Pohjolan Kurapyöräilijät

Matkaendurofoorumi kaikille enduron ystäville!
Tänään on Pe Touko 29, 2020 10:11 am

Kaikki ajat ovat UTC + 2 tuntia [ DST ]




Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 26 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1, 2
Kirjoittaja Viesti
ViestiLähetetty: Su Huhti 17, 2016 10:56 am 

Liittynyt: Su Marras 08, 2009 7:30 pm
Viestit: 1522
Paikkakunta: iTikkakoski
Pyörä: R1100GS/XL600V
Vaikka oheinen teksilainaus koskeekin Lemetin mottia, voi lukija soveltaa kirjoitusta suoraan Saunajärven tien motteihin ja tilanneraportteihin......


""Suomeen hyökännyt puna-armeijan 18. jalkaväkidivisioona joutui ensimmäiseen taisteluun 5. joulukuuta Uoman kylässä. Kylän valtauksessa meni ennakoitua enemmän aikaa ja tappiot olivat suuret.

Suomalaiset olivat vetäytyneet kylästä. He olivat sytyttäneet lähtiessään rakennukset tuleen. Venäläiset kohtasivat aavekylässä vain hiiltyneitä raunioita.

Venäläisten suunnitelma nopeasta liikkumisesta ei toiminut. Massiivisen sotakaluston eteneminen Karjalan kyläteillä oli hidasta. Huoltokolonnat olivat joutuneet jättäytymään kauas taakse, joten talvivarusteita kylmästä hytiseville neuvostojoukoille ei voitu toimittaa.

Sää oli suomalaisten puolella. Joulukuun alkupäivien lumisade tukki tiet ja hidasti entisestään venäläisten kulkua. Suomalaiset olivat virittäneet maastoon ja teille myös miinoja, jotka aiheuttivat venäläisissä pelkoa.

Sekasortoa hyväkseen käyttäen suomalaiset hyökkäsivät röyhkeästi venäläisten selustaan. Venäläiset olivat tuskin toipuneet hyökkäyksestä, kun suomalaiset olivat kadonneet metsän suojaan. Venäläisten mielestä suomalaisten taistelutaktiikka oli raukkamaista.

Leningradin sotilaspiirin tiedonannossa oli iloittu vielä 2. joulukuuta kuinka neuvostojoukot olivat edenneet kaikilla suunnilla 20–30 kilometriä.

”Suomen työkansa tervehtii ilolla vapauttajiaan, sankarillista puna-armeijaa. Heti taistelijoidemme saavuttua kylään miehet ja naiset, vanhat ja nuoret tulivat heitä vastaan. Kaikki olivat parhaimmissaan, punahuiviset naiset tyrkyttivät sotureille ruokaa.”

Aikataulu Suomen murskaamiselle oli kuitenkin jo pahasti myöhässä.

”Ja juhlapäivinä on tarkoitus antaa lahjoja. Mutta sitä ennen tulee joulukuun viides – Stalinin perustuslain päivä, ja siihen päivään mennessä, toverit, lyömme ennätykset komppanioiden ja miehistöjen sosialistisessa kilpailussa”, divisioonan komentaja oli luvannut ennen hyökkäyksen alkua.

PÄÄTIE POIKKI

Neuvostojoukkojen tehottomuus paljastui pikku hiljaa, kun joulukuun alun päivät vaihtuivat viikoiksi. Divisioona junnasi alkurynnistyksen jälkeen paikoillaan ja hermostuneisuus hyökkäyksen pysähtymisestä levisi esikunnasta miehistöön.

Joulukuun lopulla suomalaiset kävivät rohkeammiksi. He hyökkäsivät juuttuneiden joukkojen keskelle tuhoa tuottaen ja katosivat suksilla metsään kuin taikaiskusta.

Muutaman taistelussa kaatuneen suomalaisten villaiset alushousut, villapusero, sarkatakki ja nahkapieksut synnyttivät paleltuneissa neuvostosotilaissa kateutta.

”Miksei meillä ole samanlaisia talvivaatteita kuin suomalaisilla”, kyseltiin venäläisten keskuudessa. Monet venäläissotilaista värjöttelivät metsässä jalassaan vain kesäiset pikkukengät.

