Jarruhuolto

KurapyöräWiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Jarrujen huolto[muokkaa]

Nestejarrut[muokkaa]

Jarrunesteet[muokkaa]

Jarrunesteitä on kuluttajien markkinoilla tarjolla lähinnä vain glykoli- ja silikonipohjaisina. DOT (Department of Transportation USA) on standardisoinut nesteiden luokitukset. DOT 3, DOT 4 ja DOT 5.1 ovat glykolipohjaisia ja ominaisuuksiltaan samanlaisia lukuun ottamatta kiehumispistettä. DOT 5 on silikonipohjainen ja sitä ei missään tapauksessa voi sekoittaa glykolipohjaisiin. Glykolipohjaisissa nesteissä on se vika, että ne imevät ilmasta kosteutta ja siksi nesteet pitää vaihtaa parin vuoden välein (vesi alentaa kiehumispistettä). Ne myös syövyttävät luonnonkumitiivisteitä ja maaleja. Silikonipohjaiset nesteet taas puristuvat paljon enemmän kasaan (noin 2 kertaa enemmän kuin glykolipohjaiset), mutta on samalla paljon huoltovapaampi kuin glykolipohjaiset. Esim. USA:n armeija käyttää vain silikonipohjaisia nesteitä.

Miksi sitten kiehumispiste on niin tärkeä? Jos jarruneste alkaa kuplimaan (kiehua), tulee jarrutus tuntumasta samanlainen kuin jos putki olisi täynnä ilmaa (kaasuhan puristuu kokoon).

Jarrunesteiden eroja: DOT 3 DOT 4 DOT 5.1 DOT 5
Aine: Glykoli Glykoli Glykoli Silikoni
Kiehumispiste (1.013 bar): 205 °C 230 °C 260 °C
Absorboi vettä: Kyllä Kyllä Kyllä Ei

Jarrujen ilmaaminen[muokkaa]

Ilma piiloutuu järjestelmään periaatteessa kahdella tavalla:

  • ilmakuplina putkiston muodostamiin 'ilmalukkoihin' (liittimet, jakotukit,letkumutkat)
  • liukenemalla nesteeseen (kuten hiilihappo liukenee keskariin)

Kuplat pyrkivät ylöspäin, joten ilmaamisessa nesteen oikea suunta on alhaalta ylös (varsinkin etujarrussa satulasta kahvaaan).

Paine lisää kaasun liukenemista nesteeseen, lämpötila vähentää sitä.

Perinteisessä suomalais-ugrilaisessa menetelmässä poljinta/kahvaa pumpataan ensin raivoisasti 5 kertaa, jonka jälkeen sitä puristetaan täysillä odotaen lenkkiavainmiehen avausliikettä ja 'Päästääää! -komentoa. Neste ilmakuplineen etenee joka avauksella pienen matkan alaspäin, mutta sulkuvaihessa kuplat nousevat takaisin 'ilmalukoon', huoltohenkilökunta turhautuu.

'Reverse bleeding' tarkoittaa nesteen syöttämistä jarrusatulan ilmaruuvista järjestelmään, siis vastavirtaan. Putkia/letkuja kannattaa ensin koputella varovasti esim. ruuvimeiselillä, tämä auttaa kuplia koontumaan yhteeen, isot kuplat nousevat painovoiman ja virtauksen voimasta paremmin pääsylinterin säiliöön.

Kätsyn 'reverse bleederin' saa tehtyä 100 ml lääkeruiskusta ja 5 mm muoviletkusta. Kahva/poljin tulee ilmauksen aikana olla lepoasennossa, tällöin pääsylinterin imuaukko on auki säiliöön. (Jarrusatularemonteissa kahva kannattaa taas vetää nipparilla sisään, tämä estää säiliön tyhjentymisen)