Offroad ajovarusteet neuvoja

[Texbuxer]

Olen menossa Mad leirille, viime vuonna oli yhtenä päivänä. Tiedän että siellä tulee kuuma ja vaatteet kastuu. Mulla ei oo mitään käsitystä minkälainen olis hyvä ja kuitenkin turvallinen sotisopa. Krossivaatteet? Melko tukevat saappaat mulla on, Alpinestars Tech3

[Totti]

Puettavat irtosuojat on hyviä, kun niiden päälle voi sitten pukea kevyempää housua ja crosspaitaa. Ajotakkikin menee ilman suojia huomattavasti pienempään tilaan. Sen voi pakata reppuun ja nakata siirtymillä päälle.

[kafuusti]

Käytännössä pukeutumista on kahdenlaista:
Enskavaatteet jotka ei pidä vettä ja sellaset jotka pitää vettä. Niissä sitten iso määrä variaatioita kuskien mukaan.

Ite ajan crossi/enska varusteilla ja erillinen sadeasu matkassa reissussa.
Housut klim dakar kengän sisään menevät, kengät alpinestar tech10, mobius x8 polvituet, Fox:n suojapaita, joku crossipaita päällä, vähän ajon mukaan joko crossikypärä tai adv kypärä, alukerrastona joku merinovilla kerrasto, ihan sama vaikka +40 ois lämmintä, vähintää housut kun polvituet hiertää ihon ilman. Nuilla kamppeilla kotipuolessa ajot ja reissussa. Crossiradalla samat kamppeet päällä.

On mulla myös goretex housut ja takki mutta harvoin tulee käytettyä, sillon kun oli iso adve niin saatoin ajaa niillä kun ei tullut ajeltua missään kuraojissa sillä.

[ceevu]

Oma hellekelin ajosetti: t paita bambuperustaista kangasta (toimii,ei kerää hajuja,ei tunnu märältä ja kuivuu nopeasti. Kehtaa laittaa seuraavanakin päivänä myös päälle ilman inhon puistatuksia. Harmittavan hankalia löytää)
Päälle acerbiksen hyvin ilmastoitu krossisuoja yhdistelmä. Esim leattin 3df airfit (jos muistan nimen oikein) joka väittää olevansa jotain teknokangasta ei toimi ollenkaan vaan on ihan liian kuuma.
Tähän sitten päälle rukan air-joku (koska rukka vaihtaa tuon nimen loppuosan melkein joka vuosi vaikka takki pysyy samana,kudottu cordura)
tai bemarin rallye takki kaikki irtoava poistettuna. Varsinkin tuo rukka virtaa ilmaa uskomattoman hyvin,eikä toi bemarin takki siitä paljon jää, plussana jos ilta viilenee saa läpivetoa vähän hillittyä.
Ja ehdottomasti juomareppu. Jos aina pitää pysähtyä juomaan,juo ihan liian vähän ja päänsärky tulee tilattuna.

Takki syystä että noilla omilla ajoilla tulee myös sitä normaalivauhtista pätkää aina,ja pelkkä krossipaita tuntuu hieman ohkaselle. Ja imho ilmanvirtaus pienessäkin liikkeessä on parempi tolla rukalla kun noilla minulla olevilla krossipaidoilla. ,Voi olla että siinäkään ei halvalla saanu hyvää.

Tuota rukan takkia vastaavaa saa ainakin klimiltä ja advspeksiltä myös.
Hellehousuja en ole onnistunu ostamaan,biketeamin poistohinnoitellut stadlerit oli lähellä mutta oikea koko puuttui...
Saappaat nyt on aina samat,kesät talvet. Vain sukkien määrä ja paksuus muuttuu.

Goret ja lämpimän ilman ajot ei kuulu samaan kastiin...imho.