Venäläisten kauhuksi suomalaiset katkaisivat päätien, minkä jälkeen huolto toimi enää sattumanvaraisesti. Ammukset, patruunat, polttoaineet, talvivarusteet ja hevosten rehu jäivät suomalaislinjan taakse. Suomalaiset löysivät myös venäläisten puhelinkaapelit, jotka katkaistiin. Samalla yhteys esikuntaan meni poikki eikä divisioonan johto enää tiennyt joukkojen tilannetta ja tarkkaa sijaintia.

Joulukuun lopulla venäläiset kohtasivat myös toisen vihollisen. Pakkanen laski öisin alle 20 asteeseen. Yöt metsän siimeksessä olivat pakkaseen tottumattomille venäläisille ankeat. Useimmista teltoista puuttui kamiina. Venäläiset rakensivat telttoihin omatekoisia kamiinoita, joiden savupiipun ulosmenoreikien ympärille ei riittänyt peltiä. Kovassa lämmityksessä telttoja roihahti tuleen.

Tunnelma Lemetin metsissä laski pakkasten mukana. Ruoka-annoksiakin jouduttiin supistamaan.

”Poterot, laavut, ladot, luonnonkiviset perunakuopat, poltettujen suomalaistalojen kellarit – kaikki ovat tupaten täynnä juroja ja synkkiä sotilaita. Pitkien manttelien helmat tönkköinä jäästä kuin manttelit olisi ommeltu vanerista, kesälakit, risaiset kumipohjakengät, likaiset jalkarätit. Poteroissa haisee pitkään pesemättömiltä jalkaräteiltä, lepattavan valon antaa kynttilänpätkä, kamiinan luona riippuu punaruskeita sideharsoja kuivumassa”, kuvasi oloja divisioonan kirjeenvaihtaja Nikolai Ivanovitsh Klimov päiväkirjaan 2.–4. tammikuuta.

MOTTI SYNTYY

Saartorengas venäläisten ympärillä oli kiristynyt tammikuun 1940 alussa. Suomalaisjoukoilla ei kuitenkaan riittänyt voimia ryhtyä tuhoamaan neuvostodivisioonaa. Ajatus oli kypsentää venäläiset paukkupakkasessa.

Suomalaiset jakoivat neuvostojoukot Länsi-Lemetissä kiilamaisesti kahtia. Panssarit jäivät saarroksiin ja ne eristettiin pääjoukosta.

Venäläisten taktinen virhe tuoda hyökkäysvaunuja korpimaisemiin kostautui. Panssarit olivat liian kömpelöitä liikkumaan lumisilla ja pehmeillä teillä. Kinoksiin juuttuneet hyökkäysvaunut joutuivat kuin tarjottimella maalitauluiksi.

Poissa oli venäläisten voitonvarmuus, jota oli julistettu runsas kuukausi aikaisemmin. Venäläisten sotilasjohto ryhtyikin saartorenkaan sisällä rajuihin vastatoimenpiteisiin kurin ja voitontahdon palauttamiseksi.

Hyökkäysvaunupataljoonan komentaja teloitettiin ensimmäisenä, koska hän oli joulukuussa ehdottanut vastahyökkäystä ja murtautumista omien luokse. Teloituksen virallinen syy oli pelkuruus ja paniikkimielialan lietsonta.

Joukkojen vähäinenkin yhteishenki oli teloitusten jälkeen kadonnut. Tilalle hiipi pelko omasta kohtalosta. Sotilaiden teloitusten syyksi riitti vartiopaikalla nukahtaminen.

Samaan aikaan suomalaiset tarkka-ampujat harvensivat joukkoja ja kuolintapauksia kirjattiin tiheään.

”Yöllä osui ammus yhteen telttaan, surmansa sai kaksitoista tai kuusitoista miestä. Pari ammusta putosi leipomon viereen, ihmishenkiä meni. Vartiosotilaamme oli nukahtanut, ja suomalaiset tappoivat konekiväärin miehistön ja veivät Maximin”, luki päiväkirjassa tammikuun alussa.

Pakkanen laski 7.–8. tammikuuta välisenä yönä jopa alle 30 asteen.

Puhelinyhteys esikuntaan alkoi yllättäen toimia, mutta venäläiset epäilivät korjaajiksi suomalaisia. Puhelinlinjoja kuuntelemalla suomalaiset saivatkin tietoonsa viestien sisältöjä.

Sankka pilviverho esti huoltolennot ja ruokavarat olivat huvenneet vähiin.

