Moottoripyöräilyn tyhmien kysymyksien kerho.

[ceevu]

Jos noita speksejä vertailet, niin kato rake& trail. (ohjauskulma ja jättö) Ja nimenomaan noista dualsporteista, scramblerit voi olla enempi siihen starbuks kokoontumiseenkin suunnattu,jollon ajo ominaisuudet pikkuhiekkateillä ei ole ensimmäisinä mielessä. Esimerkiksi toi honda 27.5/108 vs MT-03 26/97. Vaikuttaa juuri siihen levollisuuteen pehmeämmällä alustalla. Tosin kotarilla on pystympiä kulmia,mutta jättö isompi. Tuli vastaan kun koitan itelle perustella erään suunnitelman järjettömyyttä... Toki sellasta ei saa valmiina,joten jos välttämättä haluaa niin pitää ite tehdä.
600cc luokka on ihan sopiva myös alottelijalle, ei siitä pienempään tarvitse välttämättä siirtyä.

[KeRä]

Internettiä lukiessa pitää pitää tietty kriittisyys. Motivaationa tehdä katupyörästä scrambler voi olla esim. joku seuraavista:
- tykkään väkertää ja oli kiva toteuttaa tämmöinenkin, seuraavaksi jotain muuta
- itseasiassa lopputulos on se unelmapyöräni jota ei saanut valmiina kaupasta mutta modaamalla kylläkin
- scrambler -ulkonäkö muodissa Pariisin ja Milanon kahviloissa. Hassua että joku pohtii minkälainen pyörä on ajaa
- jotta ammattimaiset pajat kilpailussa muita vastaan saisivat medianäkyvyyttä, niin tarvitaan projekti jossa lähtökohdan ja lopputulosken välinen ero on mahdollisimman suuri tai epätavallinen

Tottakai ja jokaisen ihmisen mielipiteessä on enemmän tai vähemmän subjektiivisuutta vaikka kuinka pyrkisi reflektoimaan.
Minulle on hyvin tuttua ja oikeastaan kivaa heittäytyä tarkoituksella mielikuvissa hetkeksi erilaisten kompromissien ääreen, vaikka nyt näiden kaksipyöräisten suhteen ja hakea niistä risut sekä ruusut.

Eikä siihen aina tarvita vuosikymmenten kokemusta vaikkapa tekniikasta tms, koska kyse on tässäkin harrastuksessa usein hyvien fiilisten ja kokemusten saamisesta. Toki harrastaa voi hyvin monella eri tavalla, eikä mikään niistä ole sen enempää oikea kuin väärä.
Sen takia myös tänne pistin noita kysymyksiä, joista varmasti huokuu ja pitääkin näkyä aloittelijan makustelu asiaan. On virkistävää kuulla muiden mietteitä kysymällä, kun yleensä aiheeseen kuin aiheeseen tutustuu passiivisesti itsekseen.

Olen myös ollut huomaavinani, että myös konkarit joutuvat päätään raapimaan pyörien suhteen, kun sitä yksisarvista ei ole vielä tehty. Se 140-150kg joka paikan höylä, sopivalla teholla, alustalla ja muilla ominaisuuksilla tuntuu olevan vuosikymmenten toteutumaton haave. Jollain oli lähellä joskus, mutta se kaatui siihen, kun pyörästä vaihdellaan keinuvipujen laakerointia 13-20tkm jälkeen tai muuta vastaavaa luotettavuuteen liittyvää ongelmaa. Tai uusi odotettu pyörä malli painaakin kamojen kanssa ~300kg, seikkaile sillä sitten vähänkään teknisemmässä paikassa. Yhtä näppärä kuin GoldWing kinttupolulla. Entäpä yleisimmät dual-sportit?, kivoja muuten mutta matkaa ei voi ajaa ja pitkiä soraluisuja tyhjä odotella. Joillekin Teneren pienempi malli ( 660-700cc )on jo 50kg liian painava.