[TapioRou]

Mun on pitänyt jo pari vuotta tehdä lyhyt opastusvideota varusteista MADiin ja ajokoulutuksiin. Töiden puolesta tulee järjestettyä asiakkaille offroad-koulutuksia ja MADissa kun on ryhmänvetäjänä, niin kysymyksiä näistä kuulee aika paljon ennen tapahtumia .
Lähtökohta on, että ihan normaaleilla ajovarusteilla pärjää seikkailupyöräilyssä, mutta tietenkin mitä vaativampiin ajohommiin päätyy, niin sitä mukavampaa ja turvallisempaa tarkoituksenmukaiset ja olosuhteisiin sopivat varusteet touhusta tekevät. Pari pointtia kuitenkin, mitä on vuosien varrella jäänyt mieleen.

Tärkeimmät ja minun mielestä välttämättömät jutut MADia ajatellen:
1. Kunnolliset tukevat kengät, eli krossisaappaat - Mun mielestä kaikista tärkein suojavaruste isolla pyörällä maastossa ajaessa. Ei siis mitään adventure-kenkiä, joissa on näön vuoksi solkikiinnitys, vähän korkeampi varsi ja pykälää karkeampi pohja, vaan kunnolliset tukevat krossisaappaat. Kengän pitää suojata nilkkaa vääntymiseltä, jalkaterää puristumiselta ja koko jalkaa iskulta. Mun kokemuksen mukaan kunnon kengillä minimoi todella hyvin yleisimmät loukkaantumisriskit adventure-hommiin. Jos pyörä kellahtaa jalan päälle tai vaikka ottaa huonosti jalalla vastaan ihan kaatumatta, kunnon kenkä voi hyvinkin pelastaa murtumilta, nyrjähdyksiltä ja venähdyksiltä. Krossisaappailla saa muutoinkin paremmin tukea pyörästä, eikä pohja anna periksi tapeilta ajaessa. Järeämpiäkin kenkiä saa nykyään vedenpitävällä kalvolla varustettuna jos sellaista kaipaa, mutta itse en ole vedenpitävyyttä ikävöinyt. Huonolla kelillä reissussa tulee laitettua vedenpitävät sukat jalkaan (tai hätätilanteessa vaikka muovipussit).
Tuo mainitsemasi Tech 3 on ihan oivallinen kenkä.

2. Kypärä/lasit - Ihan mikä tahansa kypärä käy seikkailuhommiin (jos ihan täysin avomalliset jätetään laskuista ), kunhan kypärä on itselle mukava ja sopiva. Kannattaa kuitenkin huolehtia, että silmät ovat suojattuna! Haastavassa paikassa ajaessa tulee väistämättä lämmin, syke alkaa nousta ja kuski kypärän sisällä puuskuttaa. Etenkin jos joutuu tekemään yhtään ylimääräistä jumppaa pyörän kanssa. Ihan ymmärrettävästi, visiirillisen kypärän kanssa tulee helposti avattua visiiri jotta kuskilla on hieman ilmavampi olo. Kannattaa kuitenkin huolehtia, että silmät ovat tällöinkin suojattuna. Reitin varrella on oksia ja puskia jotka kopisevat kypärään, eikä sellaista ota mielellään silmille tai nenänvarteen. Sama homma edellä ajavan revittelijän takarenkaasta lentävien kivien, mudan ja soran kanssa (tai vaikka kukkakedolta toiselle lentelevän pörriäisen - Tästäkin on kokemusta).
Krossikypärän etuna on, että voi käyttää kunnon krossilaseja ja kypärä on muutoinkin perinteistä umpikypärää ilmavampi. Ilmavuus voi tietenkin olla miinuspuoli, jos seikkailureiteille päästääkseen pitää päästellä Saksan läpi autobaanaa kaatosateessa. Eikä krossikypärän suunnittelussa baanavauhtien aerodynamiikkakaan ole yleensä ihan ykkösprioriteetti.
Lipalliset adventure-kypärät on yleensä mitoitettu niin, että visiirin voi napata pois ja käyttää krossilaseja (kannattaa kuitenkin ottaa oma kypärä mukaan lasikaupoille ja testata istuvuus). Lipalla saa myös blokattua silmiin paistavaa aurinkoa, joka auttaa etenkin jos visiirissä on pölykerros päällä. Sinne autobaanasiirtymälle voi sitten halutessaan laittaa visiirin takaisin ja kypäräpuhelimesta popit soimaan, eikä ilmavirta ala repimään kypärää päästä kovissakaan vauhdeissa.
Jos ajaa ihan perinteisellä umpikypärällä, niin kannattaa varautua vaikka ihan perinteisillä suojalaseilla, jotka eivät montaa euroa kustanna. Silloin tällöin näkee MADissakin kuskeja, jotka ajavat koko kypärän leukaosa ylhäällä maastossa. Happi ei lopu kyllä kesken, mutta naamaan yllättävässä patissa napsahtava Adventure GS:n touring-tuulisuoja aikaansaa komean turvotuksen nenänvarteen.