”Tällainen oli ruokalista: hevosenlihaskeittoa, äitelän makeaa paleltuneiden perunoiden takia. Jälkiruokana oli tee ilman sokeria; kitkerä, koska se oli Voznesenskin käskystä keitetty kuusenkerkkien kanssa. Sata grammaa leipää ruoan kanssa, kourallinen korppuja ja lusikallinen omenamarmeladia”, listattiin päiväkirjaan 9. tammikuuta.

HUIPPUPAKKANEN

Tammikuun puolivälin tienoilla sää vaihtui suojaksi, mutta pakkaskauden päättyminen ei paljon lohduttanut. Viimeinenkin toivo päästä pikaisesti ulos saarroksista sammui. Pitkärannan ja Salmin suuntaan läpimurtoa yrittäneet venäläissotilaat olivat kaatuneet viimeiseen mieheen suomalaisten konekiväärien ristitulessa. He jäivät ansaan, sillä tien vierustatkin olivat raskaasti miinoitettuja.

Sään vaihtelu oli nopea. Yöllä 15. tammikuuta pakkanen putosi ennätykselliseen 48 asteeseen. Päivästä tuli piiritetyille venäläisille hyinen, sillä pakkanen pysytteli sitkeästi 42 asteessa.

Neuvostojoukkojen tilanne muuttui kriittiseksi ja painajaismaiseksi, mutta pahimmat hetket piiritetyille venäläisille olivat vielä edessä. Taistelukuntoa heikensi kylmyyden lisäksi jatkuva nälkä. Leipä ja liha olivat loppuneet.

”Keitto oli oikein vastenmielistä: paleltuneen perunan paloja, hapankaalin ruoteja. Kaikki hevoset on jo syöty – osa niistä teurastettiin, osa kuoli itsestään, sillä ne eivät olleet nähneet heinää eivätkä kauraa aikoihin.

Ne ovat syöneet kaiken mahdollisen leirin ympäriltä, kalunneet männyistä kuoren, ahmineet pensaat, pureskelleet toistensa hännänpäät”, luki päiväkirjassa 16. tammikuuta.

Kireänä jatkunut paukkupakkanen rasitti venäläisiä myös fyysisesti.

”Voimat ovat kadonneet, hengitys on lyhyttä, sillä jos vetää kunnolla henkeä, pakkanen polttaa kurkun ja keuhkot. Olen mennyt ihan jääpuikoksi, köyristynyt ja ruvennut näyttämään ongenkoukulta”, Klimov kuvasi olosuhteita.

HUOLTO VAIKEUKSISSA

Vaikka pakkanen hieman hellitti, sairasteltalle riitti tulijoita. Useimmat hoitoa kaipaavista sotilaista kärsivät paleltumavammoista.

”Voipuneet lääkärit sahaavat jalan toisensa jälkeen, niin kuin me halkoja… Viimeisetkin laarien pohjilta kaavitut muonan muruset on tuotu tänne. Jauhoista keitetään velliä ja paistetaan suolattomia kakkaroita. Nukutuksen sijasta paleltuneille annetaan puoli lasillista pirtua ja jalka sahataan puolen tunnin kuluttua. Nukutuseetteri on loppunut viime viikolla.”

Apua oli luvassa 31. tammikuuta, kun kaksi venäläiskonetta pudotti piiritetyille joukoille tarvikkeita. Venäläisten epäonneksi tielle pudonneet laatikot hajosivat palasiksi ja tavarat levisivät lumeen.

Neuvostosotilaat luulivat saavansa mottiin ruokaa, mutta taivaalta putosikin ammuksia, patruunoita, lääkkeitä, suksia, telttoja ja lehtiä. He puivat nyrkkiä, kun paljastui, ettei lähetyksissä ollut lainkaan tupakkaa.

Huolto ilmasta käsin tuotti suuria vaikeuksia. Venäläislentäjät tiesivät varoa suomalaisten ilmatorjuntatykkien tehoa, joten ruokatavaralähetykset oli pakko pudottaa korkealta ja ne ajautuivat usein suomalaisten puolelle.

”Mahassa on sellainen tyhjyys, että välillä tuntuu, ettei siellä mitään olekaan. Aivan kuin kirurgit olisivat leikanneet kaiken pois, poistaneet mahalaukun ja suoletkin tarpeettomina.”