Sitten kun kuskin intohimo tai tulokulma harrastaa on eri , niin näyttää Yamahan R1 löytyvän samanlaisilta paikoilta missä yleensä ajellaan Dakar rallit, samoin chopper varvikosta. Teneren 700:sta viedään poluilla kokenein ottein sellaista vauhtia mitä suurin osa ajaa matkavauhtina kestopäällysteellä, ei näytä painavan. Tai sitä GoldWingiä ohjastaa 50kg henkilö uskomattoman taidokkaasti tekniikkaradalla. Myös 250cc enskoilla ajellaan ympäri maailmaa ja vielä ihan mielissään. Nämä on näitä

Varmasti monelle on tuttu FortNinen YouTube -kanava. Siinä on hyvä esimerkki miten mielikuvilla, intohimoisella suhtautumisella ja laadukkaalla, idearikkaalla teknisellä toteutuksella voisi myydä mitä vain. Varsinkin Versys300:n video hymyilytti hyvässä mielessä, siinä oli sellainen toteutus että luulisi kawan siirtäneen lisääntyneistä myynneistä provikat videon tekijälle

[jiknnn]

Ehkä sitä eka pyörää hommatessa ei kannata liikaa miettiä ja stressata että osuuko valinta oikeaan. Mieluummin tekee valinnan ihan fiilispohjalta, kunhan pyörä on kohtuuhintainen että se on helpompi vaihtaa jos/kun joku muu tuntuu taas paremmalta.

Omalla kohdalla pyörähistoria alkoi "matkapyörästä" XJ600 ja siitä sitten piti saada vähän isompaa FZR1000, R1. Kunnes piti kokeilla -97 Africa Twiniä ja sen jälkeen on adventurepyörä ollut normiliikenteessä se ainoa oikea. XJ600:n rinnalle talliin tuli melko äkkiä kurapyörä ja niitä on ollut aina vaihtoehtona maantiepyörälle.

Nyt setti on -20 Africa Twin, -03 Aprilia RSV ratapyöränä, -03 EXC525 jääratapyöränä ja -18 EXC500 kurapyöränä. Varalla on vielä wanha -97 AT ja matkan varrelta on jäänyt -03 EXC:hen varalle 2 konetta ja 2 alustaa. Näillä pärjää aika hyvin ja säätämistä riittää

[jaket]

siinähän se vitsi on, että vaikka jollain uskomattomalla säkällä ostaisi ekalla kerralla oikean pyörän niin ei sitä tajua ja todennäköisesti sen vaihtaa ja muutaman jälkeen tajuaa että sehän se oli se oikea.

toisaalta joku liian tehokas ja tekninen voi olla sulle lopulta se oikea, mutta ei se aloittelijalle välttämättä ole. joten vaikka pyörä ei muuttuisi niin itse muutut.

samaa mieltä että oikeastaan aloittelijalle on ihan sama minkä hommaa, ehkä hyvä olla ABS se ainakin vähentää turhia kaatumisia.

[pmw]

Yleisesti endurossa; kannattaako laittaa locktitea seuraaviin:
- Swingin akselille
- Linkun pultit
- Takaiskarin pultit

Hondan manuaalissa ei mainita että näihin pistettäis lukitetta. Manuaalissa on mainittu siellä sun täällä kierrelukitteet, mutta näissä ei.
Nm-lukemat on mojovia näille kohdille, mutta olisko hyvä heittää lukitetta kehiin?

[skuikka]

En ole noihin tavannut laittaa eikä ole koskaan itsekseen löystynyt. Myönnän että en ole manuskasta asiaa katsonut mutta en myöskään muista niistä lukitteen jälkiä tehtaan jäljiltä löytäneeni.
Toki jos huoltovälit päästää älyttömiksi niin lukitekkin säästää jumipulteilta mutta kun asiaa erikseen kysyt niin tuskin suunnittelet moista.

[Hsippe]

Yleisesti endurossa; kannattaako laittaa locktitea seuraaviin:
- Swingin akselille
- Linkun pultit
- Takaiskarin pultit
Hondan manuaalissa ei mainita että näihin pistettäis lukitetta. Manuaalissa on mainittu siellä sun täällä kierrelukitteet, mutta näissä ei.
Nm-lukemat on mojovia näille kohdille, mutta olisko hyvä heittää lukitetta kehiin?