4. Ajopuku/suojat - Tässä osastossa onkin sitten variaatioita ja mieltymyksiä vaikka kuinka. Jos ajatellaan MADia, joka kuvastaa aika kattavasti seikkailumotoristien kirjoa, on ryhmiä laidasta laitaan. Vihreiden ryhmien rauhallisesta maisemien ihastelusta hiekkateillä, sysimustan ryhmän trial-kalliolla kipuamiseen.
Sorateillä kurvaillessa ajopuvulla ja suojilla on ihan samat vaatimukset kuin muutoinkin ajellessa. Ajopuku joka on kuljettajalle mukava päällä ja suojaa sopivasti luonnon elementeiltä ilman että hellekelillä saa lämpöhalvausta. Kaatumisen todennäköisyys ei ole sen suurempi kuin normaalisti ajellessakaan, mutta varusteiden pitää tietenkin tarvittaessa suojata kuljettajaa sekä liukumisen hankaukselta, että vaimentaa iskuja kriittisimpiin osiin (olkapää, kyynärpää, selkä, rinta, polvet, lonkat...).
Haastavammassa ajossa tarkoituksenmukaiset varusteet tekevät ajamisesta mukavampaa ja todennäköisesti myös turvallisempaa. Kellahduksen todennäköisyys kasvaa tai oikein teknisessä ajossa on lähes varmaa, mutta vauhti tällöin yleensä kävelyn tasolla kun kellahdetaan. Haastavassa maastossa ainakin meikäläinen joutuu myös rimpuilemaan enemmän pyörän kanssa, jolloin lämpöä riittää omasta takaa eikä kastuminenkaan haittaa. Erillinen suojapaita on hyvä, koska suojat pysyvät hyvin paikoillaan ja sallivat kuskin kuitenkin liikkua normaalisti. Lisäksi rintakehälle ja selälle saa yleensä paremman suojan. Siihen päälle voi sitten harrastaa sopivaa kerrospukeutumista. Kannattaa kuitenkin muistaa, että suojapaidat on yleisesti suunniteltu vaimentamaan iskuja eikä niiden hankauskestävyydelle soratiellä tai asfaltilla liukuessa kannata laskea paljonkaan arvoa. Ja sen krossipaidan tuoma lisäarvo siinä päällä on ihan puhdas nolla. Maastossa kikkaillessa vauhdit ovat kuitenkin yleensä pieniä ja vauhdikkaampiin ajoihin voi päälle nykäistä ajotakin, joka ilman takin omia suojia pakkautuu melko pieneen tilaan. Saatavana on myös iso liuta adventure/enduro-pukuja jotka tarjoavat sitä hankaussuojaakin. Niissä mennääkin sitten makuasioihin eikä yhtä, kaikkiin tarkoituksiin täydellistä ratkaisua ole. On vedenpitäviä, kalvollisia pukuja jotka suojaavat sateelta ja tuulelta, mutta ovat hikisempiä kuumalla kelillä tai pyörää suosta nostaessa. Täysin kalvottomia ja ilmaa läpäisevistä materiaaleista tehtyjä hellekelin kamppeita, sekä samanmoisia, erillisillä alle tai päälle puettavilla kalvotakeilla/-housuilla varustettuja. Puvuissa pätee parhaiten se totuus, ettei ole yhtä ratkaisua joka olisi kaikissa oloissa ja käytöissä täydellinen. Jokaisen kannattaa miettiä hakeeko yhden itselleeen parhaan kompromissin, vai sijoittaako useampiin vaihtoehtoihin eri käyttötarkoituksiin.
MADissa ajopäivien jälkeen pääsee huonollakin kelillä päivän päätteeksi aina mökkiin ja kamppeita saa tarvittaessa kuivattua. Teltan kanssa seikkaillessa tilanne on taasen toinen. MADiin tullessa kannattaa kuitenkin miettiä varustus sen mukaan, että myös siirtymät itse tapahtumaan ovat mukavia ja turvallisia.