Tammikuun lopulla saarretut venäläiset saivat Itä-Lemettiin huolestuttavan tiedon: suomalaiset vetivät piikkilanka-aitaa mottialueen ympärille. Piikkilankoja naulattiin puihin eri korkeuksille. Saartoalueen pituus oli noin kilometri ja leveys 400–600 metriä.

Ruumisröykkiöt saartorenkaan sisällä kasvoivat silmien edessä.

”Kukaan ei enää kerää kaatuneita pois, ruumiit vain tönitään pois tieltä häiritsemästä. Näin taas kädet kohti taivasta jäätyneitä miehiä, joilla oli luminen kaihi silmien tilalla tyhjissä kuopissa. Panin merkille, että kuolleilla on pitkät sinimustat kynnet. Kynnet kasvavat kuulemma vielä monta päivää kuoleman jälkeen.”

PANSSAREIDEN LÄMMÖSSÄ

Suomalaiset avasivat laajan hyökkäysrintaman mottia vastaan 16. helmikuuta.

Lemetin mottialueella on useita venäläisten pystyttämiä sotamuistomerkkejä. Kuva: Jorma Pouta.
Lemetin mottialueella on useita venäläisten pystyttämiä sotamuistomerkkejä. Kuva: Jorma Pouta.

Venäläisten niskaan satoi aamulla ensin kranaatteja ja sen jälkeen konekiväärituli sulki perääntymistiet. Suomalaiset hyökkäsivät suolta, josta venäläiset osasivat suomalaisia odottaa kaikkein vähiten.

Ensimmäinen hyökkäys torjuttiin, mutta suomalaiset käynnistivät välittömästi uuden hyökkäyksen.

Pakkanen laski taistelujen aikana jälleen lähes 40 asteeseen.

Huolto vaikeutui entisestään, kun suomalaiset oppivat venäläisten merkit. Suomalaiset rakensivat juonikkaasti venäläisten tapaan lumiselle aholle ristin ja sytyttivät nuotiot ristin päihin. Kuljetuskone pudotti laatikot ja säkit suoraan suomalaisten syliin.

Venäläisten nälkä kävi niin mahdottomaksi, että kaikki mahdollinen keitettiin ruuaksi.

”Korsussa oli hirveä löyhkä. Iljettävä haju tuli kamiinalla seisovasta ämpäristä. Pioneerit olivat keittämässä hevosen suolia, jotka ennen aina heitettiin ensimmäisenä pois. Suolet oli kaiketi pesty huonosti – vedestä oli kova pula. Suomalaiset tarkka-ampujat ovat kaataneet jo kymmenkunta miestä avannolle, josta otamme vettä”, parahti Klimov päiväkirjassa 19. helmikuuta.

Kaikki venäläiset eivät kestäneet kovassa pakkasessa piiritystilanteen pitkää piinaa. Heikkohermoisimmat ampuivat itseään ja pyrkivät sairastuvan kautta lepoon. Laukaus ammuttiin kahden toppapuseron läpi tai aikaisemmin limpun läpi, jotta vamma ei olisi eronnut taistelussa syntyneestä haavasta.

Hevosenkengän muotoon asettuneet venäläispanssarit torjuivat suomalaisten toistuvia hyökkäyksiä, ja venäläiset pitivät panssareita käynnissä yötä päivää. Näin sotilaat pääsivät vuoron perään lämmittelemään vaunun perän päälle heitetyn pressun alla.

VIISI KORPPUA

Venäläiskoneet onnistuivat huoltolennollaan 22. helmikuuta. Patruunoita ja ruokatarvikkeita putosi motin sisään omille joukoille.

Päällystö sai lähetyksestä viisi korppua, ruokalusikallisen teetä ja kaksi ruokalusikallista suolaa mieheen. Lisäksi jokaiselle jaettiin palanen paprikajauheessa kieriteltyä silavaa.

Suomalaiset piirittivät mottiin jääneitä myös henkisesti ja kehottivat näitä kovaäänisten kautta antautumaan.

”Teidät on saarrettu kolminkertaisella renkaalla. Vastarinta on hyödytöntä. Antakaa itsellenne lahja armeijan juhlapäivänä”, suomalaiset kuuluttivat puna-armeijan juhlapäivän aattona 22. helmikuuta.

Samana iltana pakkanen oli viidessä asteessa ja sään lämpenemistä seurasi sankka lumipyry.

