutta kyllä silmäkulma kastui, se oli siinä. Toki edessä oli vielä siirtymää ja joensuun siirtymänä ajettu mk.
Mutta korokkeele pääsin!!!
Mopeedi toimi koko viikonlopun lähes kuin kello. Aamu käynnistykset olivat helppoja, lauantaina ekalla polkaisulla ja sunnuntaina kolmas tai neljäs, toki tössin siihen lähtöön menon ja jouduin pukkaamaan sen 20 metriä ja siellä sitten ekalla heti. Lähtö vähän "myöhastyi" kun järjestäjät minun mielestä vähän mokailivat. Ensin pariinkin kertaan eri lähteistä varmistettuna sanottiin että aamulla saa tulla huoltamaan mopoa ennen katsastusta (kun siis oli "keskeyttänyt" myöhärajaan), aamulla sitten ei katsastaja antanutkaan koskea mopoon. No, sitten ennen lähtöä kysein että olikos se nyt kuinka kun ensin luvataan ja sitten perutaan niin olisi sitä sittenkin saanut huoltaa... Siispä silloin aamulla sitten sen kymmenen minuutin aikana koitti vähän katsella niin tuli kiire ja myöhästyi sitten vähän, 30 sekunttia tms ja ei ehtinyt käynnistää kuin siellä lipun takana sitten. Pyöräni kun oli raato auton kyydissä lähes koko yön viimeisen pyörän saapumiseen saakka niin koitin järkeillä että aamulla fiksumpi huoltaa...
Ruuhijärven jälkeen sunnuntaina siirtymäspoorissa ajoin sellaiseen reikään että etujarru sai jotenkin kipeää, rupesi sirisemään ja oli väliilä aivan lötkö ja otti vain pumppaamalla ja välillä aivan kova. Palat katosivat silmissä joten pari viimeistä patkää meni sitten ilman etujarrua. Pohjapanssari sai sellaisen iskun että kiinnikkeet vääntyivät ja rupesi helisemään, ei muuta haittaa.
Etu iskarista, toisesta, tuli öljyt pihalle lauantaina ja takaiskarista sunnuntaina, onneksi vasta joensuun tilalle tullessa ( tai ainakin silloin sen huomasi, rupesin ihmettelemään jotta nytkö se mopon ajo unohtui miten se tehdään, ei meinannut spoorissa pysyä. Vaimennusta ei ollut yhtään jäljellä). Takana kilpikulma muuttui hieman virtaviivaisemmaksi kun keuli ympäri yhdessä jussinkorven reiässä, olikin yhtäkkiä pitoa.
Kokonaisuuten mielenkiintoinen ja nautittava reissuu, vain kerran kun huhdanojalla perjantaina auttoi edellä menijöitä reiästä pois jotta pääsi jatkamaan ja pyörälle palatessa (ei ollut tietenkään otsalamppua laitettuna paikalleen) pimeässä liukupohjilla kaatui kyljelleen spoorireikään niin jotta koko toinen puolisko ukosta oli veden alla ja hörppäsi kypärän täyteen kuraa niin piti jo ääneen sanoa jotta "voi sentään". Sää ja reitit olivat kieltämättä ajoittain melkoisen heikossa kunnossa mutta joka paikasta läpi tultiin (toki lauantain iltaa lukuunottamatta kun ryökäleet pakottivat pois radalta vaikka koitin kysyä jotta josko hassin vielä edes saisi ajaa

)
Vaatteista joita tuli etukäteen ihmeteltyä niin nyt oli niin helpot kelit kun ei ollut oikeasti kylmä oikein missään vaiheessa. Vajaat kymmenen taisi olla pahimmillaan mittarissa. Kaikki päivät ajeli helposti yhdellä vaatekerralla ilman että tarvitis missään vaiheessa lisäillä tai poistaa mitään. No, kuivat hanskat vaihdoin muutaman kerran ja laseja. Perjantaina oli täydellinen vaatetus, ei kertaakaan liian kuuma tai kylmä, lauantaina oli ajoittain vähän kalsa mutta lämpenihän sitä kun pääsi pätkälle, Sunnuntaina tuli vähän liikaa vaatetta ja oli kyllä kuuma mutta ei mitään mitä ei olisi voinut sietää. Vähän vetskaria auki jne niin hyvin pärjäsi.
Todella hieno reissuu siis ja ensi vuonna uudestaan ja toivottavasti silloin lauantaina vähän pidemmälle
Kiitoksia kaikille sekä paikanpäällä, virtuaalisesti sekä ennen että kisan aikana annetusta tuesta ja kannustuksesta.
Minulla on voittajan olo vaikka tulosluettelossa lukisi mitä!