Siinä välttämättömyydet. Vielä muutama juttu joita itse suosittelen:
5. Polvituet - Tämä menee samaan sarjaan heti ensimmäisenä mainittujen krossisaappaiden kanssa. Nimenomaan polvituet jotka suojaavat niveltä vääntymiseltä (iskujen lisäksi), eikä vain suojat. Kuten kunnon kengät, polvituki voi säästää todella suurelta harmilta harmittoman oloisessa tilanteessa jossa iso nivel pyrkiikin vääntymään muutoin kuin evoluutio on muovannut. Omia polvia on jo aikanaan operoitu, eikä siihen rulianssiin ole mitään intoa lähteä uudestaan. Hyvät polvituet ovat myös mukavat päällä ja itse niitä tulee käytettyä pidemmissäkin reissuissa.

6. Niskatuki - Toivottavasti täysin turha varuste, mutta siinä tilanteessa jossa se tekee tehtävänsä, kultaakin kalliimpi. Hyvä, kuskille sopiva niskatuki ei haittaa ajamista millään tapaa, mutta rajoittaa pään kaularangan liikettä yli vaarallisten rajojen.

7. Juomareppu - MADissa ajoreittejä ja ryhmänvetäjiä on moneen lähtöön. Omilla mustilla reiteillä ajotaukoja ei ole ollut tapana pitää liiaksi. Nesteytyksestä on kuitenkin syytä huolehtia ja juomarepusta pystyy siemailemaan tasaisesti ajon aikanakin. Lisäksi pikkureppuun saa perustarpeet eväspatukoista nippusiteisiin.

Oma varustus on yleensä:
- Leatt 5.5 Enduro saappaat (työmatka ajeluun on myös Leattin kalvolliset adventure-kengät, mutta näillä ei tee mieli lähteä kokeilemaan rajojaan maastoon)
- Shoei VFX-WR krossikypärä tai Shoei Hornet ADV adventure kypärä + lasit (tai adventure-kypärässä visiiri tilanteen mukaan)
- Leatt 5.5 niskatuki
- Leatt X-Frame polvituet
- Rukka RPS AFT D30 suojapaita
- Krossipaita + Rukka Madagasca-R takki + erillinen Gore-Tex sadetakki tai Rukka Ventu-R takki kiinteällä kalvolla (tilanteen mukaan krossipaidalla tai jommallakummalla takilla ilman kiinteitä suojia)
- Rukka Madagasca-R + erilliset Gore-Tex sadehousut tai Rukka Ventu-R housut kiinteällä kalvolla (tilanteen mukaan ilman housujen polvisuojia, mutta lonkkasuojat paikoillaan)
- Sekalainen lajitelma köykäisiä hanskoja. Kankeampien, vedenpitävien hanskojen käyttöön kynnys on aika korkea
- Joku Camelbakin juomareppu

Nähdään MAD:issä!
-Tapsa