Puna-armeijan juhlapäivä 23. helmikuuta valkeni Lemetissä ankarassa paukkeessa. Suomalaiset olivat yön aikana siirtäneet tykkinsä venäläisten tuntumaan. Puoleen päivään mennessä lähes kaikki venäläispanssarit oli tuhottu. Venäläiset eivät kyenneet käyttämään omia tykkejään, koska ammukset olivat loppuneet.

Ruumiita oli kaikkialla ja venäläiset kokosivat ruumisröykkiöistä rintavarustusta. Se antoi paremman suojan kuin kovaksi tampattu lumi.

Piiritetyt neuvostojoukot anelivat kerta toisensa jälkeen lupaa yrittää läpimurtoa, mutta ehdoton kielto aloittaa hyökkäys pysyi voimassa.

Sään lauhtuminenkaan ei lohduttanut venäläisiä.

”Olen kuolemaantuomitun tilassa. Kunpa se tulisi äkkiä! Älkää vitkutelko, ampukaa, olkaa niin hyvät!”

Ruoan puutetta ja nälkää vastaan taisteltiin kaikin mahdollisin konstein. Nahkavyön liottaminen kattilassa synnytti ihmeliemeksi mainostetun keiton.

Monille piiritetyille sotilaille tuotti vaikeuksia pitää asetta kädessä. Armeijan villakankaiset rukkaset olivat kuluneet puhki. Pahoin paleltuneet sormet märkivät ja vuotivat verta.

Vihdoin, illalla 28. helmikuuta väsyneet neuvostojoukot saivat hartaasti odotetun luvan pyrkiä ulos motista. Mukaan sai ottaa vain aseen ja jäljellä olevat patruunat. Paperit, kartat ja rahat oli poltettava ennen lähtöä saartorenkaasta.

Klimovin viimeinen kirje saartorenkaasta vaimolleen Svetlana Nikolajevnalle Lemetin motista oli lohduton, mutta kuitenkin toiveikas.

”Tunnin kuluttua käymme rynnäkköön suomalaisten linnoitteita vastaan. Tappioistamme tulee suuret. Itse odotan pahinta. Voimat eivät yksinkertaisesti riitä. Mutta kuitenkin, mutta kuitenkin… Viimeisenä kuolee toivo, kuten tiedät. Kenties Kaikkivaltias haluaa minun jäävän henkiin, riistäytyvän kuoleman syleilystä. Entä sen jälkeen? Miten sitten eletään, miten kuljetaan maan pinnalla? Haluaako hän minun kirjoittavan näkemästäni ja kokemastani? Mutta kuka sen julkaisee? Entä jos koko elämämme muuttuu tämän kaamean sodan jälkeen ja joku siellä ylhäällä sanoo: tarvitsemme totuuden, vaikka katkerankin, mutta totuuden, tarvitsemme suoran ja rehellisen kirjan – tästä surullisesta opetuksesta on tehtävä johtopäätökset.”

SELVIYTYJÄT

Puna-armeijan 18. jalkaväkidivisioonan noin 15 000 sotilaasta selviytyi hengissä Lemetin motista vain vajaat tuhat miestä, Klimov yhtenä heistä.

Lainaukset Anatoli Gordijenkon kirjasta Kuoleman divisioona, suomentanut Eero Balk, Gummerus, 2007.

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

_________________
"Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny uudesti, ylhäältä, hän ei pääse näkemään Jumalan valtakuntaa."
Ei ihminen halua kuulla olevansa syntinen, koska se tuo ahdistuksen, ja siitä nousee raivo...


Viimeksi muokannut mchuurre päivämäärä Ma Heinä 18, 2016 7:49 pm, muokattu yhteensä 1 kerran

Ylös
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: Su Touko 08, 2016 3:53 pm 

Liittynyt: Su Marras 08, 2009 7:30 pm
Viestit: 1522
Paikkakunta: iTikkakoski
Pyörä: R1100GS/XL600V
EI ens, mut seuraavana viikonloppuna taas jytisee, ....no ainaskin muutamat boxerit ! :lol:

Viäläkös riitti uusia jutaajia - tai sitten vaikkapa wanhoja kertaajia- tokko?

Kertausviteo mitä jutaajat tööväs Renkalla vuosi sitten, samaan aikaan.....