Hondasta en tiedä mutta kokolailla kaikissa omissa vehkeissä noissa on ollut lukitusmutterit joko nyloc tai ns metallinen vastaava.
Nehän pitäis ainakin periaateessa vaihtaa jos ei joka kerta niin vähintään muutaman avauskerran jälkeen.
No ainaki mulla on kiinni kestäneet vaikkei ole vaihdettukaan...

[skuikka]

Nyt on vähän komediaa ilmassa. Kävin tänään ottamaan Superin iskaria huollettavaksi. Molemmat pultit löysällä.

[ceevu]

Se vaan kertoo sulle että oli jo aikakin.

[skuikka]

Se vaan kertoo sulle että oli jo aikakin.

Se voi olla. Mennyt vähän pitkäksi, taitaa olla melkein vuosi viime huollosta. Toki viimeiset 50h olen tuolla minimopolla ajanut mutta voi se öljy jo aika ohutta olla.

[mek]

Olisiko hyviä vinkkejä, miten lämpökahvan tupen saa pysymään kiinni kromatussa tangossa. Koso HG13 -kahvat, joissa tupen sisäpuoli on kovaa muovia eikä jousta. Tanko kromattu, molemmat 7/8", käytännössä tuo Koso menee hyvin käsin työntäen paikalleen, ei ahdista lainkaan, mutta ei ole väljäkään. Puhdistin tangosta ja kahvasta rasvat elektroniikkapuhdistusaineella, sitten Koson mukana tullutta liimaa ympäri tankoa ja tuppi paikalleen. Seuraavana päivänä kokeilu, ei ollut tarttunut lainkaan.

No vanhat liimat pois, se on selvä, mutta mitä sitten neuvoksi? Mielessä olisi kokeilla yksi kerros sähköteippiä tankoon ennen liimaa. Jos liima tarttuisi muoviseen sähköteippiin paremmin kuin kromitankoon ja samalla tanko hieman paksuuntuisi. Yhtään liian paksu tanko ei voi olla, koska tuppi ei jousta eikä mene sitten lainkaan. Muita ideoita? Tarttuuko joku muu liima paremmin kromattuun teräkseen kuin kahvakumiliima joka lienee melko tavallista kontaktiliimaa.

[WPH]

Pohjustat tangon tuulilasiliiman primerillä ja sitten 1- tai 2k- uretaaniliimalla kiinni. Jos ei primeriä kohtuudella löydy niin voi pitää ilmankin jos ottaa pintaa karheaksi 180-240 hiomapaperilla hiomatta kromikerrosta puhki.

[timo]

Myös geelimäinen syanoakrylaattiliima toimii (ihan tavalllinen tuote vaikka Bilteman hyllystä). Se ei vaadi ilmaa eikä kosteutta kovettuakseen. Ja juu, mikä tahansa teippi siellä tilkkeenä on aina huono juttu. Sen liima antaa lämmetessään hitaasti periksi. Paitsi vulkanoituva kumiteippi.

[mek]

Tuo uretaaniliima voikin olla hyvää. Olen kerran korjannut puutarhatuolia uretaaniliimalla ja se piti hyvin. Hyvänä puolena vielä, että ainakin se Cascon uretaaniliima, mitä minulla oli, turpoaa vähän. Turpoaminen on tässä tapauksessa hyvä ja tavoiteltava juttu.

[timo]

Polyuretaanin kemia vaatii sitten aika paljon aikaa ja jokusen vesimolekyylinkin siihen mukaan kovettuakseen per millimetri. Eli holkin päästä keskelle - etäisyys voi olla sille "valovuosi". Voi kestää parikin viikkoa että lujittuu. Tuommoisiin vastaaviin paikkoihin olen porannut ilmareikiä, josta ilman kosteus pääsee kurkkaamaan kohteeseen.