_________________
"Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny uudesti, ylhäältä, hän ei pääse näkemään Jumalan valtakuntaa."
Ei ihminen halua kuulla olevansa syntinen, koska se tuo ahdistuksen, ja siitä nousee raivo...


Ylös
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: Su Touko 08, 2016 5:17 pm 
Avatar

Liittynyt: La Touko 10, 2014 9:10 am
Viestit: 256
Paikkakunta: Kemi
Pyörä: Gessu -09 + XT660R -07
Valitettavasti joudun jäämään kertauksesta pois :(


Ylös
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: Ma Touko 16, 2016 7:00 pm 

Liittynyt: Su Marras 08, 2009 7:30 pm
Viestit: 1522
Paikkakunta: iTikkakoski
Pyörä: R1100GS/XL600V
Vahvuuskirjan sivuilla ihan "Jees - jovvain!" lukemat: 22 Jutajjaa!

...ja tiijoks, jotta suap sinne tulla ennakkoon ilmoittautumattaki! :lol:
Se ompi sit er asia, riittääkö "hyökkäyssuunnitelman kopioita" kaikille?

_________________
"Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny uudesti, ylhäältä, hän ei pääse näkemään Jumalan valtakuntaa."
Ei ihminen halua kuulla olevansa syntinen, koska se tuo ahdistuksen, ja siitä nousee raivo...


Ylös
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: Ma Touko 16, 2016 8:31 pm 
Avatar

Liittynyt: Ti Kesä 10, 2008 4:11 pm
Viestit: 280
Paikkakunta: Mikkeli
Pyörä: R1200GS Rallye, R80GS, Quota1100
Henkinen ja fyysinen valmistautuminen aloitettu. Majoituskamppeet odottavat Guzziin köyttämistä ja sivulaukut jo osittain pakattuina paikoilleen loksauttamista. Kypärään (ei siis sotamalliin) uusi naarmuton visiiri vaihdettu. Säätiedotusta vakoiltu ja ainakin Forecan ennuste hyväksi havaittu.

Jälki-ilmoittautuneita kanssajutaajia mukaan houkuteltu, tosin huonolla menestyksellä; isänmaasta leipänsä repivillä ymmärretävät vuodenaikaan liittyvät kiireet, muilla väärälle laidalle Suomea suuntautuva reissu (siis Turkuun, kun voisi Kuhmoonkin lähteä... :shock: :o )

Eli yksin on minun matkani taitettavan tällä kertaa, mutta eipä tuo enempi sorapainotteinen reittisuunnitelma olisi kaikkia miellyttänytkään; nyt saa päästellä juuri niin pieniä teitä kuin itse haluaa :lol:

Näkemisiin...

_________________
Sora/lumipyöräilijä

"Boxerin valinta ei merkitse lyhytaikaisten muotivirtausten perässä juoksemista, vaan se tehdään tietoisina ihmisen ja moottoripyörän välisestä erikoissuhteesta."


Ylös
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: Ti Touko 17, 2016 8:36 pm 

Liittynyt: Su Marras 08, 2009 7:30 pm
Viestit: 1522
Paikkakunta: iTikkakoski
Pyörä: R1100GS/XL600V
HessuL, aiheuttaako Jutaus viranomaisvalmiuden kohottamista, vaiko riittääkö pelkkä ilmatilan sulkeminen alueella: Saunajärvi-Virmajärvi- Vuosanka- Nurmes- neliössä, lakikorkeus 3300 jalkaa ja UTC: 00:00-24:00 ajalle: 20.05.-22.05.2016? :lol:

_________________
"Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny uudesti, ylhäältä, hän ei pääse näkemään Jumalan valtakuntaa."
Ei ihminen halua kuulla olevansa syntinen, koska se tuo ahdistuksen, ja siitä nousee raivo...


Ylös
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: Ke Touko 18, 2016 10:11 am 
Avatar

Liittynyt: Ti Kesä 10, 2008 4:11 pm
Viestit: 280
Paikkakunta: Mikkeli
Pyörä: R1200GS Rallye, R80GS, Quota1100
Eiköhän tuo RVL kohota tarvittaessa automaattisesti valmiuttaan, kun niiden kuulovartio saa ensimmäisestä lähestyvästä bokserista tms. maataistelukoneesta kuulohavainnon. Kääntelevät sitten niitä rajaseuduilla olevia valvontakameroitaan enempi Renkanlammen suuntaan ja toteavat että nämä on taas näitä samoja joukkoja kuin aiemminkin :lol:

Ensimmäisenä paikalle saapuvan (eli arvatenkin Huuruksen) kannattaa kyllä varmaan varustautua näkyvällä siniristilipulla, etteivät luule viholliseksi ja komenna liikekannalle panoa...? Jos ei muuten niin kokardi kypärän otsaan :lol:

_________________
Sora/lumipyöräilijä

"Boxerin valinta ei merkitse lyhytaikaisten muotivirtausten perässä juoksemista, vaan se tehdään tietoisina ihmisen ja moottoripyörän välisestä erikoissuhteesta."


Ylös
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: To Touko 19, 2016 3:46 pm 

Liittynyt: Su Marras 08, 2009 7:30 pm
Viestit: 1522
Paikkakunta: iTikkakoski
Pyörä: R1100GS/XL600V
Sittenpä semmonen, että seitsämän ensimmäistä palakitaan, täysvapautuksella kierto-, pari-, puomi- , ja kuulovartiosta! Eikä kipinääkään tarvitse osallistua! :lol:

_________________
"Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny uudesti, ylhäältä, hän ei pääse näkemään Jumalan valtakuntaa."
Ei ihminen halua kuulla olevansa syntinen, koska se tuo ahdistuksen, ja siitä nousee raivo...


Ylös
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: Pe Touko 20, 2016 6:09 pm 

Liittynyt: Ma Touko 28, 2012 3:59 pm
Viestit: 292
Paikkakunta: Ruhtinansalmi
Pyörä: MT604E, Frigerio 250F7, Buell XB12X
sainkin yllättäen viikonloppuvpaan, joten tulossa ollaan :D


Ylös
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: Ma Touko 23, 2016 2:18 pm 

Liittynyt: Su Marras 08, 2009 7:30 pm
Viestit: 1522
Paikkakunta: iTikkakoski
Pyörä: R1100GS/XL600V
Huurusmiäs kiittää nöyrästi kaikkia samoilla savuilla istuneita: "Niin monilla tst-kentillä olen jutaillut, nähnyt niin monenlaisia urhoja, mutta teidänlaisianne, en vielä missään ennen, paitti net muutamat, jo aiemmin paikalla olleet - kertaajat!" :lol:

Hianon jutauksen teitte, ja se perjantain säätila - siis aivvvvan mahtava, kerrassaan!

Renkalla yöpyi 10 jutaajaa, paikalla yhteensä 14, ja kaikki yhteensä laskettuina, eli ns. päiväkävijät ml = 19 Jutaajaa!

Olipa jopa jälleen heitäkln matkassa, jotka ovat valmiina jutaamaan about ~600km, jotta saadaan olla samoilla tulilla, sen pari- tahi kolme tuntia!


Liitteet:
DSC05961aa.jpg
DSC05961aa.jpg [ 249.56 KiB | Katsottu 2942 kertaa ]
DSC05951aa.jpg
DSC05951aa.jpg [ 255.55 KiB | Katsottu 2942 kertaa ]
DSC05958aa.jpg
DSC05958aa.jpg [ 339.96 KiB | Katsottu 2942 kertaa ]
DSC05962aa.jpg
DSC05962aa.jpg [ 306.89 KiB | Katsottu 2942 kertaa ]
DSC05965aa.jpg
DSC05965aa.jpg [ 291.7 KiB | Katsottu 2942 kertaa ]

_________________
"Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny uudesti, ylhäältä, hän ei pääse näkemään Jumalan valtakuntaa."
Ei ihminen halua kuulla olevansa syntinen, koska se tuo ahdistuksen, ja siitä nousee raivo...
Ylös
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: Su Heinä 17, 2016 12:33 pm 

Liittynyt: Su Helmi 15, 2009 6:26 pm
Viestit: 53
Paikkakunta: P-pohjanmaa
Pyörä: 800xc
Hyvät oli tulet iltanuotiolla...Tässä pieni kooste Rankanlammelta
https://youtu.be/U70AEukUsn8

_________________
Suomi elää metsästä, myös kurapyöräilijä.


Ylös
 Profiili  
 
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 26 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1, 2

Kaikki ajat ovat UTC + 2 tuntia [ DST ]


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi
Et voi lähettää liitetiedostoja.

Etsi tätä:
Hyppää:  
POWERED_BY
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com